|
|
KAMELI
Kamelit ovat nykyisin turisteille tuttuja ja turistit niillä paljolti
ratsastelevatkin. Kameleilla on ollut niitä käyttäneille kansoille
tavattoman suuri merkitys. Kameli on ollut sekä kantojuhta että vetojuhta,
jonka on voinut valjastaa vankkureidenkin eteen. Kamelin liha ja maito
ovat olleet tärkeitä ravinnossa ja sen nahkaa on voitu käyttää
monenlaisiin tarkoituksiin. Kamelin karvoista on kudottu kankaita
ja mattoja. Kaikki kamelista on käytetty - lantakin on palanut polttoaineena.
Kamelin avulla ihminen on voinut kulkea laajojen, vedettömien erämaiden halki - tuhansien
kilometrien matkat yhtä kamelipillin soittoa - ja kiivetä
4 000 metrin korkeudella sijaitseville seuduille. Kaikissa näissä tavattomissa
suorituksissaan kameli itse on ollut aina hyvin vaatimaton, onhan se kristinuskossakin
vaatimattomuuden ja nöyryyden symboli.
Kameli syö hyvissä oloissa kaikenlaisia lehtiä ja silmuja, ruohokasveja sekä oksia. Mutta jos niitä ei ole tarjolla,
se tyytyy
syömisissään kitkeriin suolayrtteihin ja sammuttaa janonsa arojärvien
suolaisella vedellä. Ja jos oikein paha ruoanpuute ja nälkä ahdistaa
vaeltavaa karavaania, tyytyy kameli lopulta vaikkapa vanhoihin vaateriepuihin, muiden eläinten nahkoihin,
mädänneisiin kalanraatoihin, sandaaleihin, köysiin - ja puutarhaletkuihin. Se ponnistelee, ponnistelee eteenpäin,
kunnes tulee vierasvaraisemmille seuduille tai kunnes uupuneena,
kaikkensa antaneena kaatuu maahan ja kuolee. Sellainen on kameli, ihmisen
uuttera apulainen, joka ei koskaan luovuta.
Vielä nykyäänkin kertovat taakkansa alle vaipuneiden kamelien vaalenneet luut
karavaaniteiden varsilla niistä ajoista, jolloin erämaan laiva oli ainut kulkuneuvo
hiekkaisilla taipaleilla keitaalta toiselle.
All rights reserved
*Kuva yllä Copyright - All rights reserved:
© xX Keira Xx
- Used with permission.
US Army
Oikealla kenraali Rick Nash, joka komentaa amerikkalaisia sotavoimia Irakissa -
on noussut kamelin selkään ja tapaa paikallisia beduiineja.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva oikealla Copyright
The U.S. Army
|
|
Ratsu- ja kuormakameli
Ratsu- ja kuormakamelit ovat hyvin erilaisia. Ratsukameli on yhtä aikaa
sekä kestävä, että nopea juoksija. Jos sen antaa päivän pahimman helleajan
levätä, sillä voi ratsastaa huoletta 16 tuntia vuorokaudessa ja taittaa matkaa
noin 140 km. Paraskaan hevonen ei pystyisi tähän. Aluksi hevonen kyllä kilpajuoksussa
pääsisi edelle, mutta pian sen vauhti heikkenisi - sen sijaan kameli jatkaisi
samaa tasaista menoaan, kadoten autiomaan horisonttiin kuin kangastus.
Hyvin välillä juotettuna ja ruokittuna ratsukameli jatkaa tähän tahtiin ilman
lepopäiviä 3 - 4 vuorokautta ja tekee satojen kilometrien taipaleen.
Kuormakameli taas puolestaan mennä keikuttaa hitaasti 4 - 5 km tunnissa. Mutta sillä
onkin tällöin 150 - 200 kg:n kuorma kannettavanaan. Tämän taakkansa kanssa kuormakameli
taivaltaa yhtä mittaa 12 tuntia ja tekee lopulta tarvittaessa kaksikin kuukautta
kestävän, tuhansien kilometrien taipaleen.
Viikko syömättä - kuukausi juomatta
Kamelin kestävyydestä antaa hyvän kuvan entisaikojen kamelinajajan
lausahdus: "Meidän kameleita ei Uarglasta lähdettyä - siitä on ummelleen
viikko - ole kertaakaan juotettu eikä syötetty!" Kamelit voivatkin
selvitä jopa kuukauden juomatta, vaikka menettäisivät kolmanneksen
elimistönsä nestevaroista.
Kamelinmaito on terveyspommi
Kamelinmaito muistuttaa melko paljon ihmisen rintamaitoa. Kuitenkin sen C-vitamiinipitoisuus
on kolminkertainen ja rautapitoisuus kymmenkertainen ihmisvauvan evääseen verrattuna.
Kamelinmaitoa on pidetty terveyspommina, jonka immunoglobuliineista väitetään
löytyvän apua niin syöpään, HIV:iin, Alzheimerin tautiin kuin hepatiittiin.
|
Sakari Pälsi ja kiimainen kameli
Yhtä maineikas suomalainen tutkimusmatkailija Sakari Pälsi kuvaili sitä,
miten vaarallinen jo muutenkin pahansisuinen kameli voi olla kiimaisena.
Se voi olla silloin ihmiselle hengenvaarallinen, voiden hyökätä
tilaisuuden tarjoutuessa ihmisen kimppuun, talloakseen tämän jalkoihinsa.
Eräskin kamelinajaja pääsi viime sekunneilla suojaan rattaiden alle,
jonne kameli päätään alas laskien kurkisteli kummaltakin puolelta,
saadakseen tuon onnettoman hampaisiinsa. Kameli ei ole vaarallinen
vain kooltaan tonnin painoisena, vaan se voi puraista ihmisen hengiltä.
Kaunis kuin nuori tyttö
Erämaan asukas, tuaregi, voi verrata ratsukameliaan kauneudeltaan nuoreen tyttöön.
Joku eurooppalainen voisi moisen vertauksen jälkeen alkaa epäillä tuareginaisen
kauneutta. Kameleita eivät monet niiden asuinmaiden ulkopuolella pidä
näin tavattoman kauniina, vaikka kiehtovina eläiminä kylläkin. Eräs matkakirjailija
kuvasi kamelia rumaksi, typeräksi, riidanhaluiseksi, ilkeämieliseksi ja vielä
haisevaksi. Arvioipa kamelia miten hyvänsä, se on joka tapauksessa luonnon oma
mestariteos. Se on täydellinen näyte sopeutumisesta elämään hiekka-aavikoiden
kuumuudessa ja kuivuudessa.
Kyttyrätutkimusta - kyttyräliivejä
Usein luullaan, että kamelin taikka dromedaarin kyttyrät ovat täynnä vettä.
Todellisuudessa kyttyrät koostuvat rasva- ja sidekudoksesta. Useimmiten nisäkkäiden
rasvakudos sijaitsee tasaisesti ihon alla, mutta kameleilla keskittynyt
rasvakakku ilmeisesti toimii myös lämmön eristeenä, sillä rasva johtaa huonommin
lämpöä kuin vesi. Rasvakudoksen verenkierto on vähäistä, sillä rasvasolut eivät
tarvitse happea aineenvaihduntaansa. Kaksikyttyräisen kamelin kyttyrät voivat lerputtaa,
mutta dromedaarilla kyttyrä on aina terhakasti pystyssä. Kaksikyttyräinen muoto
on todennäköisesti vanhempi, sillä myös dromedaarilla on sikiövaiheessa
toisen kyttyrän esiaihe, joka kutistuu olemattomiin ennen syntymää. Vastasyntyneellä
kyttyrä on vain tyhjä säkki, joka täyttyy eläimen kasvaessa. Liian innokas uroskameli
voi unohtaa syömisen naaraita vikitellessään ja kyttyrät tyhjenevät varastorasvoista.
Vanhoilla, ylipainoisilla kameleilla kyttyrät myös menettävät kimmoisuutensa
ja alkavat roikkua. Koska terhakasti kyttyrät pystyssä seisova kameli on
arvokkaampi kauppatavara, ovat kamelikauppiaat kehitelleet erilaisia
kyttyräliivejä ja -valjaita kyttyröiden tueksi.
|
|
|