Kuva Copyright © Png.tree.

HALLOWEEN

Halloween, (All Hallows Eve eli kaikkien pyhien ilta/aatto) eli suomalaisittain haamuaatto tai kummitusjuhla on peräisin alunalkaen Brittein saarilta, missä se on ollut kelttien esikristillinen vainajainjuhla. Juhlapäivä on alkujaan muinaisten kelttien talven alkamisen päivä, samhain, jolloin vainajahenkien uskottiin liikkuvan. Keltit uskoivat, että kaikkien edellisvuonna tuonpuoleiseen siirtyneiden sielut ilmestyivät mukaan juhlimaan elävien kanssa syksyiseen sadonkorjuujuhlaan.

Kelttien uskomusten mukaan tämän ja yliluonnollisen maailman väliset rajat katosivat luonnon kuihtuessa ja kuollessa, ja tuohon aikaan henget yrittivät houkutella ihmisiä tuonpuoleiseen. Ei näitä vainajia suinkaan ilomielin toivotettu tervetulleiksi, vaan talonpojat pukeutuivat mahdollisimman pelottaviin asuihin, karkottaakseen tulijat tiehensä.



Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Lisa Creech Bledsoe

Kelttiläisen kansanperinteen mukaan vuoden tärkeimpinä juhlapäivinä oli liikkeellä monenmoista tuonpuoleisen väkeä, muun muassa keijuja, joiden joukossa kulki aina silloin tällöin vainajiakin. Kristinuskon mukaan vainajien oli kuitenkin odotettava haudoissaan kaikessa rauhassa tuomiopäivää, eikä heidän ollut lupa lähteä noin vain käymään entisillä asuinsijoillaan. Tästä syystä vainajien liikkumisen sanottiinkin olevan paholaisen työtä. Näin myös vanha vihtahousu pääsi mukaan halloween-juhlintaan. Noidat, mustat kissat ja lepakot tulivat samaa tietä, erilaisten pahan voimien livahtaessa osaksi aiemmin keijujen dominoimaa halloween-perinnettä.



Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat - Copyright © Lisa Creech Bledsoe

Halloween Amerikkaan ja sieltä takaisin Eurooppaan

Irlantilaiset ja skotlantilaiset veivät halloweenin Amerikkaan. Nykyaikainen halloweenin vietto kehittyikin vasta juhlan siirryttyä 1800-luvulla Atlantin yli Yhdysvaltojen puolelle. Siellä syysjuhla sai urbaanin karnevaaliluonteensa, jonka voimin se palasi takaisin piristämään eurooppalaista syksyä.

Suomeen halloween on siis saapunut Yhdysvalloista. Yhdysvalloissa halloween on joulun jälkeen tärkein juhla ja kiinteästi 1. marraskuuta. Halloweenia juhlitaan siellä, kuten muuallakin maailmassa aattona 31.10.

Suomessa pyhäinpäivä on liikkuva juhla ja siten halloweenkin, pyhäinpäivän aatto, sijoittuisi eri vuosina eri päivämäärälle. Vaikka halloweenin juhlimisen ajankohtaa meillä ei olekaan allakassa määritelty, niin eräät tahot kuitenkin suosittavat, että meilläkin halloweenia juhlittaisiin kiinteästi 31.10. Etenkin, kun nykyhalloweenilla ei pyhäinmiesten päivän kanssa ole enää mitään muuta yhteistä, kuin vainajat. Aattona vainajia pelätään tai niillä pelotellaan, juhlapäivänä niitä muistetaan kunnioittaen.

Halloweenin värejä ovat musta ja valkoinen, oranssi ja punainen, ja sen tunnelmia ovat hyytävä pelko, kauhistuttava kuolema ja kauhu kera ilakoinnin ja kaikenlaisen leikillisen hulluttelun. Halloweenina mitä pelottavimpiin asuihin pukeutuneet vainajat, kummitukset, noidat ja paholaiset kiertävät kaduilla ja kujilla. Nämä kammottavat hurjimukset ilmestyvät hämärissä ihmisten oville kysymään "Trick or treat?" - "Karkki vai kepponen?". Voi sitä onnetonta, joka ei heti suostu antamaan karkkia, sillä siitä seuraa sarja uhkailuja mitä pelottavimmista toimista.

Kuva Designed by Freepik.

Nuorten suosimassa halloweeninin juhlinnassa ei ole kuitenkaan tärkeää saada jotakin palkkiota, vaan tärkeämpää on hullutteleva juhlinta, pukeutuminen mitä pelottavimpiin asuihin ja yleinen kauhutunnelma. Halloweenina on lupa pelätä, tuntea kauhua ja pelotella muita sielunsa kyllyydestä.

Halloween on karnevaalihenkinen, kauhustakin kaiken ilon irti ottava ja sillä nautiskeleva naamiaisjuhla. Halloween pitää sisällään nykyisin myös kaikki mahdolliset muut karnevaalin hahmot, jotka kaikki suinkaan eivät ole vähimmässäkään määrin pelottavia. Päinvastoin!



Kuva Designed by Freepik.

Kuva Designed by Freepik.

Kaikki eivät pidä halloweenista

Kirkollisissa piireissä halloweenin juhlintaan suhtaudutaan varauksin, ja katoliset sekä ortodoksit sitä suorastaan vastustavat, sen pakanallisen luonteen vuoksi. Kristillinen kirkko yritti kesyttää samhainin pyhäinpäiväksi, kristinuskon puolesta kuolleiden marttyyrien muistopäiväksi.

Kaikki noidat, velhot ja muut pimeyden voimat ovat liikkeellä halloweenina ilakoiden siitä, että kesä päättyy ja edessä on pimeyden aika, jonka suojissa pääsee retkilleen tekemään pahojaan.

Me hyväksymme halloweenin ja otamme sen ilomielin mukaan vuotuisjuhliemme joukkoon! Kyllä Suomen pimeään syksyyn yksi halloweenikin mahtuu piristystä tuomaan. Eikähän halloween suinkaan ole ensimmäinen pakanallisista juhlistamme, onhan meillä vietetty kekriäkin jo iät ja ajat. Vaikka ei Suomen kirkko pakanallista kekriäkään hyväksynyt.

Itse asiassa käsite "pakanallinen" on ihan turha. Halloween on nykypäivän riemuisaa karnevaalijuhlaa, eikä sillä nykymuodossaan ole pakanallisuuden kanssa mitään tekemistä. Muuten, kuin korkeintaan leikillään.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Lisa Creech Bledsoe

Kurpitsalyhty

Suuri, oranssi kurpitsa on halloweenin symboli. Kurpitsasta kaiverretaan lyhtyjä, jotka valaistaan kynttilöillä. Kuvassa yllä koverrellaan onttoa kurpitsalyhtyä, hurjasti virnistelevää Jack-o-Lanternia. Nimi viittaa irlantilaisten kansantarujen tuntemaan Jack-nimiseen, juopottelevaan veijariin. Jack oli liian ahne, päästäkseen taivaaseen mutta häntä ei liioin huolittu helvettiin. Jack oli nimittäin onnistunut petkuttamaan itseään paholaista.

Lohdutukseksi paholainen heitti Jackille hiilenkekäleen. Jack työnsi kekäleen isoon kurpitsaan, jota oli juuri syömässä. Vielä tänäkin päivänä Jack-parka kiertää maita ja mantuja etsien tietä lopulliseen lepopaikkaansa, ainoana valonaan kurpitsalyhty.

Aito kurpitsa säilyy varsin huonosti, joten halloweenin kurpitsalyhty kannattaa tehdä vasta aattoa edeltävänä päivänä. Ensin leikataan kurpitsalta pois hattu, jota sitä päästään kovertamaan sisältä päin. Sisustat kaavitaan pois ja kurpitsalle leikellään nenä, silmät ja terävähampainen suu. Nämä tietysti ensiksi piirretään kurpitsan pintaan, jotta leikkelyssä saadaan tarkka ja paras lopputulos.

Työkaluina voi käytellä erilaisia veitsiä, kauhoja ja kaapimia, sekä lusikoita.

Halloween Suomessa

Suomeen halloween on rantautunut pikkuhiljaa 1980-luvulta alkaen. Se on meille tullut aluksi Amerikassa käyneiden vaihto-oppilaiden myötä, sekä samalla tavalla kuin niin moni muukin amerikkalaisen kulttuurin ilmiö, eli elokuvien, sarjakuvien, kuten Aku Ankan ja muun populaarikulttuurituotannon mukana.

Ihan yhtä helposti eivät suomalaiset ole omaksuneet halloweenia, kuin ystävänpäivää, sillä arvattavastikin kaikenlainen kauhu ja yliluonnollisuus vaatii pidemmän sulatteluajan. Tiettyä vastustusta on eräillä tahoilla herättänyt myös juhlan periamerikkalainen luonne, mikä taas toisille on vain positiivinen seikka.

Kuva Designed by Freepik.

1990-luvun puolivälissä halloweenia alettiin juhlia meillä jo laajemminkin. Erityisesti lapset ja opiskelijat ovat omaksuneet juhlan omakseen.

Pienimpien juhlijoiden halloweeniin kuuluu usein teemaan sopivaa askartelua, leikkimistä ja naamioitumista sekä kummitusjuhlia, joissa jännittäviin tilanteisiin sekä ruokalajeihin pääsee tutustumaan tutussa ympäristössä. Vanhempien lasten juhlimistapoja ovat naamiaisdiskot ja kotibileet, joissa kuitenkin jatkuu sama jännittävä kauhuteema. Suomalainen halloween eroaakin pohjoisamerikkalaisesta serkustaan siinä, että suomalaiset keskittyvät naamioitumisessaan ennen kaikkea juhlan jännittävään ja kauhuteemoista ammentavaan puoleen.

Myös nuorten ja aikuisten juhlinta pysyttelee kauhun rajamailla. Leikkien tilalle tulevat elokuvat sekä ravintolaillat, mutta juhlan luonne pysyy samantyylisenä. Mustat kissat, pirut, vampyyrit sekä aaveet pysyvät suosittuina asuvalintoina ikäryhmästä riippumatta. (SKS: Halloween Suomessa)

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat yllä - Copyright © Lisa Creech Bledsoe

Lähteet
Suuri perinne kirja. Toim. Satu Aalto. Karisto Oy 2008.
SKS: Halloween
MTV3 Helmi: Halloween - pakanajuhlia ja naamiaisia