|
|
MUSTAVALKOKUVAT
Ensimmäinen värivalokuva otettiin jo vuonna 1861. Mustavalkoisella kuvalla
on silti vielä nyt digikuvauksenkin aikana oma pieni, tärkeä sijansa.
BIOFILIA
Biofilialla tarkoitetaan ihmisen synnynnäistä, myönteistä kiinnostusta eläimiin
ja kasveihin. Tutkijat olettavat, että ihmislajin luonteeseen kuuluu taipumus tarkkailla
ja tulkita eläimen käyttäytymistä. Lapsi havainnoi pienestä pitäen innokkaasti eläimiä
ja kiinnostuu niistä. Jopa autistisesti käyttäytyvät lapset, jotka eivät
reagoi ihmisen läsnäoloon, reagoivat eläimeen ja pyrkivät kommunikaatioon
sen kanssa.
Eläimillä on suuri merkitys ihmisen tajunnan kehittymisessä. Lapsi rakentaa eläinten kautta
suhdetta omaan itseensä ja ulkoiseen todellisuuteen. Eläinten havainnointi
ohjaa lasta pohtimaan toisen olennon henkistä tilaa ja erottamaan oman itsensä
toisista lajeista. Näin ihminen rakentaa niin kutsuttua mielen teoriaa, käsitystä
toisten tietoisuuksien olemassaolosta.
Ihminen on kiinnostunut eläimistä myös siksi, että ihmiset ja eläimet ovat olleet
vuosituhansien ajan riippuvaisia toisistaan. Ihmisen säilyminen lajina on
riippunut siitä, miten tarkasti ja totuudenmukaisesti hän havainnoi
luontoa. Ihminen on elänyt yhteisessä rytmissä eläinten ja kasvien
kanssa. Luonnon tapahtumat viestivät ihmistä uhkaavista vaaroista tai kertovat
siitä, että elinympäristössä on kaikki kunnossa. Eläimet ja niiden
käyttäytyminen ovat siis joko rauhoittaneet tai valpastuttaneet
ihmisen mieltä. (Anna-Kaisa Pitkänen: Hevosvoimia)
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva oikealla Copyright
Voyageur Solitaire-mladjenovi c_n
|
|
HIPPOMORFISMI
Ihmisiä syytetään usein ihmiskeskeisestä eli antropomorfisesta ajattelusta,
kun selitämme hevosen käyttäytymistä inhimillistämällä sitä. Voimme esimerkiksi
olettaa eläimen olevan kateellinen, juonikas tai hassutteleva, vaikka sen käyttäytymisen
takana on tosiasiassa aivan jokin muu syy. Inhimillistäminen saa aikaan suurta
vahinkoa hevosen koulutuksessa ja kommunikaatiossamme sen kanssa.
Toisin kuin usein uskotaan, hevoset tuskin näkevät meitä eräänlaisina
hevosina, vaan toisen eläinlajin edustajina. Hevonen ei siten odota ihmisen
"puhuvan hevosta". Todellisuudessa hevonen jopa oppii tulkitsemaan
ihmisen inhimillistä kehon kieltä paremmin kuin ihminen hevosen kehonkieltä.
Kuten ihmiset antropomorfisoivat, myös hevoset hevosellistavat,
hippomorfisoivat, ihmistä - eli tulkitsevat ihmisen käytöstä
hevosen näkökulmasta. (Anna-Kaisa Pitkänen: Hevosvoimia)
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva oikealla Copyright
shabbyscraps
|
|
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva oikealla Copyright
Cindy Seigle
Havainnoimme tunteita
Eläimen ja ihmisen välisellä herkällä tunnevuorovaikutuksella on pitkä historia.
Ihminen on ollut vuosituhannet riippuvainen kyvystään tulkita
ympäristönsä eläinten tunteita. Villieläinten kiihtyminen on merkinnyt usein
uhkaa myös ihmiselle, ja niiden rauhallisuus on antanut meillekin luvan
rauhoittua. Aistimme ovat vuosituhansien aikana virittyneet havainnoimaan
eläimiä - jo pikkulapset ovat vaistomaisesti kiinnostuneita ympäristönsä
elävistä olennoista. Tutkijat olettavat, että aistimme toimivat eläinten kanssa
hieman kokonaisvaltaisemmin ja terävämmin, kuin ihmisten kanssa.
Jokaisella ratsastajalla on varmaankin kokemuksia siitä, miten hevosen pelko
toisinaan "solahtaa" ihmisen ruumiin läpi. Tiedämme myös, että hiemankin
kokeneemmalle ratsastajalle kehittyy usein hyvin tarkka kyky ennakoida
hevosensa aikomuksia ja tunnetiloja. Moni osaa aavistaa hevosen alkavan kiihtyä,
ennen kuin kiihtymyksen voimakkaita fyysisiä merkkejä kuten pään ja kaulan jännittymistä tai askelten tempon
nopeutumista edes näkyy. (Anna-Kaisa Pitkänen: Hevosvoimia)
|
|
|
|