Lisääntyminen

Hevoset tulevat sukukypsiksi noin 12 kuukauden iässä. Hevosen lisääntymiskierron säätelee melkein täysin päivän pituus. Tammat tulevat kiimaan varhain keväällä muutama viikko sen jälkeen, kun niiden aivot ovat havainneet päivänvalon lisääntyneen. Kun niiden vasta heränneet hormonit ovat asettuneet, ne tulevat kiimaan noin 21 päivän välein keväästä syys-lokakuuhun asti.

Tamma kantaa noin 11 kuukautta. Varsat syntyvät siittämistä seuraavan vuoden keväällä tai kesällä. Silloin sää on yleensä leuto ja ruoho ravitsevaa niin, että tammat saavat sopivasti ravintoaineita juuri silloin, kun ne niitä eniten tarvitsevat: viimeisten kolmen tiineyskuukauden ja ensimmäisten kolmen imetyskuukauden ajan.

Hevosilla on käytettävissään keskinäisessä kommunikoinnissaan monenlaisten äänten valikoima. Yksi näistä ääntelyistä on hörähtely. Hevoset hörähtelevät toisilleen ystävyyden merkiksi - ja tammat hörähtelevät varsoilleen, niitä ohjaillessaan ja hoivatessaan. Hajut ovat hevosille tärkeitä. Tammat ja varsat tunnistavat toisensa hajun perusteella.

Monet tammavarsat ja tammat muuttuvat synkemmiksi, herkemmiksi ja levottomammiksi kiimassa ollessaan. Ne saattavat osoittaa tavallista suurempaa hellyyttä lajitovereita, muita eläimiä ja ihmisiä kohtaan. Tällaisiin luonnollisiin käyttäytymismuutoksiin tulee suhtautua sallivasti. Jos ei ole valmis sietämään tamman mielialanvaihteluita, kannattaa ostaa itselleen ruuna.



Ori ja varsa.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuva Copyright © Flickr/Mitchell Joyce



All Rights Reserved
*Kuva Copyright © Flickr/Erik Stenvik
Photo used with permission.

Hevosen lisääntyminen - astutus

Hevosten lisääntymisessä astutus on keinosiemennyksen ohella varteenotettava vaihtoehto. Astutus on mahdollista erityisesti silloin, kun oriin tammamäärä on pieni, tammat terveitä ja matka oriin luokse ei ole liian pitkä. Kun tamma tiinehdytetään muuten kuin luonnollisella astutuksella, on mahdollisuus valita joko oriaseman tai kotisiemennyksen välillä. (Suomen Hevosenomistajien Keskusliitto Ry).

Oriit

Hevoset ovat vapaudessa eläessään laumoja muodostavia, laumaeläimiä ja laumassa ne muodostavat pieniä perheyhteisöjä. Tähän yhteisöön kuuluvat ori, muutama tamma, näiden varsat sekä yksivuotiaat ja mahdollisesti muutama kaksivuotias varsa. Johtajaoriin vaikutusvallasta ja voimasta riippuen perheyhteisöön kuuluu noin kaksitoista yksilöä.

Yleisen hevostietämyksen mukaan oria on pidetty lauman vastuunkantajana. Sen on katsottu päättävän, missä laidunnetaan ja levätään, milloin lähdetään liikkeelle, kuka saa liittyä laumaan ja kenen pitää siitä poistua. Sen on oletettu myös suojelevan laumaansa saalistajilta ja toisilta oreilta, jotka ovat aikeissa ryöstää laumasta tammoja. Ainakin toisilta oreilta se laumaansa mustasukkaisesti suojeleekin, mutta petojen kanssa se ei näin menettele. Tamma kyllä puolustaa omaa varsaansa, mutta muuten hevoset eivät toista hevosta puolusta.

Nykyinen hevostutkimus on osoittanut, että oriin selkeä johtoasema laumassa ei ole aina taattu. Laumat muodostuvat yleensä melko pienistä tammojen ja niiden keskenkasvuisten jälkeläisten ryhmistä. Näissä laumoissa on kyllä yleensä ori, mutta se ei aina ole "pomo". Lauman ytimen muodostavat tammat, jotka solmivat kiinteitä, koko elämän kestäviä siteitä, elleivät vaihda laumaa toisen oriin ryöstäminä tai vapaaehtoisesti. Laumassa todellinen päätöksentekijä näyttäisikin olevan vanhempi tamma. Ori kyllä johtaa haareminsa loitolle muista oreista, mutta tammamatriarkka näyttäisi päättävän tuoreille laitumille tai juomapaikoille siirtymisestä - taikka suojaan ja hyvään lepopaikkaan hakeutumisesta.

Tammat

Laumassa tammoilla on arvojärjestys, mutta ne suhtautuvat kuitenkin kaikki toisiinsa ystävällisesti. Laumassa korkea-arvoisin tamma yleensä määrittää sen, missä lauma laiduntaa ja ruokailee - oriin tehtävänä on valppaasti pitää silmällä laumaa uhkaavia vaaroja.



Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuva villitamma ja varsa yllä - Copyright © Flickr/James Marvin Phelps

VARSAT

Hevonen synnyttää yleensä kerrallaan vain yhden varsan. Nimenomaan hevosten sekä muiden hevoseläinten jälkeläisiä kutsutaan varsoiksi. Varsat syntyvät keväällä, jolloin sää on lämmin ja luonto rehevää. Näin luonto pitää huolen siitä, että tammoilla on paljon ruokaa, mikä puolestaan takaa sen, että maitoa varsoille riittää.

Varsat ovat emonsa maidon varassa liki kuukauden ja alkavat vasta sitten maistella muuta ravintoa. Tammat ja varsat tunnistavat laumassa toisensa hajun perusteella.

Varsan vierotus

Perinteisesti varsa vierotetaan emästään kuusikuisena tai aikaisemminkin. Nykyisin on kuitenkin leviämässä käsitys, että perinteinen vierotus ilman hyvää syytä jättää hevoseen pysyviä arpia ja aiheuttaa käyttäytymisongelmia. Nykyisin suositaan asteittaista vierotusta. Yhä useamman kasvattajan mielestä sekä rehujen parantuminen että uusin tutkimustieto puoltavat sitä, ettei varsoja tarvitse vierottaa vielä kuusikuisena.



Lipizzanhevonen.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Flickr/Dennis Jarvis