Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta. *Kuvat yllä ja alla Copyright © D. Sharon Pruitt HALLOWEEN Halloween, (All Hallows Eve eli kaikkien pyhien ilta/aatto) eli suomalaisittain haamuaatto tai kummitusjuhla on peräisin alunalkaen Brittein saarilta, missä se on ollut kelttien esikristillinen vainajainjuhla. Juhlapäivä on alkujaan muinaisten kelttien talven alkamisen päivä, samhain, jolloin vainajahenkien uskottiin liikkuvan. Keltit uskoivat, että kaikkien edellisvuonna tuonpuoleiseen siirtyneiden sielut ilmestyivät mukaan juhlimaan elävien kanssa syksyiseen sadonkorjuujuhlaan. Kelttien uskomusten mukaan tämän ja yliluonnollisen maailman väliset rajat katosivat luonnon kuihtuessa ja kuollessa, ja tuohon aikaan henget yrittivät houkutella ihmisiä tuonpuoleiseen. Ei näitä vainajia suinkaan ilomielin toivotettu tervetulleiksi, vaan talonpojat pukeutuivat mahdollisimman pelottaviin asuihin, karkottaakseen tulijat tiehensä. Kelttiläisen kansanperinteen mukaan vuoden tärkeimpinä juhlapäivinä oli liikkeellä monenmoista tuonpuoleisen väkeä, muun muassa keijuja, joiden joukossa kulki aina silloin tällöin vainajiakin. Kristinuskon mukaan vainajien oli kuitenkin odotettava haudoissaan kaikessa rauhassa tuomiopäivää, eikä heidän ollut lupa lähteä noin vain käymään entisillä asuinsijoillaan. Tästä syystä vainajien liikkumisen sanottiinkin olevan paholaisen työtä. Näin myös vanha vihtahousu pääsi mukaan halloween-juhlintaan. Noidat, mustat kissat ja lepakot tulivat samaa tietä, erilaisten pahan voimien livahtaessa osaksi aiemmin keijujen dominoimaa halloween-perinnettä. Halloween Amerikkaan ja sieltä takaisin Eurooppaan Irlantilaiset ja skotlantilaiset veivät halloweenin Amerikkaan. Nykyaikainen halloweenin vietto kehittyikin vasta juhlan siirryttyä 1800-luvulla Atlantin yli Yhdysvaltojen puolelle. Siellä syysjuhla sai urbaanin karnevaaliluonteensa, jonka voimin se palasi takaisin piristämään eurooppalaista syksyä. Suomeen halloween on siis saapunut Yhdysvalloista. Yhdysvalloissa halloween on joulun jälkeen tärkein juhla ja kiinteästi 1. marraskuuta. Halloweenia juhlitaan siellä, kuten muuallakin maailmassa aattona 31.10. Suomessa pyhäinpäivä on liikkuva juhla ja siten halloweenkin, pyhäinpäivän aatto, sijoittuisi eri vuosina eri päivämäärälle. Vaikka halloweenin juhlimisen ajankohtaa meillä ei olekaan allakassa määritelty, niin eräät tahot kuitenkin suosittavat, että meilläkin halloweenia juhlittaisiin kiinteästi 31.10. Etenkin, kun nykyhalloweenilla ei pyhäinmiesten päivän kanssa ole enää mitään muuta yhteistä, kuin vainajat. Aattona vainajia pelätään tai niillä pelotellaan, juhlapäivänä niitä muistetaan kunnioittaen. Halloweenin värejä ovat musta ja valkoinen, oranssi ja punainen, ja sen tunnelmia ovat hyytävä pelko, kauhistuttava kuolema ja kauhu kera ilakoinnin ja kaikenlaisen leikillisen hulluttelun. Halloweenina mitä pelottavimpiin asuihin pukeutuneet vainajat, kummitukset, noidat ja paholaiset kiertävät kaduilla ja kujilla. Nämä kammottavat hurjimukset ilmestyvät hämärissä ihmisten oville kysymään "Trick or treat?" - "Karkki vai kepponen?". Voi sitä onnetonta, joka ei heti suostu antamaan karkkia, sillä siitä seuraa sarja uhkailuja mitä pelottavimmista toimista. Nuorten suosimassa halloweeninin juhlinnassa ei ole kuitenkaan tärkeää saada jotakin palkkiota, vaan tärkeämpää on hullutteleva juhlinta, pukeutuminen mitä pelottavimpiin asuihin ja yleinen kauhutunnelma. Halloweenina on lupa pelätä, tuntea kauhua ja pelotella muita sielunsa kyllyydestä. Halloween on karnevaalihenkinen, kauhustakin kaiken ilon irti ottava ja sillä nautiskeleva naamiaisjuhla. Halloween pitää sisällään nykyisin myös kaikki mahdolliset muut karnevaalin hahmot, jotka kaikki suinkaan eivät ole vähimmässäkään määrin pelottavia. Päinvastoin! Kaikki eivät pidä halloweenista Kirkollisissa piireissä halloweenin juhlintaan suhtaudutaan varauksin, ja katoliset sekä ortodoksit sitä suorastaan vastustavat, sen pakanallisen luonteen vuoksi. Kristillinen kirkko yritti kesyttää samhainin pyhäinpäiväksi, kristinuskon puolesta kuolleiden marttyyrien muistopäiväksi. Kaikki noidat, velhot ja muut pimeyden voimat ovat liikkeellä halloweenina ilakoiden siitä, että kesä päättyy ja edessä on pimeyden aika, jonka suojissa pääsee retkilleen tekemään pahojaan. Me hyväksymme halloweenin ja otamme sen ilomielin mukaan vuotuisjuhliemme joukkoon! Kyllä Suomen pimeään syksyyn yksi halloweenikin mahtuu piristystä tuomaan. Eikähän halloween suinkaan ole ensimmäinen pakanallisista juhlistamme, onhan meillä vietetty kekriäkin jo iät ja ajat. Vaikka ei Suomen kirkko pakanallista kekriäkään hyväksynyt. Itse asiassa käsite "pakanallinen" on ihan turha. Halloween on nykypäivän riemuisaa karnevaalijuhlaa, eikä sillä nykymuodossaan ole pakanallisuuden kanssa mitään tekemistä. Muuten, kuin korkeintaan leikillään. Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta. *Kuva Copyright © D. Sharon Pruitt Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta. *Kuva Copyright © gGraphy Kurpitsalyhty Suuri, oranssi kurpitsa on halloweenin symboli. Kurpitsasta kaiverretaan lyhtyjä, jotka valaistaan kynttilöillä. Kuvassa yllä koverrellaan onttoa kurpitsalyhtyä, hurjasti virnistelevää Jack-o-Lanternia. Nimi viittaa irlantilaisten kansantarujen tuntemaan Jack-nimiseen, juopottelevaan veijariin. Jack oli liian ahne, päästäkseen taivaaseen mutta häntä ei liioin huolittu helvettiin. Jack oli nimittäin onnistunut petkuttamaan itseään paholaista. Lohdutukseksi paholainen heitti Jackille hiilenkekäleen. Jack työnsi kekäleen isoon kurpitsaan, jota oli juuri syömässä. Vielä tänäkin päivänä Jack-parka kiertää maita ja mantuja etsien tietä lopulliseen lepopaikkaansa, ainoana valonaan kurpitsalyhty. Aito kurpitsa säilyy varsin huonosti, joten halloweenin kurpitsalyhty kannattaa tehdä vasta aattoa edeltävänä päivänä. Ensin leikataan kurpitsalta pois hattu, jota sitä päästään kovertamaan sisältä päin. Sisustat kaavitaan pois ja kurpitsalle leikellään nenä, silmät ja terävähampainen suu. Nämä tietysti ensiksi piirretään kurpitsan pintaan, jotta leikkelyssä saadaan tarkka ja paras lopputulos. Työkaluina voi käytellä erilaisia veitsiä, kauhoja ja kaapimia, sekä lusikoita. Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta. *Kuva Copyright © Erwss, peace&love All rights reserved *Kuva halloweenenkelistä yllä, Copyright © Flickr/vikkiq Used with permission. Halloween Suomessa Suomeen halloween on rantautunut pikkuhiljaa 1980-luvulta alkaen. Se on meille tullut aluksi Amerikassa käyneiden vaihto-oppilaiden myötä, sekä samalla tavalla kuin niin moni muukin amerikkalaisen kulttuurin ilmiö, eli elokuvien, sarjakuvien, kuten Aku Ankan ja muun populaarikulttuurituotannon mukana. Ihan yhtä helposti eivät suomalaiset ole omaksuneet halloweenia, kuin ystävänpäivää, sillä arvattavastikin kaikenlainen kauhu ja yliluonnollisuus vaatii pidemmän sulatteluajan. Tiettyä vastustusta on eräillä tahoilla herättänyt myös juhlan periamerikkalainen luonne, mikä taas toisille on vain positiivinen seikka. 1990-luvun puolivälissä halloweenia alettiin juhlia meillä jo laajemminkin. Erityisesti lapset ja opiskelijat ovat omaksuneet juhlan omakseen. Pienimpien juhlijoiden halloweeniin kuuluu usein teemaan sopivaa askartelua, leikkimistä ja naamioitumista sekä kummitusjuhlia, joissa jännittäviin tilanteisiin sekä ruokalajeihin pääsee tutustumaan tutussa ympäristössä. Vanhempien lasten juhlimistapoja ovat naamiaisdiskot ja kotibileet, joissa kuitenkin jatkuu sama jännittävä kauhuteema. Suomalainen halloween eroaakin pohjoisamerikkalaisesta serkustaan siinä, että suomalaiset keskittyvät naamioitumisessaan ennen kaikkea juhlan jännittävään ja kauhuteemoista ammentavaan puoleen. Myös nuorten ja aikuisten juhlinta pysyttelee kauhun rajamailla. Leikkien tilalle tulevat elokuvat sekä ravintolaillat, mutta juhlan luonne pysyy samantyylisenä. Mustat kissat, pirut, vampyyrit sekä aaveet pysyvät suosittuina asuvalintoina ikäryhmästä riippumatta. (SKS: Halloween Suomessa) Lähteet Suuri perinne kirja. Toim. Satu Aalto. Karisto Oy 2008. SKS: Halloween MTV3 Helmi: Halloween – pakanajuhlia ja naamiaisia Halloween-paraati - Barrett Halloween Parade 2011 Halloweenin hahmot ja asut eivät kaikki ole suinkaan mitenkään pelottavia, vaan kaikki mahdolliset fantasiahahmot ja satuhahmot, piraateista prinsessoihin karnevaalien tapaan ovat mukana. Yhdysvalloissa, kaikenlaisten paraatien luvatussa suurmaassa, myös Halloweenia juhlitaan näyttävin paraatein. Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta. *Kuvat, kolme alinta kuvaa, Copyright © K.W. Barrett Kurpitsalyhtyjen yö! On kurpitsalyhtyjen synkkä yö, sydän pelosta suloisen neidon rinnassa lyö, hän asuu ypöyksin talossa suuressa, tummana humisevan tammimetsän juuressa. Kas jo kajahtaa oven takaa huuto hurja, karkki vai kepponen! sinä neitonen kurja, pelosta kirkuu nyt tyttö tuo soma, kummitukset nauravat, hän on meidän oma! Taivaalla häilähtää pitkä luuta, siellä kiitää noita kissoineen kohti kuuta, pitkä Halloweenin yö vasta alkaa, kissa naukaisee ja kipristääpi jalkaa. Ystävänpäivä Laskiainen Pääsiäinen Vappu Juhannus Halloween Joulu *** www.tunturisusi.com ***