Haaremi

Vatsatanssi eli napatanssi

Turkkilaisista haaremitansseista nousee mieliin ensimmäiseksi vääjäämättä napatanssi eli vatsatanssi. Tämä maaginen tanssin muoto, yhdistyneenä rytmikkääseen, itämaisen musiikin maaniseen poljentoon upottaa katsojansa musiikin ja tanssin maailmaan, jossa kaikki muu ulkopuolinen häipyy.

Itämainen tanssi on pitkälle vietyä, hienovaraista esittävää taidetta, jossa tanssija vähäisin, toistuvin keinoin vangitsee katsojiensa mielenkiinnon saaden nämä vähitellen suorastaan lumoutumaan. Tanssijan vartalo on lopulta yhtä musiikin rytmin kanssa, kuin soitin soitinten joukossa.

Orientin ballerinat

"Kaksi tanssijaa" - ranskalainen Gaston Bussiere (1862 - 1928).

Haaremitanssit

"Haaremin tanssijat" - italialainen Fabio Fabbi (1861 - 1946).

Outoja kaihontunteita

Runoilija Théophile Gautier on kirjoittanut tuntemuksistaan tanssijoita katsoessaan.

"He herättävät outoja kaihontunteita, kaivavat ilmoille muistoja ja loihtivat päivänvaloon aikaisempia elämiä, jotka vaeltavat esiin sikin sokin. Maurilainen tanssi syntyy vartalon jatkuvasta aaltoilusta: ristiselän nykäyksistä, lanteiden keinunnasta, käsivarsien liikkeistä, käsistä jotka heiluttavat liinasia, raukeista kasvonilmeistä, silmäluomien lehahduksista, salamoivista tai haipuvista katseista, sierainten värinästä, huulten raottumisesta, rintojen kohoilusta, lemmensairaiden kyyhkysten kupujen lailla kaartuvista kauloista... kaikki tämä tulkitsee avoimesti hekumallisuuden salaperäistä draamaa."
Orientin ballerinat

"Salome" - ranskalainen Gaston Bussiere (1862 - 1928).

Taide muovaamassa kulttuuria

Tällä Jean-Léon Gérômen maalauksella, joka valmistui vuonna 1876, oli kauaskantoiset seuraukset. Sen myötä nimittäin sekä Yhdysvalloissa, Euroopassa että Australiassa vatsatanssia harrastavat alkoivat ottaa mukaan esityksiinsä sapeleita. Muodostui nimekkäitä vatsatanssiryhmiä, joiden esityksissä sapelilla oli keskeinen osa.

Haaremin tanssija

"Haaremitanssija" - venäläinen Vincent G. Stiepevich (1841 - 1910).

Miekka- ja sapelitanssit

Tanssitraditioissa kautta maailman tanssijat ovat käyttäneet esityksissään erilaisia välineitä.

Pakistanissa ja Afganistanissa miehet tanssivat 1400-luvulla miekkoineen tanssia, joka tunnetaan nimellä Khattak.

Saudi-Arabiassa beduiinimiesten kansantanssissa on ollut mukana vuosisatojen ajan sapeli.

Sapelitanssi

"Sapelitanssija" - Rudolf Ernst.

Miekka tai sapeli on siten ollut käytössä ensiksi kansantanssiesityksissä, ja sittemmin näyttämöillä teatraalisissa tanssi- ja musiikkiesityksissä. Onhan armenialainen kansan- eli sotatanssi saanut näyttävän osansa, Sapeli- eli Miekkatanssin, Aram Hatsaturjanin Gajane-oopperassakin.

Myös vatsatanssijat ovat liittäneet joskus esityksiinsä sapelinkinkin käytön. Inspiraation lähteenä sapelin käytölle tanssiessa ei ole vain aseen sotaisuus ja se dramaattinen jännittävyys, joka sen myötä tulee tanssiesitykseen, vaan myös puhtaasti esteettiset kauneus- ja taidearvot.

Sapelitanssi

"Egyptiläinen sapelitanssija" - saksal. Bruno Piglhein (1848 - 1894).

Algerialainen tanssija

"Algerialainen tanssija" - ranskalainen Georges Clairin (1843 - 1919).

Haaremikaunotar