SUSIUUTISIA - HELMIKUU 2007 Viimeisimpiä susiuutisia lehdistä, teeveestä ja radiosta. Tuorein uutinen on heti ensin - tällä sivulla uutiset helmikuulta vuodelta 2007. Huom! Uutiset ovat tarkkoja lainauksia otsikoineen mediasta - ja siten niiden sanamuodot, ilmaisut ja joskus henkikin on julkaisijan, ei Tunturisuden. Vuoden 2007/huhti-kesäkuu susiuutiset täällä. Vuoden 2007/maaliskuu susiuutiset täällä. Vuoden 2007/helmikuu susiuutiset täällä. Vuoden 2007/tammikuu susiuutiset täällä. Vuoden 2006 susiuutiset täällä. Vuoden 2005 loppupuoliskon susiuutiset täällä. Vuoden 2005 alkupuoliskon susiuutiset täällä. Vuoden 2004 loppupuoliskon susiuutiset täällä. Vuoden 2004 alkupuoliskon susiuutiset täällä. Vuoden 2003 loppupuoliskon susiuutiset täällä. Vuoden 2003 alkupuoliskon susiuutiset täällä. Vuoden 2002 loppupuoliskon susiuutiset täällä. Vuoden 2002 alkupuoliskon susiuutiset täällä. Vuoden 2001 susiuutiset täällä. Kainuun pedot lasketaan viikonloppuna (27.2.2007) Suurpetoneuvottelukunta haluaa kunnon tutkimuksen rajasusista (26.2.2007) Susi liikkuu Orimattilassa (26.2.2007) Sudet ovat tappaneet poroja Inarissa (26.2.2007) Pääministerin mukaan Suomella on susiongelma (24.2.2007) Suurpetoneuvottelukunta tyytymätön häirikkösusien lupakäsittelyyn (23.2.2007) Sudenkaatolupia anotaan nyt suppeille alueille (21.2.2007) Ursan kaadon jälkiselvittelyä käydään (20.2.2007) Kuhmoisten susilauma voi hajota kuningattaren kuolemaan (19.2.2007) Laajamittainen ja ennennäkemätön susiemme hävitys meneillään (19.2.2007) Kaksi sutta kaatui Ristijärvellä (19.2.2007) Pohjois-Savossa Kaavilla kaadettiin jälleen viikonvaihteessa pihapiireissä liikuskellut susi (19.2.2007) Pantasusi Ursa kaadettiin Kuhmoisissa (18.2.2007) Ymmärtämystä susikannan hoitamiseksi (18.2.2007) Rampa susi Hauhon ja Pälkäneen rajoilla (18.2.2007) Ihalaisten koulun oppilaat saivat susikyydin kotiin (18.2.2007) Poliisin luvalla tapettu 2000-luvulla seitsemän sutta - pihasusien määrä kasvaa koko ajan (18.2.2007) Suurpetoja enemmän kuin sataan vuoteen (18.2.2007) Vasikka raadeltiin Mynämäessä (17.2.2007) Susi kaadettiin Oulaisissa (17.2.2007) Susijahti käyntiin viikonloppuna (15.2.2007) Susi tappoi ihmisen viimeksi vuonna 1881 (11.2.2007) Naapurisopu koetuksella susiasiassa (11.2.2007) Nuijamaan häirikkösusi kaadettiin (11.2.2007) Suden tappolupa Kuhmoisiin (10.2.2007) Poroja tappanut susi ammuttiin Norrbottenissa (9.2.2007) Kymen sudet (8.2.2007) Sudenkaadon vaikutuksia vaikea ennustaa (8.2.2007) Häirikkösuden kaatoon jatkolupa (7.2.2007) Susi Oulussa (6.2.2007) Sutta ei saatu satimeen Nuijamaalla (5.2.2007) Junan kanssa törmänneet olivatkin koiria (5.2.2007) Juna ja sudet törmäsivät (5.2.2007) Suden kaatolupia toivotaan yhä (4.2.2007) Euran sudet Mynämäen puolelle? (4.2.2007) Naarassusi ammuttiin Kaavilla (4.2.2007) Sudet pelotellaan Satakunnassa pihoilta paukkupatruunoilla. (3.2.2007) Ministeriö myönsi Pohjois-Savoon luvan suden tappamiseksi (3.2.2007) Sudet vierailevat pihamailla Hinnerjoella (2.2.2007) Koulukyytejä Virolahdella (2.2.2007) Iso paha susi (2.2.2007) Susilauma jolkotteli ikkunan alta Kestilässä (1.2.2007) Susien puolustusta pennuille kaatolupia anomalla (1.2..2007) Susien puolustusta pennuille kaatolupia anomalla Susien puolesta puhujana aikoinaan tunnetuksi tullut kansanedustaja Erkki Pulliainen (vihr) kertoi TV1:n MOT:ssa Susi vai poro - Kainuu valinnan edessä - ottaneensa yhteyttä ministeriöön, ja pyytäneensä Hallan susilauman tappamista syksyllä 2006. Perusteiksi tällaiselle toimelleen hän selitti susien paikalliselle porotaloudelle aiheuttaman kestämättömän tilanteen. Hän sanoi ottavansa täyden poliittisen vastuun tapahtumista. Tämä johtikin siihen, että Suomessa myönnettiin ainutlaatuinen lupa kokonaisen susilauman tappamiseen. Marraskuun 24. päivänä tämän kaatoluvan myötä tapettiin Hyrynsalmella viisi sutta, kaikki puolen vuoden ikäisiä pentuja. Tämä jahti käytiin salajahtina - täydellisen mediasulun vallitessa. Vain yksi toimittaja oli paikalla ja hänetkin yritettiin hätistää pois. (1.2.2007) Susilauma jolkotteli ikkunan alta Kestilässä Siikalatvan alueella todennäköisesti kahtena laumana liikkuvista susista on taas saatu lukuisia havaintoja. Maanantaina arviolta kuuden suden lauma jolkotteli Kestilän Pihkakalanrannalla asuvan Taisto Timosen ikkunan alta. "Vähän ennen puolta päivää ne tulivat tuolta pohjoisen suunnalta. Kulkivat 25 metrin päästä talosta jatkoivat joen yli ja siitä Piippolan suuntaan", Timonen kertoo. Mies näki kaksi sutta, mutta kävi naapurin kanssa tarkastamassa jäljet. Niiden perusteella he arvelevat susia olleen laumassa kuusi. Samalla reitillä nähtiin hukan jälkiä myös joulukuussa. "Eihän se mukavalta tunnu, kun nurkissa pyörivät. Koiristakin on huoli", Timonen toteaa. Piippolan seudun riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Sulo Heikkinen kertoo, että susihavaintoja tulee ympäri Siikalatvaa tämän tästä. Kaksi viikkoa sitten sudet söivät koiran Tavastkengällä. Vähän myöhemmin toinen koira joutui pihalla suden suuhun, mutta pelastui pahoin purtuna. Alueen metsästysseurat lähettävät lähiaikoina maa- ja metsätalousministeriölle lupahakemuksen kahden suden kaatoon. Lupien tarvetta perustellaan muun muassa susien toistuvalla liikkumisella asutuksen lähellä. Koululaisille on järjestetty susien pelossa ylimääräisiä kuljetuksia Kestilässä, Piippolassa ja Pyhännällä. Susikeskustelu käy kuumana myös Siikalatvan naapurissa Pohjois-Savossa. Hyrynsalmella puolestaan jahdataan parhaillaan kolmea poroja tappanutta sutta. Kaatolupa on voimassa ensi sunnuntaihin saakka. (Kaleva 1.2.2007) Iso paha susi ETELÄ-KARJALAN SUSIKANTA lisääntyy. Susia on ammuttu, sudet ovat vieneet koiria, koulukuljetuksia on lisätty susipelon vuoksi. Ymmärrettävästi, koska Metsähallituksen arvion mukaan susia on eniten juuri itärajan tuntumassa. Itä-Suomessa oleskeli reilu vuosi sitten noin 130 Suomen 215:sta sudesta. Lehdistö puhuu häirikkösusista, ja niillä on myös tuttavallisempi, ironinen nimitys "pihasusi". Irvokas kuva suden raatelemasta koirasta pääsi paikallislehteen saakka. Vaikutus on selvä: katsojan päällimmäinen tunne on pelko. Pelko on ymmärrettävää, ja myös vaatimus siitä, että kasvavaa kantaa tulisi harventaa, on häirikkösusien valossa oikeutettu. Suomen WWF:n mukaan susi on kuitenkin edelleen luokiteltu maassamme erittäin uhanalaiseksi. Helsingin Sanomat uutisoi, että maa- ja metsätalousministeriön mukaan Suomen susikantaa ei aiota kasvattaa, vaan se aiotaan pitää 20:ssä parissa. MITÄ ILMAISU "HÄIRIKKÖSUSI" oikein tarkoittaa? Susien kaatolupia anotaan, jotta saataisiin häiriköt tapettua. Luonnonsuojelijat hiljennetään sillä, ettei normaalisti käyttäytyviin susiin aiota puuttua. Sudesta tulee häirikkö, jos se syö koiran, lampaan tai muun kotieläimen. Kotieläin on sudelle helppo saalis, ja luultavasti kaikki sudet söisivät niitä tilaisuuden tullen. Kaikki sudet siis ovat ainakin potentiaalisia häirikkösusia. Yksi sellainen ammutaan, mutta jäljelle jäävistä joku voi jälleen napata koiran, ja silloin sekin pitää ampua. Ja niin edelleen, loputtomiin. SUSIA KOSKEVA UUTISOINTI on tällä hetkellä puhdasta pelon retoriikkaa. Kun luemme susien raatelemista koirista, on vaikea pitää mielessä, että puhumme lajista, jota elää Suomessa vain 200. Hyvä esimerkki on Etelä-Saimaa-lehden juttu "Testaavatko häirikkösudet ihmisen sopivuutta saaliiksi?" Jutussa haastateltu Calgaryn yliopiston professori heittää ilmoille ajatuksen, jonka mukaan sudet saattavat tarkkailla meitä. Hyökkäykset koirien ja karjan kimppuun ennakoivat pian tapahtuvaa hyökkäystä ihmisen kimppuun. "Maailmalta saatu kokemus" osoittaa susiongelman kehittyvän juuri tämän kaavan mukaisesti. Jutussa on haastateltu viittä teoriaa ainakin rivien välistä puolustavaa henkilöä, muttei yhtään sitä kyseenalaistavaa. Puheenvuoron antaminen myös vastakkaiselle näkökulmalle jättäisi lukijalle omaa valinnanvaraa. JUTUSSA SUDET KUVATAAN kuin ne olisivat järjestäytynyt rikollisliiga. Tietysti susi hyödyntää helpon saaliin eli kotieläimet. Luonnollinen käyttäytyminen ei tee siitä häirikköä. Ei ole realistinen johtopäätös olettaa kotieläimiä vievän suden testaavan, voisiko se hyökätä ihmisen kimppuun. Eläin kun ei kykene niin suunnitelmalliseen ajatteluun. Suomessa suden reviiri voi olla 700-900 neliökilometriä. Susien elintilat vähenevät maailmanlaajuisesti. Kun ne elävät ihmisten lähettyvillä, niistä tulee automaattisesti häiriköitä. Perimmäinen ongelma on ihmisen ja suden elinpiirien törmäämisessä, eikä siihen ole helppoa ratkaisua. Susipropaganda ja pelkoa lietsova uutisointi ei kuitenkaan ole oikea tie. (Kaisu Puranen/Kouvolan Sanomat 2.2.2007) Koulukyytejä Virolahdella VIROLAHTI - Virolahdella varaudutaan mahdollisuuteen, että kunnassa on jossain vaiheessa järjestettävä koulukyytejä oppilaille susivaaran vuoksi. Kunnan koululautakunta päätti torstaina, että kunta kustantaa oppilaille kyydit kouluun, mikäli susivaara jossain vaiheessa osoittautuu todelliseksi. Kunnan sivistystoimenjohtaja voi tehdä kyytipäätöksen enintään kahdeksi viikoksi kerrallaan, mikäli susivaarasta saadaan vahvistus paikallisen metsästysyhdistyksen puheenjohtajalta tai suurpetoyhdyshenkilöltä. Virolahdella ei viime aikoina ole tehty varmistettuja susihavaintoja, joten lautakunnan päätös on valmistautumista mahdollisiin uhkatilanteisiin. Vastaavan päätöksen teki Miehikkälän koululautakunta keskiviikkona. (Kymen sanomat 2.2.2007) Sudet vierailevat pihamailla Hinnerjoella - Lähimmät suden jäljet on mennyt kymmenen metriä talosta. Siinä oli kahden suuremman ja kahden pienemmän suden jälkiä, kertoi Virpi Wikström. Hinnerjoen Auvaisten kylässä asuva Wikström kertoo susien herättävän levottomuutta. - Siskon pihassa susi oli käynyt, kun pihalla oli oltu lunta auraamassa. Kyllä tulee vähän sivuille vilkuiltua, kun vie aamuhämärissä lapsia kouluun, Wikström kertoo. Toistaiseksi susien ei ole havaittu tehneen mitään vahinkoa, mutta kuljeskeleminen pihamailla herättää pelkoa. Kymmenen sutta liian paljon Euran alueen suurpetoyhdysmies Erkki Jaakohuhta väittää susikannan olevan jo nyt liian suuri. - Lounais-Suomen alueella vakituinen susikanta on noin kymmenen sutta. Mielestäni kanta on liian suuri ja se pitäisi harventaa noin puoleen, latelee Jaakohuhta. - Nyt seurataan tilannetta. Susia on kyllä ilmaantunut odotettua enemmän. Susia on nyt kahden vuoden pentueet kokonaisuudessaan. Vielä vuosi sitten susia arvioitiin olevan noin puolet nykyisestä. - Sudet eivät ole vielä tehneet haittaa Mynämäen Laajoen sutta lukuun ottamatta. Jos susi on pihalla ja talossa on pieniä lapsia, niin kynnys susien sallimiseen alueella on suuri. Susihavainnoista on raportoitu Euran poliisille, joka on ollut asiasta yhteydessä Maa- ja metsätalousministeriöön. Mahdollisista kaatoluvista tiedotetaan tänään perjantaina. Suden opittava pelkäämään ihmistä Pihapiiriin tulevat sudet ovat osoitus siitä, että susi ei ole oppinut pelkäämään ihmistä. - Suden pelottaminen pois pihalta pitää olla niin raju, että ihmisenpelko juurtuisi. Käytännössä ampuminen on ainoa keino, Jaakohuhta miettii. Susien elinalue rajautuu idän suunnassa Mestilästä Nousiaisiin ja Yläneelle, länsipuolella Laitilaan ja Vehmaaseen. Pohjoissuunnan rajana on Eura-Laitila-tie. Sudet saattavat liikkua päivän aikana kymmeniä kilometrejä, joten tiukkoja rajoja on vaikea vetää. Suomen susikannan harventamisesta päättää Maa- ja metsätalousministeriö. Hoitosuunnitelman mukaan susikantaan kohdistuvissa poistoissa ensisijaisia kohteita ovat juuri ihmisasutuksen tuntumaan asettuneet sudet. Runsaasti havaintoja Honkilahtelainen metsämies Martti Nieminen on seurannut asukkaiden havaintoja ja varmistanut jälkiä. - Reilu viikko sitten neljän suden lauma oli kulkenut talon ohi, jossa asuu tuollaista alakoululaista väkeä. - Keskiviikkoillalla on ollut tuossa Auvaisten kylässä kaksi sutta liikkeellä, Nieminen varmisti. Toistaiseksi saaliiksi ei ole joutunut yhtään kotieläintä, mutta Martti Nieminen pitää sitäkin lähinnä pelkkänä ajan kysymyksenä. - Jos kanta saa kasvaa tästä kymmenestä sudesta luonnollisesti, niin se karkaa totaalisesti käsistä. - Parissa vuodessa määrä on tuplat nykyisestä. (Samu Vahteristo . Länsi-Suomi, Eura 2.2.2007) Ministeriö myönsi Pohjois-Savoon luvan suden tappamiseksi Maa- ja metsätalousministeriö on tänään myöntänyt luvan yhden pihapiirissä säännöllisesti liikkuvan suden tappamiseksi Pohjois-Savossa Kaavilla. Kaavilla on viime vuoden lokakuusta lähtien liikkunut säännöllisesti Kortteisen ja Mäntyjärven kylien alueella poikkeuksellisen pelottomasti käyttäytyviä susia. Alueella on tehty päivittäin havaintoja susista pihoissa tai niiden läheisyydessä. Havaintoja susista on tehty senkin jälkeen, kun alueelta tapettiin tammikuun alussa aiemman luvan nojalla kaksi pihassa käynyttä sutta. Tällä kertaa lupaa haettiin kolmelle sudelle. Maa- ja metsätalousministeriö päätti kuitenkin rajoittaa pyydettävien susien määrän yhteen. Tässä vaiheessa pyritään seuraamaan, millainen vaikutus pyynnillä ja yhden suden poistamisella on hakemuksessa tarkoitettujen muiden susien käyttäytymiseen. Nyt myönnetty lupa on viime vuonna käyttöön otetun Suomen susikannan hoitosuunnitelman linjausten mukainen. Hoitosuunnitelman mukaan susikantaan kohdistuvissa poistoissa ja susikannan kasvun säätelyssä ensisijaisia kohteita ovat opitun piharavinnon saannin, sairauden tai muun syyn takia kesyyntyneet tai ihmisasutuksen tuntumaan toistuvasti tulevat sudet. Suden rauhoituksesta poikkeamisessa tavoitellaan erityisesti sitä, että susikanta pysyy ihmisarkana ja välttää ihmisasutusta. Suomessa on noin 200 - 250 sutta. Kaavin alue kuuluu suden hoitosuunnitelmassa itäiseen kannanhoitoalueeseen, jossa esiintyy noin 160 - 180 sutta. Susikantaa säädellään ja vahinkoyksilöitä poistetaan metsästyksellä pääasiassa alueellisen riistaviranomaisen riistanhoitopiirien lupien mukaisesti. Tähän mennessä riistanhoitopiirien luvilla ja maa- ja metsätalousministeriön myöntämillä luvilla on kaadettu yhteensä 15 sutta. Näistä kuusi sutta on kaadettu poronhoitoalueella. (2.2.2007) Sudet pelotellaan Satakunnassa pihoilta paukkupatruunoilla Euran Hinnerjoella ja Honkilahdella liikkuvat sudet aiotaan pelottaa ihmisten ilmoilta paukkupatruunoita ampuen. Komisario Hans Vuoti kertoo Rauman poliisille tulleen useita yhteydenottoja Honkilahdella ja Hinnerjoella liikkuvista susista. Susien ei tiedetä lähestyneen ihmisiä, mutta talojen pihoilla on käynyt yksittäisiä eläimiä. Satakunnan riistanhoitopiirin alueella on arvioitu olevan yksi susipariskunta ja sen kahdeksan jälkeläistä. Pihoilla sudet ovat alkaneet vierailla vasta tämän talven aikana, ilmeisesti marraskuusta alkaen. Vuoti kertoo, että poliisin ja riistanhoitopiirin neuvonpidossa on sovittu, että pihoille tulevia susia aletaan häätää voimakasta ääntä tuottavilla laitteilla kuten äänitorvilla, paukkupatruunoilla tai muilla vaarattomilla välineillä. Rauhanomaiseen ratkaisuun on päädytty, koska susista ei ole yhdessäkään kohtaamistilanteessa ollut vaaraa ihmisten hengelle tai terveydelle. Karkottamistoimet katsotaan kuitenkin tarpeellisiksi, jotta sudet eivät tulisi ihmisläheisiksi. - Honkilahti-Hinnerjoen susiongelma pyritään hoitamaan muun poliisitoiminnan tapaan vähimmällä haitalla ja lievimmillä keinoilla. Vuoti korostaa, ettei Rauman kihlakunnan alueella ole annettu yhdellekään sudelle tappotuomiota poliisilain 25. pykälän nojalla. Mynämäellä on tehty toisin. Siellä Laajoen kylänraitilla useita kertoja nähty susi on päätetty ampua vaaraa aiheuttavana. Suden tiedetään siellä muun muassa lähestyneen bussipysäkillä seissyttä koulupoikaa. (3.2.2007 Jorma Pihlava) Naarassusi ammuttiin Kaavilla Asutuksen lähellä liikkunut naarassusi ammuttiin lauantaina Kaavilla Pohjois-Savossa. Kaavilla on liikkunut lokakuusta lähtien poikkeuksellisen pelottomasti käyttäytyviä susia. Havaintoja susista on tehty senkin jälkeen, kun alueelta ammuttiin kaksi sutta ministeriön luvalla tammikuun alussa. Maa- ja metsätalousministeriö myönsi perjantaina luvan yhden suden kaatamiseen Kaavilla. Kaatolupaa haettiin kolmelle sudelle. Ministeriö rajoitti määrän yhteen, kunnes selviää, millainen vaikutus yhden suden poistamisella on muiden susien käyttäytymiseen. Suomessa elää 200–250 sutta. Niistä 160–180 asustaa itäisellä kannanhoitoalueella, johon Kaavikin kuuluu. (STT 4.2.2007) Euran sudet Mynämäen puolelle? Euran suurpetoyhdysmies Erkki Jaakohuhdan tietoon ei toistaiseksi ole tullut uusia susihavaintoja Eurassa. Sen sijaan Mynämäen puolella on tehty perjantaina puoleen päivään mennessä kaksi varmaa havaintoa. Kolme päivää sitten Eurassa havaittiiin yhdeksän sutta, mikä on Jaakohuhdan mukaan uusi ennätys. Susihavainnot ovat säikyttäneet erityisesti maaseudulla asuvia lapsiperheitä. Rauman poliisille on tullut kuluvan viikon aikana useita yhteydenottoja Euran Honkilahden ja Hinnerjoen alueella liikkuvista susista. Satakunnan riistahoitopiirin alueella on arvioitu olevan kymmenen sutta. (3.2.2007 YLE) Suden kaatolupia toivotaan yhä Etelä-Karjalaan yritetään yhä saada sudenkaatolupia. Viikonlopun aikana koetetaan tehdä tarkkoja susihavaintoja uusia kaatolupia varten. Tällä kertaa neljä riistanhoitoyhdistystä aikoo hakea kukin yhtä suden kaatolupaa. Petoyhdysmies Juha Sormunen Kymen riistanhoitopiiristä kertoo, että hakemukset on tarkoitus toimittaa maa- ja metsätalousministeriöön alkuviikosta. (4.2.2007 YLE) Juna ja sudet törmäsivät Juna törmäsi varhain aamulla kolmen suden laumaan Pohjois-Karjalan Enossa, Joensuun poliisi kertoo. Poliisin mukaan yksi susista ilmeisesti loukkaantui rytäkässä. Sudet häipyivät paikalta törmäyksen jälkeen. Enon riistanhoitoyhdistys selvittää mahdollisesti loukkaantuneen suden kohtaloa. Poliisi ei täsmentänyt tiedotteessaan, kuka tunnisti eläimet susiksi. (5.2.2007 HS) Junaradalla Enossa seikkailleet eläimet olivat ilmeisesti koiria Vielä aamulla epäiltiin, että juna olisi törmännyt kolmen suden laumaan Kattilajoen ylikäytävän lähettyvillä. Riistanhoitomiehet lähtivät jäljittämään eläimiä ja löysivät kaksi kadoksissa ollutta koiraa läheisen autiotalon pihasta. Enon riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Asko Vänskä kertoo, että susien jälkiä alueelta ei löytynyt. Myöskään törmäystä ei todennäköisesti tapahtunut, sillä koirat olivat vammoitta. (5.2.2007 Pohjois-Karjalan Radio) Sutta ei saatu satimeen Nuijamaalla Kaatolupa umpeutui käyttämättömänä, muttariistanhoito-yhdistys hakee jatkolupaa välittömästi. Pihasusi pysyi piilossa Nuijamaalla viikonloppuna. Etelä-Saimaan riistanhoitoyhdistyksen toinen poikkeuslupa sudenkaatoon umpeutui näin ollen käyttämättömänä. Yhdistys hakee poikkeusluvalle jatkoaikaa välittömästi. Itse hakemus on jo toimitettu ministeriöön, ja tilannekatsaus annetaan puhelimitse maanantaiaamuna. Jahdin kohteena oleva susi nähtiin suurpetoyhdyshenkilö Kari Jukkalan mukaan Nuijamaalla talojen pihoissa viimeeksi perjantaina. Susi piipahti 3-4 pihamaalla. - Se kävi kylän reunassa makaamassa, mutta pääsi luikahtamaan Venäjän puolelle. Lupa-alueella on liikehtinyt sen sijaan muita susia. - Ylämaan rajalla liikkuu juuri nyt kuuden suden lauma, mutta niiden perään emme lähde, Jukkala arvioi sunnuntaina. Poikkeuslupa koskee vain piha-alueilla taajaan vieraillutta niin sanottua häirikkösutta. Nuijamaalla on jahdattu sutta nyt yli kaksi viikkoa. Maa- ja metsätalousministeriö myönsi 19. tammikuuta luvan kahden pihapiirissä säännöllisesti liikkuvan ja kotieläimiä saalistavan suden tappamiseksi. Toinen luvista käytettiin parin päivän kuluttua lupien myöntämisestä. Tämän viikon tiistaina maa- ja metsätalousministeriö eväsi sudenkaatoluvat, joita oli haettu viiden suden tappamiseen Kymen riistanhoitopiirin alueella. (Anu Pyyhtiä/Lappeenranta 5.2.2007) Susi Oulussa Aaltokankaalla havaittiin suden jäljet maanantaiaamuna. Kyseessä on todennäköisesti yksinäinen laumasta eronnut nuorehko susi. Jäljet ovat noin kilometrin päässä Aaltokankaan ratsastustalleista. Jälkien läheisyydessä on ratsastusreittejä. "Hevoset ovat käyttäytyneet normaalisti. Mistään ei ole huomattu, että täällä liikkuisi susi. Seuraamme tilanteen kehitystä", Tomi Ollikainen Aaltokankaan ratsutalleilta kertoo. Aaltokankaalla on kymmenkunta ratsastustallia, joissa käy viikoittain satoja ratsastajia. Moni ratsastaja pitää mukanaan koiraa ratsastusretkellä. Viime aikoina varmistamattomia susihavaintoja on tehty Oulun ympäristöstä useita. Hukan näköisiä otuksia on havaittu muun muassa Haapalehdosta, Kellosta ja Haukiputaalta. "Sudet vaihtavat paikkaa melko nopeasti", konservaattori Risto Tornberg Oulun yliopiston eläintieteen laitokselta muistuttaa. Yleensä susien esiintyessä katoaa pihoilta koiria. Tällaista ei Oulun ympäristössä ole vielä tavattu. Talvella yksinäisen suden voi olla hankala saada ravintoa. Hirviä se ei saa kiinni, joten sen täytyy tyytyä esimerkiksi haaskoihin. Oulun seudulta ei ole viime aikoina tehty pantasusihavaintoja. Jäljet eivät pelota ratsastajia Ratsastustallien läheisyydessä havaitut sudenjäljet eivät aiheuta suuria toimenpiteitä Oulun Aaltokankaan talleilla. "Ratsastajia neuvotaan jättämään koirat kotiin", Maria Erkkola Aaltokankaan ratsutalleilta kertoo. Luonnossa ratsastavilla voi olla usein koira mukanaan. Pakkasilla luonnossa ratsastajia ei kuitenkaan ole. Normaalisti maastoryhmissä on noin yhdeksän henkeä. Erkkola muistuttaa, että alueella on nähty myös karhu. Hirvihavaintojakin on tehty useita. Susia ei kuitenkaan koskaan ole havaittu. "Hirvenmetsästysaikana kuuluu usein laukauksia", Erkkola tietää. Aaltokankaan susitilanteesta tiedotetaan ratsastustallien ilmoitustauluilla. "Mitään päivystyspartioita ei hevostalleille laiteta", Erkkola muistuttaa. Susi jolkutteli pitkin metsätietä "Onpa se peijakkaan iso", konservaattori Risto Tornberg Oulun yliopiston eläintieteenlaitokselta ihasteli nähdessään lumeen painautuneen jäljen Aaltokankaan metsäautotiellä maanantaina. Eläimen etutassun jättämä jälki osoittautui 12 senttiä pitkäksi ja 10 senttiä leveäksi. Takatassun mitat olivat yhdeksän senttimetriä pituutta ja seitsemän senttimetriä leveyttä. Jäljistä huomattiin, että otuksen varpaat harottivat sivulle kuten sudella. Koiran tassuissa tällaista ominaisuutta ei ole. Suden jäljet etenivät kohti Kalimenkylää. "Kyllä se yksinäiseltä sudelta vaikuttaa", Tornberg summasi tehtyään mittaukset. Jäljet etenevät lumessa viivasuoraan. Ne eivät poukkoile sinne tänne, kuten koiran jäljet tekevät. Jo viime viikolla nähtiin jälkiä Jäljet havaitsi metsäkoneurakoitsija Timo Sipola maanantaiaamuna puoli kahdeksalta tultuaan metsätyömaalleen. "Niitä on nähty täällä ennenkin. Viime viikollakin niitä oli. Luulimme niitä silloin miehen jäljiksi lumessa. Ne näyttivät sellaisilta erehdyttävästi auton lamppujen valossa", Sipola kertoo. Eläimen jätöksiä ei paikalta havaittu. Risto Tornberg muistuttaa, että suden ulosteessa on karvoja, joita koiran kakassa ei ole. "Susi syö aina saaliinsa nahkoineen karvoineen", hän tietää. Todennäköisesti eläin on laumastaan eronnut noin parivuotias susi. Jos Aaltokankaalla liikkunut eläin on urossusi, sen paino on noin 30--35 kiloa (Kaleva 6.2.2007) Häirikkösuden kaatoon jatkolupa Maa- ja metsätalousministeriö on myöntänyt jatkoaikaa Lappeenrannan seudulla liikkuvan häirikkösuden kaatolupaan. Lupaa jatkettiin kuluvan kuun 19. päivään saakka. Edellinen lupa umpeutui sunnuntaina. (7.2.2007)YLE Sudenkaadon vaikutuksia vaikea ennustaa Susien kaatamisella Kaavilla ei ole ollut vaikutusta muiden alueen susien käyttäytymiseen. Kaavilla on kaadettu viime viikkoina kolme sutta, mutta muut sudet liikkuvat yhä pihapiireissä. Uutta lupaa kolmen suden tappamiseen on haettu. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen mukaan susien kaatamisen vaikutuksia on vaikea arvioida etukäteen, sillä eläinten käyttäytyminen riippuu muun muassa siitä, mikä asema ammutulla sudella on laumassa. (Radio Savon uutiset 08.02.2007) Kymen sudet RKTL:n tällä viikolla suorittamasa kartoituksessa ilmeni, että Kymen riistanhoitopiirin alueella liikkuu neljä susilaumaa. Ruokolahti-Imatran riistanhoitoyhdistyksen hirvien lentolaskennassa saatiin tiistaina havainto neljästä sudesta. Neljä suden lauma osoittautui lopulta seitsemän suden laumaksi, kun alueella samaan aikaan liikkuneet RKTL:n tutkijat kävivät maastossa tutkimassa lauman jäljet. RKTL:n kenttämestari Ronkainen: Kyseinen lauma liikkuu laajalla alueella. Sama lauma käy myös Etelä-Savon puolella. Ruokolahden lauman lisäksi Ylämaalla liikkuu saman kokoinen lauma. Nuijamaan ja Joutsenon alueella on liikkeellä puolestaan viiden yksilön lauma. -Kumpikin laumoista käy välillä myös Venäjän puolella, kertoo Jouni Tolvanen Kymen riistanhoitopiiristä. Neljäs lauma liikkuu piirin pohjoisosissa Parikkalassa. Se on kooltaan viiden suden lauma, mutta tämän viikon kartoituksessa siitä ei saatu havaintoja. -Se on mahdollisesti parhaillaan Venäjän puolella. Parikkalasta tavattiin ainoastaan yksittäisen suden jäljet, Seppo Ronkainen sanoo. Ronkainen ei tässä vaihessa haluakaan tehdä vielä lopullista yhteenvetoa Kymen susitilanteesta. -Pitää odotta vielä muutamia päiviä. Meillä on siellä sekä metsämiehiä että rajamiehiä, jotka seuraavat tilannetta koko ajan. Joka tapauksessa susien laumakäyttäytyminen on lisääntynyt viime vuosina. -Ruokolahdella laumoista on on ollut havaintoja jo kymmenisen vuotta ja Ylämaallakin viitisen vuotta. Sen sijaan Nuijamaan ja Joutsenon alueella liikkuva lauma on tämän ja viime vuoden juttuja, Tolvanen toteaa. Lappeenrannassa viime aikoina häiriöitä aiheuttanut susipari ei liity mihinkään näistä laumoista. Joutsenossa muutama viikko sitten auton kanssa kolaroinut susi on ilmeisesti Nuijamaan lauman yksilöitä. Jalkansa törmäyksessä loukannutta sutta ei tavoitettu onnettomuuden jälkeen. -Sen on havaittu liikkuvan Ruokolahden saarissa. Lauman mukaan se ei enää kelpaa, koska lauma ei hyväksy raajarikkoa mukaansa, Jouni Tolvanen tietää. (Sanomalehti Uutisvuoksi 08.02.2007 Jukka Kinnunen) Poroja tappanut susi ammuttiin Norrbottenissa Ruotsin Norrbottenissa on ammuttu susi läänihallituksen päätöksellä. Nuori urossusi ammuttiin, koska se oli tappanut, vahingoittanut ja ajanut pakoteille useita poroja. Susi ammuttiin helikopterista. Dagens Nyheterin mukaan susi varustettiin kuukausi sitten radiolähettimellä. Vielä ei tiedetä, kuinka monta poroa susi tappoi. (9.2.2007 YLE) Suden tappolupa Kuhmoisiin Maa- ja metsätalousministeriö on myöntänyt luvan yhden suden tappamiseksi Kuhmoisten Längelmäen alueelle. Tällä alueella on havaittu säännöllisesti susia pihapiirissä tai niiden läheisyydessä. Sudet ovat lisäksi tappaneet useita koiria ja muita kotieläimiä pihoista ja asutuksen lähettyviltä. Susipelon vuoksi koululaisille on järjestetty ylimääräisiä koulukyytejä. Ministeriöltä haettiin lupaa seitsemän suden tappamiseksi. (10.2.2007 YLE) Nuijamaan häirikkösusi kaadettiin Isokokoinen susi kaadettiin lauantaina Joussuolla Keskisaaren kylässä Lappeenrannassa. Kyseessä on häirikkösusi, joka on ollut Etelä-Saimaan riistanhoitoyhdistyksen tähtäimessä jo jonkin aikaa. - Jäljet löytyivät aamulla pihapiiristä, ja niitä lähdettiin seuraamaan. Kahden maissa päätettiin, että kaatoa kannattaa lähteä yrittämään ja tehtiin hälytys, riistanhoitoyhdistyksen suurpetoyhdyshenkilö Kari Jukkala kertoo. Susi kaadettiin noin kello 16.30. Sutta metsästettiin reilun 50 hengen porukan voimin. Kyseessä oli 41-kiloinen urossusi. - Tämä susi on liikuskellut yksin sen jälkeen, kun toinen ammuttiin, Jukkala sanoo. MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ myönsi 19. tammikuuta luvan kahden pihapiirissä säännöllisesti liikkuvan ja kotieläimiä saalistavan suden tappamiseksi. Ensimmäinen susi kaadettiin pari päivää luvan saamisen jälkeen. Jäljelle jäänyt lupa ehti jo umpeutua, mutta ministeriö myönsi riistanhoitoyhdistykselle jatkoluvan. Molemmat luvat on nyt siis käytetty, eikä uusien hakemiselle ole Jukkalan mukaan tällä hetkellä tarvetta. - Nämä kaksi olivat nimenomaan ne häiriköt. Nuijamaalla on liikuskellut myös kuuden suden lauma, mutta siitä ei ole toistaiseksi ollut haittaa, Jukkala selvittää. (Sanna Pyysalo Lappeenranta 11.2.2007) Naapurisopu koetuksella susiasiassa Susi: Erämaan asukki mieltymässä kaupunkilaiselämään. Petotutkijat eivät pidä pihoilla ja kaupungin kaduilla jolkottelevia susia epänormaaleina tai häirikköinä. Eri mieltä tutkijat ovat siitä, miksi hukat hakeutuvat ihmisten lähistölle. Vihreiden kansanedustaja, professori Erkki Pulliainen pelkää, että salametsästys on lisännyt asutuksen läheisyydessä norkoilevien susien määrää. - Asutuksen läheisyydessä ja pihoilla hortoilevat sudet ovat olleet pääasiassa nuoria yksilöitä. Onko vanhat sudet tapettu kaikessa hiljaisuudessa ja jätetty nuoret ja kokemattomat yksilöt oman onnensa nojaan? Susien puolestapuhujana tunnettu Pulliainen kertoo saaneensa tuohtuneita puheluja, joissa sudet uhataan hävittää tietyiltä alueilta kokonaan. - Salametsästyksen uhriksi joutuneiden susien löytyminen kertoo, että ainakin silloin tällöin uhkaus myös toteutetaan. Ammattilaiset ampumaan Susitutkijan mukaan alfa-yksilöiden poistaminen laumasta vaarantaa nuoren suden lajityypillisen kehityksen ja saa suden hakeutumaan ihmisen läheisyyteen. - Avonaisia kaatopaikkoja on vähän, joten nuorilla susilla on vaikeuksia hankkia ruokaa. - Ilman vanhempien opastusta nuoret sudet päätyvät hortoilemaan päämäärättä. Ne voivat olla älyttömän rohkeita, ja niiden käyttäytymisestä voi puuttua sudelle normaali ihmisarkuus. Jos susien määrää rajoitetaan, tulee se tapahtua ammatti-ihmisten toimesta, Erkki Pulliainen painottaa. - Parasta olisi tappaa laumasta kaksi- ja kolmevuotiaita yksilöitä. Lauman rakenne pysyy normaalina, ja normaalitilanteessa susi ei viihdy ihmisen läheisyydessä. Kaikkien asutuksen läheisyydessä elävien susien ampuminen ei Pulliaisen mukaan poista kaupunkisusien ongelmaa. Erämaan eläin vai kaupunkilainen? Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkimusmestari Seppo Ronkainen toteaa, että salametsästys on aihe, josta on näyttöjen puutteessa turha keskustella: sudet voivat tassutella asutuksen läheisyydessä useasta eri syystä. - Kaavilla tammikuussa talojen läheisyydestä tapettujen susien joukossa oli alfa-uros ja nuoria yksilöitä. On mahdotonta sanoa, miksi juuri nämä eläimet hakeutuivat ihmisasutuksen läheisyyteen. Tutkimusmestari ei täysin yhdy Pulliaisen käsitykseen sudesta ihmisarkana erämaan asukkina. - Susi on sopeutuvainen eläin. Jostain meille selittämättömästä syystä susi voi asettua mieluummin asutuksen läheisyyteen kuin erämaahan. - Rautavaaran laumasta lähtenyt nuori naaras kulki monen rauhallisen erämaa-alueen läpi ja asettui lopulta Tampereen itäpuolelle Kuhmoisiin. Sopii vain ihmetellä, miksi naaras perusti reviirinsä näin tiiviisti asutulle alueelle. Suden minimi on ihmisen maksimi Seppo Ronkaisen mukaan susi on pidettävä arkana eläimenä. Parhaiten tämä onnistuu metsästämällä populaatiosta sen rohkeat yksilöt. - Asutuksen keskelle reviirinsä muodostaneet laumat pitää poistaa kokonaisuudessaan. Kannan kasvaessa suden reviiri laajenee väkisinkin asutusalueille. Monen mielestä nykyinen vajaan 250 yksilön susikanta ei saa enää kasvaa. - Ihmisten sietokyky on tässä, Erkki Pulliainen sanoo. - Sudelle tämä on minimikanta. Pienempi susikanta johtaisi sukusiitokseen. Erkki Pulliaisen mukaan susi ja ihminen voisivat elää samalla alueella. Susitutkijan mukaan ihmisen elämässä on huomattavasti suurempia uhkatekijöitä kuin susi. (Jentta Ilanmaa Joensuu 11.2.2007) Susi tappoi ihmisen viimeksi vuonna 1881 Susi on tiettävästi tappanut ihmisen viimeksi vuoden 1881 marraskuussa. Viisivuotias Kalle Oskari Grönroos oli kahden Suomen historian pahimman susivuoden 23. lapsiuhri. Historiankirjat voivat kuitenkin olla väärässä tehdessään sudesta lapsisurmien syntipukin. Aikalaiset kertoivat, että alueella liikkui surmien aikaan koirasusia, jotka ovat ihmisiin kohdistuvassa käyttäytymisessään huomattavasti susia arvaamattomampia. Varsinais-Suomessa tapahtuneita susisurmia analysoinut professori Erkki Pulliainen uskoo, että surmien takana olivat koirasudet tai yksi ainoa susi. - Vuoden 1882 tammikuussa kaadettiin vanha ja lähes hampaaton naarassusi. Tämän jälkeen tappoja ei enää tullut, Pulliainen kertoo. - Varmuudella tiedetään vain, että tappaja oli koiraeläin. Ikuiseksi arvoitukseksi jää se, olivatko kyseessä koirasudet vai yksi ainoa susi. Susitutkija pitää erittäin epätodennäköisenä, että pihalta koiria napsiva susi tappaisi ihmisen. - Susi ja ihminen ovat vuosien aikana törmänneet toisiinsa monta kertaa. Kertaakaan susi ei ole hyökännyt ihmisen kimppuun. - Sudelle koira on eri asia kuin lapsi. Näin se vain näyttää olevan. (Verkko-Karjalainen 11.2.2007) Susijahti käyntiin viikonloppuna Kuhmoisissa ja Längelmäellä käynnistyy viikonloppuna susijahti. Maa- ja metsätalousministeriö on myöntänyt alueelle yhden sudenkaatoluvan, joka on voimassa ensi viikon perjantaihin asti. Lupaa haettiin kaikkiaan seitsemän suden tappamiseksi, mutta ministeriö rajasi pyydettävien susien määrän yhteen. Ministeriössä halutaan seurata, millainen vaikutus yhden suden tappamisella on muun lauman käyttäytymiseen. Kuhmoisten- Längelmäen alueella liikkuvassa susilaumassa on kymmenkunta sutta. Susista on tehty toistuvasti havaintoja talojen pihapiireissä ja ne ovat vieneet useita koiria ja muita kotieläimiä. (15.2.2007 YLE) Susi kaadettiin Oulaisissa Täysikasvuinen urossusi kaadettiin lauantaina Oulaisissa. Poliisille ilmoitettiin perjantaina Haapavedellä nähdystä sudesta, joka oli ilmeisesti loukkaantunut. Sama susi nähtiin myöhään perjantai-iltana Oulaisten keskustassa. Haapaveden poliisi oli yhteydessä petotutkijaan ja poliisi päätti, että susi pyritään lopettamaan. Haapaveden alueen metsästäjiä pyydettiin hoitamaan tehtävä. Lauantaiaamuna Oulaisten metsästäjät jatkoivat poliisin luvalla suden jäljestämistä sen lopettamiseksi. Metsästäjät paikallistivat ja ampuivat suden Oulaisissa Pyhäjoentien varresta parisen kilometriä Halmeperältä Pyhäjoen suuntaan. Susi on kulkenut Oulaisissa muun muassa Etelärannan omakotialueen pihoilla. Susi oli loukannut vasemman etukäpälänsä. Susi toimitettiin poliisin suojiin ja se lähetetään tutkittavaksi Riista- ja Kalatalouden Tutkimuslaitokselle. Päätös suden lopettamisesta perustui poliisi-, metsästys-, eläinsuojelu- ja luonnonsuojelulakiin. (Kaleva.plus 17.2.2007) Vastasyntynyt vasikka raadeltiin kotipellolla Mynämäessä Poliisi ja metsästäjät vakuuttuneita, että kyseessä on susi. Vähintään kolmen suden lauman epäillään raadelleen vastasyntyneen vasikan Mynämäen Kivikylässä keskiviikon ja torstain välisenä yönä. Vasikka oli syntynyt aamuyöstä noin kello yhden aikaan navetan läheisyydessä pellolla, jossa yhdeksänpäinen lauma lehmiä laidunsi. Laumassa oli vain yksi vasikka. - Raatelu on tapahtunut ennen aamukuutta, sillä töihin lähtiessäni kuudelta lehmät näyttivät rauhallisilta, enkä kiinnittänyt niihin erityistä huomiota, kertoo maatilan emäntä Gitta Lindstedt. - Löysin vasikan iltapäivällä yhden tiedoilla, kun tulin hakemasta lehmille heinää, sanoo isäntä Juha-Petteri Hannula. Hän lisää, että vasikan emo on edelleen niin pelästynyt tapahtuneesta, ettei synnytyksen jälkivesi ole vieläkään tullut pois. Syöntitapa viittaa suteen Raatelupaikkaa ja vasikanraatoa arvioimassa käyneet poliisi ja paikalliset metsästäjät ovat yhtä mieltä siitä, että kyseessä on nimenomaan susi. - Metsästäjien mukaan sen näkee jo syöntitavasta. Karhun jäljiltä koko lauma olisi raadeltu, kettu puolestaan olisi riepotellut saalistaan ympäri pihaa. Vasikka on syöty siististi korvia myöten, sanoo Hannula. Metsästäjät arvioivat maasta löytyneiden jälkien perusteella, että kyseessä on 3-4 suden lauma. Raateluyön jälkeen Kivikylässä satoi lunta, joka peitti alleen selvimmät jäljet. - Siksi on mahdotonta tarkkaan päätellä, mihin suuntaan lauma on lähtenyt. Eilisten jälkien perusteella näytti siltä, että ne olisivat jääneet tuohon takametsään, Hannula sanoo. Kivikylässä raatelutapaus on ensimmäinen. Mynämäen Karjalassa ja Laajoella susihavaintoja on tehty jo aiemmin tänä talvena. Hannula kertoo jäljestäjien arvelleen lauman palaavan takaisin, kun nälkä jälleen iskee. Koira ollut levoton öisin Karjan laiduntama pelto sijaitsee vain noin 50 metrin päässä päärakennuksesta, jossa perhe nukkui. Perheen koira oli tapauksen sattuessa talossa sisällä. - Olemme kuukauden miettineet, että pitäisikö koira lopettaa, kun se haukkuu alituiseen öisin. Nyt selvisi syy siihenkin, miksi se on ollut niin levoton, Lindstedt sanoo. Hannula arvioi, että vastasyntynyt vasikka oli 40-50 kilogramman painoinen. Lindstedt miettii, että perheen kahdeksanvuotias lapsi ei paina tämänkään vertaa. - Ei tämä yksi vasikka niinkään haittaa, mutta huolestuttaa näiden lasten puolesta. Nyt on alkamassa talviloma, eikä lapsia uskalla jättää keskenään ulos leikkimään, hän sanoo. Hannula ja lähitalojen isännät aikovat anoa sudenkaatolupaa. Hannula kuitenkin epäilee, että yhden tapauksen perusteella lupaa ei myönnetä. - Mietityttää vain, täytyykö ensin ihmishengen mennä, ennen kuin lupa heltiää, hän sanoo. - Mahdollisimman pienin vaurioin pyrimme saamaan häirikkösudet kuriin, lisää tilan vanha isäntä Juhani Hannula. (Turun Sanomat/Salla Tuomola 17.2.2007) Suurpetoja enemmän kuin sataan vuoteen Karhun, ilveksen ja suden kantoja pyritään kasvattamaan edelleen Varsinais-Suomessa. Suurpetoja on alueella nyt eniten sitten 1800-luvun lopun. Siitä huolimatta vain ilves on melko runsaslukuinen: niitä elää maakunnassa 60-70. - Ilveksiä löytyy jokaisen pitäjän maisemista, kertoo riistapäällikkö Heikki Uotila Varsinais-Suomen riistanhoitopiiristä. Maa- ja metsätalousministeriö on tehnyt karhulle ja ilvekselle hoitosuunnitelmat, joiden tarkoituksena on säilyttää suurpetojen kannat suotuisalla tasolla. Ministeriö julkisti suunnitelmat perjantaina. Ne ovat jatkoa jo aiemmin julkaistulle susikannan hoitosuunnitelmalle. Suunnitelmien mukaan karhun ja ilveksen metsästys pysyy lähes entisellään Suomessa. Vuosittain kaadetaan keskimäärin 84 karhua ja suunnilleen yhtä monta ilvestä. Varsinais-Suomeen kaatolupia ei ole myönnetty. Alueella on kymmenisen karhua, mistä tuorein havainto saatiin perjantaina Paimiossa. - Jäljistä päätellen nuori uroskarhu oli lähtenyt talvisuojastaan liikkeelle, kertoo Uotila. Karhut lisääntyvät Varsinais-Suomessa, mutta niiden kanta kasvaa hitaasti. Sen sijaan ilvesten määrä on kasvanut voimakkaasti. Havaintoja on Turustakin, Paattisten ja Tortinmäen metsistä. - Ilves on yleistynyt nopeasti, koska metsäkauriskanta on kasvanut, Uotila toteaa. Haitat minimoitava Ministeriön mukaan Suomessa on suotuisa määrä suurpetoja silloin, kun kannat pysyvät elinvoimaisina, mutta haittoja on mahdollisimman vähän. Lisäksi petojen on pysyttävä ihmisarkoina. - Määrällisiä ilveksen ja karhun tavoitekantoja ei nykyisessä vaiheessa ole tarkoituksenmukaista antaa, toteaa ylitarkastaja Madeleine Nyman. Varsinais-Suomessa oli vuonna 2006 neljä tapausta, joissa peto vahingoitti kotieläimiä. Eläinten omistajille myönnettiin yhteensä lähes 7 000 euroa korvauksia. Vuonna 2005 tapauksia ei ollut yhtään. - Suurpetojen yleistyminen aiheuttaa varmasti pelkoa joissakin ihmisissä. Työtä ja vaivaa koituu ainakin, sillä lammas- ja nautakarjataloutta on suojattava aitauksilla, Uotila sanoo. Vakavin tapauksista sattui Houtskarissa, jossa karhu raateli kymmenen lammasta. Mynämäessä ja Pöytyällä susi tappoi lampaita. Susille halutaan uusia elinpiirejä Varsinais-Suomessa elää ainakin yksi iso perhelauma, jossa useimmiten on seitsemän sutta. Lisäksi havaintoja on pienemmistä laumoista, jotka voivat olla ison lauman osia. Oripään, Pöytyän pohjoisosan, Alastaron ja Virttaan alueelta on havaintoja kolmen yksilön laumasta, joka mahdollisesti on Mynämäessä liikkuvan susiparin edellistä pentuetta. Susikannan säilyttäminen edellyttää hoitosuunnitelman mukaan, että susia esiintyy myös Länsi- ja Etelä-Suomen alueella sopivissa elinympäristöissä. Tavoitteena on susikannan levittäytyminen ja uusien elinpiirien muodostuminen. Hoitosuunnitelma edellyttää kuitenkin alueen asukkaiden ja elinkeinojen huomioimista. Vahingolliset tai kohtuutonta haittaa aiheuttavat susiyksilöt voidaan kaataa. - Sikäli tilanne on hyvä, että luonnossa riittää nyt syötävää susille, Uotila sanoo. (Turun Sanomat 17.2.2007) Poliisin luvalla tapettu 2000-luvulla seitsemän sutta - pihasusien määrä kasvaa koko ajan Pihoihin tulevien susien määrä on jatkuvassa kasvussa. Maa- ja metsätalousministeriön ylitarkastajan Jussi Laanikarin mukaan kaatolupien myöntämisessä pyritään keskittymään pihasusien poistamiseen. Samaan tähtää poliisilakiin nojaavat tappopäätökset. - Käytännössä kaikki poronhoitoalueen ulkopuolella olevat luvat pyritään keskittämään asutuksen liepeillä oleviin ja vahinkoa aiheuttaviin susiin. Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa kyseeseen tulee myös kannanhoidollinen kaato, Laanikari sanoo. Metsästäjien keskusjärjestön erikoissuunnittelijan Marko Svensbergin mukaan sudet ovat tottuneet ihmisiin niin, etteivät ne enää entisaikojen malliin pelkää ihmistä. Nyt pihapiirissä ovat Laajoen ja Honkilahden susien lailla käyneet lajitoverit esimerkiksi Tampereen kupeessa Kuhmoisissa. Tänä vuonna Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) luvalla on ammuttu selkeästi enemmän vahinkosusia kuin aiempina vuosina. Koko 2000-luvulla MMM:n luvalla ammutuista 25 sudesta tänä vuonna on ammuttu kymmenen. Syy ei kuitenkaan ole pihasusissa. - Se johtuu siitä, että Kainuun riistanhoitopiiri ei antanut tänä vuonna poronhoitoalueelle yhtään sudentappolupaa, mutta me olemme kohdistaneet sillä alueella oleviin vahinkoyksilöihin kuusi lupaa, Laanikari sanoo. Poliisin luvasta ei voi valittaa Sudenkaatoon saa luvan kolme kautta. Riistanhoitopiirit myöntävät koko metsästyskauden voimassa olevia tappolupia, vahinkoa tai häiriötä aiheuttavien susien kaatoon voi saada luvan MMM:ltä tai poliisilta. - Viime kaudella riistanhoitopiirien asettama lupakiintiö oli 19 ja niillä ammuttiin 13 sutta. Meidän luvillamme ammuttiin kolme sutta, poliisin luvalla yksi, Jussi Laanikari sanoo. MMM:n ja poliisin myöntämillä tappoluvilla on selkeät käytännön erot. Poliisin lupapäätöksestä ei voi valittaa, MMM:n päätöksestä voi. Poliisin lupa on voimassa poliisin oman harkinnan mukaisesti, MMM:n lupa on kaksi viikkoa. Poliisi päättää oman harkintansa perusteella suden tappamisesta, MMM:n päätös perustuu esimerkiksi asukkaiden hakemukseen. Poliisi päätti Laajoen sudesta Poliisi päättää asiasta saman tien, MMM:n päätöksenkäsittely voi kestää pitkäänkin. Esimerkiksi Mynämäessä tapettavaksi määrätyn Laajoen suden osalta päätöksen teki poliisi ennen kuin kukaan ehätti hakea ministeriöstä tappolupaa. Poliisin päätös perustui siihen, että susi oli lähestynyt linja-autopysäkillä seissyttä koululaispoikaa. MMM:n lupia on myönnetty muun muassa sen perusteella, että susi on käynyt kotieläinten kimppuun. - Poliisin päätöksellä on myös tapettu kapisia susia samoin kuin ilveksiä, erikoissuunnittelija Marko Svensberg Metsästäjien keskusjärjestöstä kertoo. Poliisilla onkin poliisilain mukaan oikeus ottaa kiinni tai lopettaa eläin, joka aiheuttaa vaaraa ihmisen hengelle tai terveydelle tai jos eläin aiheuttaa huomattavaa vahinkoa omaisuudelle tai vakavasti vaarantaa liikennettä. Eläin saadaan lopettaa myös, jos se on sellaisessa tilanteessa, että sen hengissä pitäminen olisi ilmeistä julmuutta sitä kohtaan. Lain perusteella Vakka-Suomen poliisi määräsi Laajoen suden tapettavaksi. Ensimmäisen jahdin jälkeen sutta ei ole kylässä nähty. Varuilla silti ollaan yhä. Jos susi kylälle saapuu, metsästäjät lähtevät poliisin johdolla sen perään. Poliisin luvalla on tapettu myös karhuja, viimeisin Imatralla. Lounais-Suomessa kuuluisin poliisin päätöksellä ammuttu karhu oli 1997 city-karhuna tunnetuksi tullut otso, joka seikkaili myös Turun seudulla. Sen matka päättyi Eurassa poliisin luoteihin. (Turun Sanomat/Erja Hyytiäinen 17.2.2007) Ihalaisten koulun oppilaat saivat susikyydin kotiin Kaikki Ihalaisten koulun oppilaat saivat perjantaina taksikyydin kotiin susihavainnon takia. Kuljetukset järjestetään myös talviloman jälkeen maanantaiaamuna. 26 oppilaan koulun rehtori Mikko Anto sai kuulla susihavainnosta yhden oppilaan vanhemmalta perjantaiaamuna. Rehtori päätti järjestää kyydin kaikille. Kuljetusten jatkamisesta päätetään talviloman jälkeen 26. helmikuuta. - Havainto oli niin lähellä koulua, noin puolen kilometrin päässä. Oppilaita asuu lähistöllä, rehtori sanoi. - Karjalan koulullahan kuljetuksia on ollut marraskuusta asti. Siellä oli uhkaava tilanne, kun yläkoululainen odotti koulukuljetusta ja näki suden. 16 oppilaalla petokuljetus Mynämäen vt. sivistysjohtaja Minna Stormi kertoo, että jo 16 oppilasta on saanut susikyydin vanhempien anomuksesta. Kuljetuksia on pyydetty Karjalan, Tarvaisten ja Huolin koulun oppilaille. Ihalaisten koulussa susikyytejä ei aiemmin ole pyydetty eikä järjestetty. Mynämäen sivistyslautakunta päätti tammikuun lopussa, että maksutonta kuljetusta voidaan anoa, jos riistanhoitoyhdistys on todennut alueella liikkuvan suurpetoja. (Turun Sanomat, Mynämäki 17.2.2007) Rampa susi Hauhon ja Pälkäneen rajoilla Tammikuun puolivälissä Hämeenlinnan Käikälässä jahdattu susi on viime päivinä liikkunut Hauhon ja Pälkäneen rajamailla. Ilmoilan ja Laitikkalan kylissä eläin on havaintojen perusteella lymyillyt parisen viikkoa. Poliiseista ja metsästäjistä koostunut joukko yritti kaataa suden muutama viikko sitten Hattulan Lepaalla. Vammautuneesta sudesta on joitakin näkö- ja jälkihavaintoja. - Susi kannattalee toista takajalkaansa eikä se pysty loikkaamaan ojan yli, vaan kulkee pohjia pitkin, sanoo Pälkäneen ja Luopioisten riistanhoitoyhdistyksen petoyhdysmies Jari Salminen Pälkäneeltä. Hän ei ole sutta nähnyt, mutta on käynyt varmistamassa jälkihavainnot. - Kangasalan poliisi, joka hoitaa myös Pälkäneen virkatehtävät, on nimennyt kaksi paikallista metsästäjää lopettamaan suden, jos siihen on tilaisuus. Kysymys on virka-avusta poliisille, ei metsästyksestä, muistuttaa Salminen. (HäSa) (Hämeen Sanomat 17.2.2007) ”Ymmärtämystä susikannan kurissa pitämiseksi” Susi- ja petokannan säännöstely, Partalan peltojen palauttaminen, tryffelihanke, kihlakunnan tulevaisuus ja viitostien rahoituksen puuttuminen valtion tämän vuoden budjetista nousivat esille, kun maa- ja metsätalousministerin erityisavustaja ja maaliskuun alusta valtiosihteeriksi nimitettävä Jouni Lind tapasi yhdessä kansanedustaja Katri Komin kanssa Juvan kunnan luottamushenkilö- ja virkamiesjohdon maanantaina Juvalla. Lind myönsi, että susi- ja muutakin petokeskustelua käydään eri lähtökohdista Suomessa ja useissa muissa EU-maissa. – Suomalaisella maaseudulla urbasoituneet yksittäiset sudet ja ihmisten reviirit kohtaavat, kun esimerkiksi espanjalainen susikanta elää vuoristoseudulla kaukana ihmisen asuinsijoista. Lindin mielestä suomalaisen susikannan määrällinen arvio perustuu 1990-luvun alun laskentaa, kun susikannan suuruus oli alle sadan yksilön luokkaa ja luokiteltavissa uhanalaiseksi lajiksi. – EU:n normiston mukaan suden tulisi aiheuttaa merkittävää vahinkoa eli todellista vaaraa ihmiselle, jota kaatolupa heltiäisi. Susi luokitellaan EU:ssa edelleen uhanalaiseksi lajiksi. Suomessa ministeriö on Lindin mukaan viime ja tänä vuonna myöntänyt 40 kaatolupaa ihmisten pihapiiriin toistuvasti tunkeutuneille häiriintyneille yksilöille. – Metsästystilanteissa susien ja ihmisten kohtaamista ei luokitella vaaratilanteeksi, koska luonto on suden luontaista elinpiiriä. Lind viestitti, että kaikki susihavainnot ja mahdolliset vahingot on mahdollisimman pian ja tarkasti raportoitava metsästysseurojen nimeämille petoyhteyshenkilöille. – Harvaanasutun maan olosuhteita kehnosti huomioon ottavaa luontodirektiiviä kohtaan on oltava tiukkana faktojen suhteen. Valtiotieteen maisteri Jouni Lind on kotoisin Kemistä. Hänellä on vankka kokemus EU:n toimintatavoista. Takana on 7,5 vuoden työkokemus Brysselistä europarlamentaarikkojen Mikko Pesälän, Samuli Pohjamon ja Mirja Ryynäsen avustajana. Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaojan erityisavustajana Lind on toiminut vuodesta 2004 alkaen. Maaliskuun alussa hän ottaa vastuulleen Pekka Pesoselta vapautuvat ministeriön poliittisen valtiosihteerin tehtävät, jotka jatkuvat vaalien jälkeenkin ainakin uuden hallituksen muodostumiseen saakka. Reilut pari vuotta valtiosihteerinä toiminut Pesonen siirtyy kolmen viikon kuluttua Copan elin Euroopan maataloustuottajien pääsihteeriksi asemapaikkana Brysseli. (Juvan Lehti/Antero Heikkinen 18.2.2007) Pantasusi Ursa kaadettiin Kuhmoisissa Kahdet pennut tehnyt Kuhmoisten susilauman johtajanaaras pantasusi Ursa kaadettiin lauantaina susijahdissa Kuhmoisten ja entisen Längelmäen rajamailla. Ursan kaato oli kulmakunnan jahtimiesten unelma, sillä alueella on parin vuoden aikana suden suuhun joutunut 26 koiraa. Kaato tapahtui puolenpäivän Rasinkulmalla Petsamon tanssilavan lähellä. Ajossa tavattiin kaksi sutta, joista toinen kaadettiin ja todettiin pannan perusteella Ursaksi. Kaato tapahtui maa- ja metsätalousministeriön kuhmoislaiselle Jorma Kalholalle myöntämällä luvalla. Kalhola haki joulukuussa pyyntilupaa seitsemälle sudelle. Kaatolupa myönnettiin yhdelle. Ursan seurantapanta ei ole toiminut enää aikoihin. Laumassa arvioidaan olevan noin 10 jäsentä. Susihavaintoja metsästysalueella Kuhmoisissa ja entisen Längelmäen kunnassa on tehty enenevässä määrin. Viime vuonna havaintoja oli noin 400, suuri osan talojen pihapiireistä. Siksi kaatolupa kohdistuikin suteen, joka päätöksen antamisen jälkeen on vieraillut pihapiireissä. Ministeriö perusteli vain yhden suden kaatolupaa sillä, että tässä tapauksessa voidaan seurata, millainen vaikutus yhden suden poistamisella on muun lauman käyttäytymiseen. Käytännössä tämä viikonloppu oli ainoa jahdin järjestämiseen, sillä kahden viikon lupa umpeutuu ensi perjantaina. Kaatoon tarvittiin vain yksi ajo. Homma oli selvä parissa tunnissa. Kaadettu susi tuotiin yli 200-päisen jahtiporukan katsottavaksi Kylämän riistamiesten majalle. Susi kuuluu valtiolle, ja se on esitettävä paikalliselle poliisilaitokselle ja toimitettava sen jälkeen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen suurpetotutkimukseen. (Keski-Suomalainen/Pentti Rytkönen 18.2.2007) Pohjois-Savossa Kaavilla kaadettiin jälleen viikonvaihteessa pihapiireissä liikuskellut susi Naarassusi ammuttiin sunnuntaina Vehkalahden alueella. Maa- ja metsätalousministeriö myönsi nyt käytetyn kaatoluvan viime viikolla. Kaavin riistanhoitoyhdistyksen petoyhdyshenkilön Ari Räsäsen mukaan kunnan alueella on kaadettu talven aikana neljä sutta. "Ilmoituksia pihoissa liikkuvista susista on saatu lähes päivittäin. Katsotaan nyt, miten nämä kaadot tilanteeseen vaikuttavat", sanoi Räsänen maanantaiaamuna. Edellinen kaato tehtiin helmikuun alussa. Kaavilla on liikkunut lokakuusta lähtien poikkeuksellisen pelottomasti käyttäytyviä susia. Suomessa elää 200--250 sutta. Niistä 160--180 asustaa itäisellä kannanhoitoalueella, johon Kaavikin kuuluu. (19.2.2007 STT) Kaksi sutta kaatui Ristijärvellä Lähes sata miestä oli susien perässä viikonloppuna. Kaksi lupasutta ammuttiin viikonlopun aikana keskisessä Kainuussa. Kaadot tapahtuivat Ristijärven Hiisijärvellä lauantaina ja sunnuntaina. Kainuun riistanhoitopiiri oli myöntänyt kaksi lupaa Keski-Kainuuseen eli Ristijärven, Paltamon ja Puolangan eteläosan alueille. Luvat tulivat poronhoitoalueen ulkopuolelle. Viikonlopun aikana kaikkiaan 60-100 miestä jahtasi susia, jotka saatiin kiinni lippusiimalla. Lauantaina ammuttiin naarassusi, joka painoi 37,5 kiloa. Se jäi kiinni päivällä puoli kahdentoista aikaan. Sunnuntaina ammuttiin urossusi, joka painoi 43,5 kiloa. Uros kuoli laskiaissunnuntaina puoli yhden aikaan. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos haki raadot oman käyttöönsä. Keski-Kainuun luvat olisivat olleet voimassa 31.3. saakka. Kaikkiaan Kainuuseen on myönnetty seitsemän sudenkaatolupaa poronhoitoalueen ulkopuolelle. Talven ensimmäiset kiintiösudet kaadettiin marraskuun loppupuolella Kuhmossa. Silloin kaatuivat 45 kilon painoinen urossusi ja 34 kilon painoinen naarassusi. Metsästäjät olivat havainneet tänä viikonloppuna metsässä, että liikkeellä on petoeläimiä varsin paljon. Metsästäjät olivat huomanneet ilveksen ja ahman jälkiä Keski-Kainuun metsissä. Metsästäjät pitivät viikonlopun säätä hyvänä. Aiemmin pakkanen on pitänyt metsästäjät poissa jahdeista. (Kainuun Sanomat verkkoliite/Tanja Nuotio 19.2.2007) Laajamittainen ja ennennäkemätön susiemme hävitys meneillään Koskaan aiemmin 2000-luvulla, alkuvuoden 2001 jälkeen, ei susiamme ole kaadettu samaan tahtiin, kuin tällä talvikaudella meneillään olevassa ennätyksellisen laajamittaisessa susijahtien sarjassa. Pelkästään yhden helmikuun viikonlopun aikana, 17. ja 18. päivinä - kaadettiin eri puolilla maatamme susijahdeissa, joihin osallistui yhteensä satoja miehiä, puolenkymmentä sutta. Tämä kiihkeänä jatkuva susiemme tappaminen on täydellisessä ristiriidassa sen kanssa, että on kyse erittäin uhanalaisesta eläinlajista, jota jo EU:n luontodirektiivin mukaan pitäisi suojella tiukoin toimin. (19.2.2007 Tunturisusi) Kuhmoisten susilauma voi hajota kuningattaren kuolemaan Alfanaaras Ursan kaato lauantaina vei Kuhmoisten susilaumalta kuningattaren. Miten johtajauroksesta ja Ursan kahdesta pentueesta muodostuvalle pihoista koiria napsivalle joukolle nyt käy? Selvää vastausta ei pysty antamaan edes RKTL:n susitutkija Ilpo Kojola. Kokemuksia vastaavista tapauksista ei paljon ole, ja kyseessä on yksittäistapaus, johon vaikuttaa esimerkiksi joukon ikäjakauma. - Kun ei tiedä lauman nuorten ikäjakaumaa. Onko siellä vielä puolitoistavuotiaita naaraita? Toinen kysymysmerkki on uroksen motiiveissa. Pyrkiikö se löytämään parhaan mahdollisen kumppanin. Jos laumassa on puolitoistavuotiaita, se voisi pariutua oman tyttärensä kanssa. Se olisi hätäratkaisu voimakkaan lisääntymisvietin paineissa, Kojola sanoo. Toinen mahdollisuus on, että alfauros lähtee kevään voimistuvassa kiimassa etsimään kumppania lauman ulkopuolelta. Se saattaisi merkitä lauman hajoamista. Jos laumasta jäisi jäljelle vain viimekesäisiä pentuja, tilanne olisi ympäristön kannalta Kojolan mukaan harmillinen. Nuorilla pennuilla ei ole vielä kunnollista saalistuskykyä, minkä takia ne voisivat nälän pakottamina hakeutua norkoilemaan pihapiireihin helpon saaliin toivossa. (Keskisuomalainen/Pentti Rytkönen 19.2.2007) Ursan kaadon jälkiselvittelyä käydään Koiria napsivan lauman johtajanaaras, pantasusi Ursa kaatui Kuhmoisissa lauantaina ministeriön luvalla, mutta kaadon jälkipeli jatkuu. Kymmeniin häirintäsoittoihin ennen jahtia ja jahdin aikana tuskastuneet jahdin nokkamiehet vetäytyivät kaadon jälkeen puhelimen tavoittamattomiin. Längelmäen suurpetoyhdyshenkilö Tapio Hautakangas kertoi sunnuntaina harkitsevansa asian viemistä poliisille ja lähestymiskiellon hakemista. Maanantaina mies oli hieman lauhtunut ja sanoi soittoruljanssin olleen metsästyksen häirintää ja kaipaili puhelintietoja. Hautakangas sanoi soittoja tulleen kolmesta numerosta noin 30 kappaletta. Marja Valpola, joka vuosi sitten teki Maija Rämän kanssa toimenpidepyynnön silloisen jahdin lupaehtojen noudattamisesta, ihmettelee, miten ministeriöstä poliisille siirretyn asian tutkinta voi edelleen olla kesken. Valpola sanoo yksityishenkilönä selvittävänsä myös, onko viime lauantain jahdissa noudatettu lupaehtoja. Sekä Rämä että Valpola ovat juristeja. Kysellään Ursan nähneiltä – Nyt on tärkeää kysyä ihmisiltä, jotka ovat nähneet Ursan. Aion selvittää asiaa sen verran, että näen, onko lupaehtoja noudatettu. En ole tässä kenenkään puolella enkä ketään vastaan, eikä tarkoituksena ole häiriköidä, Valpola sanoi maanantaina. Vuosi sitten Valpola sanoo käyneensä haastattelemassa asukkaita niissä kahdessa pihapiirissä, joissa kaadetun suden sanottiin käyneen. – Toisessa kukaan ei ollut nähnyt tätä yksilöä, ja toisessakin sanottiin vain susia nähdyn pellon laidassa. Kaikki lauman jäsenet eivät ehkä käy pihapiireissä. Jahdin pitää kohdistua juuri näihin pihapiireissä kävijöihin, Valpola sanoo. Riittääkö yhdessä pihassa käyminen? Viikonvaihteessa ammutun Ursankin kohdalla Valpola katsoo, että suden olisi pitänyt lupaehtojen mukaan käydä luvan myöntämisen jälkeen kahdessa pihapiirissä, jotta kaatoluvan ehdot täyttyvät. Miksi kahdessa, eikö yksi pihapiiri riitä? Valpolan mielestä lupaehdon sanan ”pihapiireissä” monikkomuoto edellyttää vierailua kahdessa pihapiirissä. Maa- ja metsätalousministeriön ylitarkastaja Jussi Laanikari on asiasta eri mieltä. Puhe kahdesta pihapiiristä menee juristisaivarteluksi. – Miksei yksi riittäisi? Kun lupaa myönnetään, toistuvaisuus on tullut selvitettyä lupaa harkittaessa. Lupaehdolla tarkoitetaan vain sitä, että lupa kohdistuu vahinkoa aiheuttavaan suteen, Laanikari sanoo. Valpola pitää Laanikarin tulkintaa uutena. Valpola sanoo laittaneensa viikonvaihteessa jahdin kolmelle nokkamiehelle tekstiviestin, jossa pyydettiin tietoja jahdista. Hän kertoo myös soittaneensa 1–2 kertaa luvan anojalle ja jahdin johtajalle Jorma Kalholalle. – Kaikki on tarkistettavissa puhelintiedoista. Jos heille on tullut muita soittoja, niistä en tiedä mitään, Valpola sanoo. Ammuttiin järven jäälle Valpola pitää maanantaina ministeriöön jätettyä kaatoilmoitusta puutteellisena, koska siinä ei mainita pihapiirejä, joissa Ursa on käynyt. Pantasusi Ursa koki kohtalonsa lauantaina klo 13.20 Rasinjärven jäällä Kuhmoisissa. Yksi kuolettava rannalta ammuttu metsästyskiväärin luoti osui kylkeen ja lävisti maksan. Ursa oli ylittämässä järveä yksin. Jahdin johtaja Jorma Kalhola sanoo, että Ursan kulkujäljistä löytyi verta, mikä viittaa kiiman alkamiseen. Jahtiin osallistui Kalholan arvion mukaan lähes 200 miestä, kaikki Kuhmoisista tai Längelmäeltä, vaki- ja kesäasukkaita. Ursan lauma oli jahtia edeltävinä päivinä tappanut useita hirviä. Tuoreimman jälkihavainnon mukaan perjantaina talon pihassa oli käynyt viisi sutta. – Pantasuden ampuminen oli sattumaa. Ohjeena oli ampua ensimmäinen lupaehdot täyttävä susi, Kalhola kertoo. (19.2.2007) Sudenkaatolupia anotaan nyt suppeille alueille Ylämaan petoyhdysmies Pekka Kotonen on lähettänyt maa- ja metsätalousministeriöön hakemuksen kahden suden kaatamiseksi Ylämaalla Vaalimaantien itäpuolelta. Kotosen mukaan kyseessä on itärajan molemmin puolin liikkuva seitsemän suden lauma, jonka kaksi yksilöä pyöri alle sadan metrin päässä asutusta talosta viimeksi toissa yönä. Lupaa yhden suden kaatamiseen on anottu myös Joutsenoon. Ministeriö eväsi viime kuun lopussa Kymen riistanhoitopiiriin anotut viisi kaatolupaa, koska piti häirikkösusiin kohdennettua metsästystä mahdottomana näin laajalla alueella. (YLE 21.2.2007) Suurpetoneuvottelukunta tyytymätön häirikkösusien lupakäsittelyyn Etelä-Karjalan suurpetoneuvottelukunta haluaa muutoksia häirikkösusien kaatolupien käsittelyyn. Neuvottelukunta pitää lupamenettelyä liian kankeana ja valmistelee kannanottoa siitä, miten lupakäytäntöä voisi uudistaa. Häirikkösusien kaatolupien käsittelyn apuna voisi käyttää Kymen riistanhoitopiirin uutta internetpohjaista tietojärjestelmää petohavainnoista. Suurpetoneuvottelukunta selvittää myös mahdollista tutkimusta susikantojen rakenteesta ja geneettisestä taustasta molemmin puolin itärajaa. Neuvottelukuntaan kuuluu edustajia eri sidosryhmistä ja se piti ensimmäisen kokouksensa tänään. (YLE 23.2.2007) Pääministerin mukaan Suomella on susiongelma Lauantaiseurassa kysyttiin pääministeri Matti Vanhaselta (kesk), onko Suomella ongelmia EU:n suuntaan ja sen kanssa. Hän mainitsi ensimmäisenä "susiongelman" ja sen yhteydessä EU:ssa meneillään olevat oikeustoimet Suomen tavasta hoitaa susikysymystä. EU:ssa ei hänen mukaansa ymmärretä, että Suomella on kestävä susikanta. Suomessa pitäisi turvata lasten koulutiet ja muutenkin pitäisi Vanhasen mielestä olla oikeus häirikkösusien kaatamiseen. (Lauantaiseura/TV1 24.2.2007) Sudet ovat tappaneet poroja Inarissa Sudet ovat tappaneet poroja Inarissa. Viimeiset porovahingot on todettu Solojärvellä, jossa on poromies ja matkailuyrittäjä Inkeri Westin arvion mukaan liikkunut kaksi sutta. Inarin Riistanhoitoyhdistyksen mukaan sama susipari on viime viikolla liikkunut myös Inarinjärven alueella, josta on tehty petovahinkoilmoituksia. Inkeri Westin mukaan tuntureilla on nyt vain vähän poroja ja siksi sudet hakeutuvat ruuan perässä asutusten lähelle. (YLE 26.2.2007) Susi liikkuu Orimattilassa Orimattilassa parisen viikkoa liikkuneesta naarassudesta saatiin luotettava jälkihavainto Virenojalla sunnuntai-iltana. - Susi on noussut Virenojan Haikulankulman tienoilla Porvoonjoen jäältä takaisin tielle. Hiukan meitä ihmetyttää, kun uroksen jälkiä ei näy missään. Näillä seutuvilla on parin vuoden ajan tiedetty susikaksikon liikkeistä, kertoo Virenojalla asuva Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piirin riistanhoidon neuvoja Markku Ahonen. Piirin suurpeto-organisaatioon kuuluvia miehiä saapui puolisen tusinaa Virenojalle sudenjälkiä tarkkailemaan maanantaina. - Kyllähän tämä on ensimmäinen suden sataprosenttinen jälkihavainto Orimattilassa vuosiin. Susi ei kuitenkaan ole aiheuttanut sen enempää kotieläimille kuin ihmisillekään mitään vahinkoa. Minkäänlaista hysteriaa tällaisesta yksittäistapauksesta ei kannata nostaa, Markku Ahonen sanoo. (Etelä Suomen Sanomat 26.2.2007) Suurpetoneuvottelukunta haluaa kunnon tutkimuksen rajasusista Etelä-Karjalan suurpetoneuvottelukunta koettaa saada vireille tutkimuksen rajaseudun susikannan rakenteesta ja geneettisestä taustasta. - Tarkoitus on selvittää, toimiiko Venäjä reservialueena meikäläisille susille, kertoi neuvottelukunnan sihteeri, suunnittelujohtaja Arto Hämäläinen Etelä-Karjalan liitosta. Hänen mukaansa tutkimus voisi olla EU-rahoitteinen hanke ja se toteutettaisiin rajan molemmin puolin. Yli rajan ulottuva susitutkimus piti jo toteuttaa Yhteiset uhanalaiset -tutkimusprojektissa, joka päättyi vuodenvaihteessa. Siinä selvitettiin EU:n tuella muun muassa liito-oravan ja ja valkoselkätikan esiintymistä Venäjän lähialueilla. Sudet jäivät projektista pois rahapulan takia. Etelä-Karjalan suurpetoneuvottelukunta piti ensimmäisen kokouksensa Lappeenrannassa perjantaina. Se päätti ensi töikseen myös valmistella kannanoton niin sanottujen häirikkösusien kaatolupamenettelyn kehittämisestä. - Lupien käsittely nopeutuu kun sen pohjaksi saadaan nettiperusteinen seuranta, totesi neuvottelukunnan puheenjohtaja Antti Rämä. Suurpetohavaintojen internet-tietojärjestelmään siirrytään koko Kymen riistanhoitopiirin alueella keväästä alkaen. Järjestelmä on yhteydessä Riista- ja kalatalouden (RKTL) ja maa- ja metsätalousministeriön tietojärjestelmiin. Ainakin aluksi se on tunnusten takana. joten tavalliset kansalaiset eivät pääse tutkimaan, onko petoja nähty heidän marjamaillaan. Suurpetoneuvottelukunta suunnitteli myös petoseminaarin järjestämistä. Se pyrkii muutenkin jakamaan tutkittua tietoa suurpedoista. - Tavoitteena on olla eri organisaatioiden edustajien keskustelufoorumina, Antti Rämä määritteli neuvottelukunnan perustehtävän. Neuvottelukunnan ensimmäinen kokous sujui sopuisasti, joskin jäsenten susikannoissa ilmeni eroja. Kymen läänin kennelpiiriä neuvottelukunnassa edustava kansanedustaja Seppo Lahtela vaati eroon pääsyä häirikkösusista ja katsoi muidenkin susien tekevän kohta koirien kanssa metsästyksen mahdottomaksi.. Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiirin edustaja Raija Aura totesi häirikkösuden käsitteellä olevan erilaisia tulkintoja. Hän myös ymmärsi susien kaadon poikkeuslupien viipymistä. - Ei niitä voi myöntää päivässä tai kahdessa, koska pitää osoittaa, että sama susi tulee pihaan toistamiseen. MTK Etelä-Karjalan toiminnanjohtaja Tuomo Hintsanen totesi petojen ja petopelon lisääntyvän kun maaseudun asutus harvenee. - Vaikea on suojata maakunnan 200 karjatilaa pedoilta suurimittaisella aitaamisella, hän myös muistutti. (Etelä-Saimaa 26.2.2007) Kainuun pedot lasketaan viikonloppuna Kainuun riistanhoitopiiri ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL laskevat ensi lauantaina (3.3.) yhteisvoimin Kainuun suurpetoja. Mikäli laskenta ei sään vuoksi onnistu tällä viikolla, se siirretään seuraavaan lauantaihin. Laskennassa pyritään ensisijaisesti selvittämään Kainuun susikannan suuruus, mutta myös muiden suurpetojen ja metsäpeurojen jäljet merkitään kartalle. Laskenta toteutetaan RKTL:n laatimien ohjeiden perusteella. Kukin Kainuun metsästysseura toteuttaa laskennan omalla alueellaan. Myös rajamiehet osallistuvat rajaseudulla laskentaan, ja poronhoitoalueella laskentaa hoitavat poromiehet. RKTL:n henkilöstö ja petoyhdyshenkilöt hoitavat yhdessä laskennassa havaittujen sudenjälkien tarkistuksen. (YLE 27.2.2007) www.tunturisusi.com

Alku | Perustiedot | Susikuvat | Koiraeläimet | Uutiset | Koirasusi | Elokuvat | Kirjat | Foorumi | Viekku