Tunturisuden sivut
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä - Copyright © Carlos Felipe Pardo
Topkapin huumaava kauneus Katso ylin kuva kokonaisena.




Kruunu TOPKAPIN AARTEET

Topkapin mittaamattomiin aarteisiin kuuluivat toinen toistaan taidokkaammin tehdyt, henkeäsalpaavan kauniit korut, joissa välkkyi, kiilsi ja kimmelsi kulta ja hopea, helmien ja timanttien loputon kirjo, toinen toistaan isommat rubiinit ja smaragdit, timanttineulat, timanttihiusneulat, timanttirannerenkaat. Ylellisyys ja ylenpalttisuus oli häikäisevää, timantteja oli tungettu kaikkiin mahdollisiin paikkoihin, sormukset olivat maailman suurimpia ja kultaa oli seinillä kalligrafioissa ja ikkunoiden ristikoissa...

Tombak jalokivin ja smaragdein

All rights reserved
*Kuva - Copyright - All rights reserved:
© Flickr/Swamibu


Hevosen pääsuojus timantein ja smaragdein - Tombak

Kuvassa yksityiskohta hevosen pääsuojuksesta (turk. Tombak), sen keskiosa. Pääsuojus kuuluu Topkapin kokoelmiin, ja se oli kuvan ottohetkellä näyttelyssä Amsterdamissa. Pääsuojus on sotaratsun suojaväline, jonka tarkoituksena on suojata hevosen päätä ja korvia. Sen kehittivät ottomaanit 1500-luvulla osana hevosen suojuksia. Suojuksen koristeina on joukko hiomattomia timantteja ja yksi jättisuuri smaragdi.

Korusepät

Huippusepille oli sulttaanin hovissa kovaa kysyntää, ja jos ja kun seppiä ei löytynyt omasta takaa, heitä ensitöiksi pestattiin töihin valloitetuilta alueilta. Tuli tavaksi valloitetuissa kaupungeissa ensitöiksi etsiä esille korusepät. (Ergun Çagatay: Topkapi's Treasures)
Kypärä jalokivin

All rights reserved
*Kuva - Copyright - All rights reserved:
© Flickr/Further to Fly - Tom Horton


Sulttaanin kypärä

Jalokiviä ja kultaa eivät pursunneet vain naiset, vaan myös miehillä ja erityisesti sulttaanilla oli sama himo ylellisyyteen ja loistoon. Tästä esimerkkinä kuvassa jalokivikoristeinen kultakypärä, Topkapin kokoelmista. Se on kuulunut Suleiman Suurelle (1494 - 1566). Koristeellinen kukkakuviointi oli läsnä Topkapissa kaikkialla. Niinpä tässäkin sotakypärässä jokainen rubiini ja turkoosi on asetettu kukanmuotoisen kuvion keskelle.

Smaragdit

Yksi kilo smaragdeja

Kuvassa yksi maailman suurimmista hiomattomien smaragdien kokoelmista, painoa noin yksi kilo! Smaragdit ovat esillä Topkapin näyttelyssä, Aarrekammiossa. Topkapin aarteita on vaikeaa valokuvata, koska aarteiden kuvaaminen on lievästi ilmaistuna kiellettyä, ja ne ovat melko etäällä yleisöstä ja hyvin tiukasti aseistettujen vartijoiden piirittämiä. Kilo smaragdeja, "pakattuna Topkapin tapaan", on mittaamattoman arvokas.

Aarrearkku Aarteitten tulvaa tasaisena virtana

Sulttaanit antoivat omille hovisepilleen toiveittensa mukaisesti milloin minkäkinlaisia tilauksia. Hoviin tuli myös aarteita muualta sekä sotaretkien ryöstösaaliina, että rauhan aikoina lahjoituksina muilta kuninkaallisilta hoveilta. Ajoittain arvokkaita lahjoja virtasi sulttaanin hoviin taukoamattomana non-stoppina sellaisilta hallitsijoilta, jotka halusivat elää rauhassa osmanien kanssa, ja peläten näiden hyökkäyksiä, pitivät sulttaania hyvällä tuulella lahjoituksillaan. Lahjoja tuli myös erilaisten uskonnollisten juhlien, tai merkkipäivien yhteydessä. Sotaretkiltään osmanisulttaanit saivat saaliikseen arvotavaraa Egyptistä, Persiasta, Unkarista, Venäjältä, Italiasta ja monista muista paikoista.

Myös sulttaanit lähettivät arvokkaita lahjuksia ympäri maailmaa, turvatakseen omaa rauhaansa. Esimerkiksi vuonna 1746, Kerdenissä tehdyn rauhansopimuksen jälkeen, jolla osmanit turvasivat itärajaansa, sulttaani lähetti afgaaneille yhden kaikkien aikojen arvokkaimmista sulttaanin lahjoista. Lähetys piti sisällään noin 70 arvokasta kohdetta, kultakruunusta 90 turkomaanihevoseen. Juuri samana päivänä, kuin tämä äärettömän arvokasta lahjalähetystä kuljettanut lähetystö ylitti rajan, salamurhattiin hänet, jolle lahja olisi tullut - ja lähetystö palasi pikaisesti. Tänä päivänäkin joitakin näistä esineistä on näytteillä Topkapissa.
Kultakalligrafiaa

All rights reserved
*Kuva - Copyright - All rights reserved:
© Flickr/zsorodeel - Lee Dorosz

Photo used with permission.


Kultakalligrafiaa

Myös kalligrafia Topkapin seinillä voi olla kultaa.

Tutustu tarkemmin Topkapin kalligrafiaan!

Omat kulta-, hopea- ja jalokivisepät

Sulttaanin hovilla oli omat kulta-, hopea- ja jalokivisepät. Nämä ammattimiehet olivat omien kiltojensa jäseniä ja kuuluivat hovissa arvostettuun eliittiin. Aina 1500-luvun alkupuolelta saakka 1800-luvun lopulle heitä työskenteli hovissa yhtä aikaa noin 40 - 70, ajankohdasta riippuen. Esimerkiksi sulttaani Suleiman Suurella oli palveluksessaan 56 kultaseppää, 22 jalokiviseppää, 9 kaivertajaa ja vielä joukko muita alan ammattilaisia.

Kokoelmat Topkapissa tänä päivänä

Aarteisto ei koostu vain kullasta, hopeasta ja jalokivistä - vaan siihen kuuluu tavaton määrä muita hienosti valmistettuja ja kaiverrettuja esineitä, aseita, turkiksia, käsikirjoituksia ja kirjoja, norsunluuveistoksia, jadekoruja, koralleja, kelloja, shakkinappuloita, kiinalaista ja muuta hienointa posliinia, soittimia, astronomin välineitä, korumunia sekä jopa hajuvesiä.

Topkapin kokoelmissa on tähän päivään saakka säilynyt noin 5 000 sellaista ainutlaatuista esinettä, jotka ovat sulttaanien henkilökohtaisesti keräämiä aarteita. Näistä säilyneistä silti varsin harvat ovat kultaa taikka hopeaa. Suuri määrä lahjoituksina tulleista erilaisista arvoesineistä, kuten Habsburgeilta, ja hoveilta Iranista ja Intiasta, on kovina aikoina jouduttu lyömään sulttaanin omassa rahapajassa kolikoiksi. Monet arvokkaat esineet ovat myös monin eri tavoin kulkeutuneet aikoinaan muualle maailmaan. Varastettukin aarteita on, kuten teki esimerkiksi jo vuonna 1680 pääovenvartija, visiiri Mermer Mehmet Pasa.

Kaikista menetyksistä huolimatta Topkapin aarteisto tänäkin päivänä on samaa tasoa, kuin Habsburg-suvun kokoamat Hofburg-palatsin kokoelmat Wienissä Itävallassa, tai Kremlin Asehuone-museon kokoelmat Moskovassa - tai niitäkin arvokkaammat. (Ergun Çagatay: Topkapi's Treasures)
*** tunturisusi.com linkit ***