Tunturisuden sivut
"Odaliski ja vesipiippu" - Gabriel Auguste Claire Armand de Fraguier (Ranska, 1803 - 1873) - kuva yllä.

KISMET - KOHTALO

Sulttaanin valtakunnassa, palatsissa ja haaremissa juoniteltiin kaiken aikaa vallasta. Tässä äärimmäisyyksien maailmassa myös pelko oli usein läsnä, ja ristiriitojen täyttämissä oloissa tragediat toistuivat aina lopulta ennemmin taikka myöhemmin. Jokaiselle, myös itselleen sulttaanille, uusi alkava päivä saattoi olla viimeinen.

Vaihtelivatpa olot elämässä, onni ja tappio miten hyvänsä ja pääsipä valtaan hyvä taikka paha, kaiken itämaalaiset ottivat tyynesti vastaan, sillä he uskoivat, että kaiken aiheuttaa kohtalo, kismet. Osuipa omalle kohdalle mitä hyvänsä, oli turhaa taistella vastaan, sillä kismet oli kuin luonnonlaki, joka piti vain hyväksyä.

Kun tarkastelemme omalta ajaltamme tuota mennyttä maailmaa ja ihmettelemme sitä, että miten ihmiset saattoivat alistua elämään muiden mielivallan alla, niin meidän on muistettava kismet. Kismet selittää alistumisen haareminkin jokapäiväiseen riistoon, kidutuksiin, äkillisiin onnettomuuksiin taikka pikateloituksiin.

Kismet

"Orientin kaunotar" - ranskalainen Léon-François Comerre (1850 - 1916).
Orientin kaunotar

"Orientin kaunotar" - Luis Ricardo Falero (1851 - 1896).

Haaremin salaisuuksia

Vaikka haaremissa juoniteltiin ja joskus jopa surmattiin kilpailija, johtivat yhteiset elinolot ja kärsimykset siinä mukana myös hyvin voimakkaisiin ystävyyksiin ja rakkaussuhteisiin. Kestääkseen kaiken juonittelun ja sekasorron, loivat naiset keskenään vahvoja ja hyvin luottavaisia suhteita. Näistä suhteista sanotaan, että ne olivat haaremin liikuttavimpia salaisuuksia.
Kismet

All rights reserved
*Kuva o Copyright
DeviantART/© Serg Vostrikov

Webpage/© Serg Vostrikov
- Used with permission.


Jäljellä ristikkoikkunoita ja pölyisiä divaaneja

Haaremin naisten vaativasta elämästä on jäljellä enää hajanaisia kertomuksia, kuin Tuhannen ja yhden yön tarinoita ja sirpaleita, autioita linnansaleja, ristikkoikkunoita, sokkelokäytäviä, marmorikylpylöitä ja pölyisiä divaaneja. Silti nämä hunnutetut, rohkeat, kauniit naiset elävät meidän yhteisessä kulttuurimuistissamme ja tietoisuudessamme jonakin sellaisena ylevänä, jota ajatellessamme voimme vain haltioitua ja liikuttua siitä lumoavasta kauneudesta ja suuruudesta, jota ihminen parhaimmillaan voi edustaa.

Orientin kaunotar

"Odaliski" - ranskalainen Adrien Henri Tanoux (1865 - 1923).
Istanbul
Istanbul on Konstantinopolissa

Sulttaanin palatsi Topkapi haaremeineen sijaitsee Istanbulissa. Turkin suurin kaupunki Istanbul oli nimellä Konstantinopoli vuoteen 1922 saakka Turkin pääkaupunki ja sitä ennen mm. Bysantin valtakunnan pääkaupunki. Bosporinsalmi jakaa kaupungin kahteen osaan, joista toinen on Euroopan ja toinen Aasian puolella. Euroopan puoleinenkin osa jakaantuu vielä kahtia, Bosporista työntyvän lahden, Kultaisen sarven jakamana. Kaupungissa on pitkälti yli 10 miljoonaa asukasta ja sadoittain moskeijoita, joista tunnetuimpia ovat Hagia Sofian moskeija ja Sulttaani Ahmedin moskeija, eli Sininen moskeija.
Tuhat ja yksi yötä
Haaremin kukkia Tuhannen ja yhden yön tarinat

Tuhannen ja yhden yön tarinat ovat tulvillaan romantiikkaa - ja kaikkein ihastuttavimpia prinsessoja.
Cupido Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuvat Copyright swo81
Tuhat ja yksi yötä
*** tunturisusi.com linkit ***