Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä Copyright
A ADAM
HEVOSPALLO
Hevospallo on uusin hevosurheilulaji. Sen kehittivät ranskalaiset, jotka tutkivat uusia metodeja ratsastustekniikan opettamiseksi.
Hevospallo on hyväksytty Kansainvälisen Ratsastajainliiton (FEI) viralliseksi lajiksi, ja se on alkanut levitä ympäri maailmaa.
On siis toivoa, että hevospallon maailmanmestaruuskisat pidetään 10 vuoden kuluessa!
Hevospalloa voi harrastaa kaikenikäiset ja -tasoiset ratsastajat. Korkeatasoisten kilpailuiden lisäksi sitä voi käyttää opetusmetodina.
Hevospallo perustuu lähinnä kouluratsastustekniikkaan, minkä takia se tuo aivan uuden ulottuvuuden hevosurheiluun.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright
Eric Bachellier
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright
Eric Bachellier
Ratsain pelattava joukkuepeli
Hevospallon on ratsain pelattava joukkuepeli. Kaksi neljän hengen joukkuetta pelaa vastakkain yrittäin
tehdä koreja kentän kummassakin päässä olevaan koriin. Korien, syöttöpelin ja nopealiikkeisyytensä ansiosta hevospallo
muistuttaa pitkälti koripalloa.
Perimmäinen idea pelissä on se, että joukkueen täytyy tehdä vähintään kolme syöttöä kolmen eri pelaajan kesken
ennen kuin se voi yrittää korin tekemistä. Näin ollen yksittäinen pelaaja ei voi vain napata palloa, edetä korille yksin ja
tehdä koria. Tämä sääntö tekee hevospallosta todellisen joukkuepelin, mikä korostaa joukkueen pelaamista ryhmänä.
Hyvien hevospallohevosten ominaisuudet vastaavat minkä tahansa hyvin koulutetun hevosen ominaisuuksia.
Niiden täytyy olla energisiä, mutta nopeasti rauhoittuvia ja hyvin hallittavia, rohkeita ja sosiaalisia.
Lajille ei ole olemassa mitään erityisrotua.
Hevospalloa Ranskassa. Lille Ronchin - Quelques.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright
Jean-Louis Vandevivère
Hevospalloa Ranskassa. Joukkueen täytyy poimia pallo maasta laukkaamalla.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright
Eric Bachellier
Hevospalloa Ranskassa. Korien halkaisija on yksi metri ja ne on ripustettu pystysuuntaisesti 3,50 metrin korkeuteen.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright
Eric Bachellier
Hevospalloa Ranskassa. Nancy, Lorraine, Ranska - 29.5.2011.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright
alainalele
Joukkueet esittäytyvät ennen ottelua.
Creative Commons
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä Copyright
A ADAM
El Pato
Hevospallon alkumuotona on ollut argentiinalaisten vanha kansallispeli,
El Pato. Siinä pelivälineenä käytettiin nahan sisään käärittyä ankkaa.
Varhaisin kirjoitus tästä pelistä löytyy kirkollisesta juhlakirjoituksesta
vuodelta 1610. Tuolloin suuri joukko nuorukaisia oli jäänyt pelin tuoksinassa
hevosten jalkoihin ja tallautunut kuoliaiksi. Myöhemmin kirkko kielsi
pelin sen vaarallisuuden takia, mutta gauchot pelasivat sitä silti intohimoisesti
syrjäkylillä.
Ennen pelin alkua kääräistiin nahan sisään pelivälineeksi elävä ankka. Seuraavaksi
se viskattiin kirkon eteen kokoontuneiden ratsastajien joukkoon. Kaikki yrittivät
epätoivon vimmalla siepata ankkanyytin itselleen. Hän, joka onnistui, ratsasti sitten mielitiettynsä
kotiin ja heitti ankan hänen ovensa eteen. Peliin osallistui monta kymmentä,
usein jopa satoja ratsastajia, ja kun joukkueita oli kaksi, kilpaili
jokainen sitäkin hurjemmin toistaan vastaan.
Voittajaa juhlittiin suurena sankarina. Peli kesti monta tuntia
ja siinä tarvittiin ennen kaikkea varmoja, uhkarohkeita ratsastajia
ja kovatekoisia, nopeita, notkeita ja erittäin rohkeita hevosia.
Hallitus kielsi koko lajin vuonna 1822 ja seuraavan kerran tämän kisan
puitteissa julkisesti kokoonnuttiin vasta vuonna 1937. Säännöt oli kokonaan
uusittu ja ankkarukan korvasi 1250 gramman painoinen nahkapallo, jossa oli
neljä kädensijaa. Palloa alettiin hyt heittää vastapuolen koriin,
ihan koripallon tapaan. Laji tuskin on enää nykymuodossaan, hevospallona hengenvaarallista,
mutta suoranaista akrobatiaa se silti ratsastajaltaan vaatii.
Hänen on kyettävä sieppaamaan pallo maasta täydessä laukassa ja heittämään
se tarkasti joko joukkuetoverilleen tai koriin.
Hevospallon peliväline on pallo. Pallo on T4-kokoinen jalkapallo, jonka ympärillä on nahkaiset kiinniottoremmit.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright
Eric Bachellier
Hevospalloa Ranskassa. Kenttä voi olla 20 - 30 metria leveä ja 60 - 75 metriä pitkä.
Sitä voidaan pelata tavallisessa maneesissa. Molemmissa päissä on yksi kori.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright
Eric Bachellier
Hevospalloa Ranskassa. Jos pallo putoaa maahan, se täytyy nostaa laskeutumatta hevosen selästä.
Joukkueen täytyy poimia pallo maasta laukkaamalla.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright
Eric Bachellier