Tunturisuden sivut
Kuvassa yllä elonkorjuuta hevosin.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä - Photo credit: TS Lane- Copyright TS Lane


TYÖHEVOSET

Työhevosten merkitys ihmiskunnan historiassa on ollut tavattoman suuri. Erityisesti maatiloilla hevosten avulla on selvitty kaikista, päivittäisistä töistä. Hevosilla on kynnetty maa, niitetty ja haravoitu, korjattu viljat ja heinät. Myös tavarankuljetus ja metsätyöt ovat hoituneet hevosilla - ja sunnuntaisin samalla hevosella on vielä körötelty kirkkoonkin. Hevosella saatettiin tarvittaessa taivaltaa pitkiäkin, jopa 10 - 20 kilometrin matkoja. Toki jotkut, kuten romanit, matkasivat hevosillaan vieläkin paljon pidemmälle, maan ääriin.

Traktorin ja muiden moottoriajoneuvojen keksimisen jälkeen työhevosten valtakausi on ollut ohi ja nille on jäänyt muita, lähinnä näytösluonteisia tehtäviä. Jonkin verran työhevosilla tehdään edelleenkin perinteisiä töitäkin, kuten metsätöitä ja maanmuokkausta. Eri maissa työhevosten rotuyhdistykset huolehtivat rotujen säilymisestä muuttuneessa maailmassa ja vaalivat erilaisin tavoin perinteitä.

Työhevoset Suomessa

Suomessa suomenhevosia käytetään vähäisessä määrin erilaisissa keveissä työtehtävissä ja myös metsätöissä. Vuonna 1993 meille on perustettu Suomen Työhevosseura - suomenhevosen työhevostyypin säilyttämiseksi.
Suomenhevonen
Suomenhevonen

Suomenhevonen.

Suomenhevonen

All rights reserved
*Kuva suomenhevosesta Copyright © Tuula
Photo used with permission.


Suomenhevonen

Suomenhevonen on ainoa suomalainen, alkuperäinen hevosrotu. Suomenhevosella on takanaan pitkä ja ansiokas historia työhevosena.

Hevosia on ollut Suomessa tiettävästi ainakin 400-luvulta lähtien ja viitteitä hevosten työkäytöstä on saatu jo tuolta ajalta erilaisista hautalöydöksistä. Työkäytössä hevonen on ollut siis rinnallamme täällä Suomessa jopa 2 000 vuotta.

Hevonen teki aikoinaan valtavat määrät töitä maassamme. Sen varassa oli niin liikkuminen kuin maatalouskin, sillä ilman hevosen voimia eivät olisi esi-isämme kyenneet viljelemään maata täällä karussa pohjolassa. Sodassakin on hevonen meidän suomalaisten rinnalla kunnostautunut, jo 1600-luvun 30-vuotisesta sodasta lähtien. Tärkeimmän sotasaavutuksensa hevoset kuitenkin saivat myöhemmin, talvi- ja jatkosotien aikaan.

Hevonen oli pitkään tärkeä osa maataloutta, liikkumista ja sotavoimia, mutta koneellistuminen syrjäytti hevoset niin pelloilta, teiltä kuin armeijan palveluksestakin. Hevoset saivat Suomessa nauttia arvostetusta asemastaan maaseudulla aina 1960-luvulle asti, jolloin koneellistuminen alkoi.

Ennen koneellistumista maassamme oli arviolta jopa 400 000 suomenhevosta, joista suurin osa oli maatalouskäytössä. Koneellistuminen kuitenkin tiesi loppua työhevosen uralle ja jo 70-luvulla Suomenhevosten kanta oli romahtanut vain 15 tuhanteen yksilöön.

Nykyisin työhevosia on maassamme vain muutamia tuhansia ja työhevoskulttuuri pysyy hengissä muutamien kymmenien aktiivisten harrastajien toimesta. (Niina Perkkiö: Työhevonen Suomessa)
Vetokoe
Vetokoenäytös

Hevosia vetokokeessa, jossa mitataan niiden kykyä vetää raskasta taakkaa.
Työhevosia
Työhevosia

Järeitä työhevosia valmiina vetämään raskaita kuormia. Nämä hevoset vetävät järven pinnasta leikattavia jäätelejä.
Kyntötyö
Kyntämässä

Kyntämistä hevosvetoisella auralla Englannissa.
*** tunturisusi.com linkit ***