|
|
NAISTENSATULA
Miksi naiset ovat ratsastaneet poikittain istuen?
Voisi ajatella, että poikittain hevosen selässä istuminen on jotenkin
ikäänkuin siveämpää, sivistyneempää ja hienostuneempaa, kuin hajareisin istuminen.
Poikittain istumisen yksi syy on se, että sitä pidettiin naisille
turvallisempana. Miehestä poikkeavien anatomisten ominaisuuksiensa vuoksi,
naisilla on heikompi polvien ja pohkeiden puristusvoima ja siksi katsottiin,
että hevosen hallinta oli epävarmempaa haara-asennossa. Aikoinaan naiset
eivät harrastaneet kilpa- tai esteratsastusta, joten sivuistunta ei haitannut
ratsastajan sopeutumista hevosen liikkeisiin sen vaikkapa hypätessä.
900-luvulta Euroopan kuvataiteeseen alkoi ilmestyä myös ratsastajattaria.
Aluksi heidät esitettiin vain hyveen ja paheen symboleina, mutta vähitellen
kuvattiin myös feodaaliherrojen, ruhtinaitten ja kuninkaitten hovien
naisia. Samoin kuin antiikin kreikkalaisten amatsonit, hekin istuivat
hevosen selässä "miesten tapaan".
Satojen vuosien ajan naiset
ratsastivat hajareisin siinä missä
miehetkin. Silti, naisten ratsastaminen poikittain hevosen
selässä, on tunnettu jo 2500 vuoden ajan. Tällöin ratsastaja istuu
poikittain hevosen selässä, molemmat jalat sen vasemmalla puolella.
Ensimmäinen tunnettu
piirustus naistensatulasta
ajoittuu 1400-luvulle. Vanhimmat
naistensatulat oli muotoiltu
yksinkertaisesti siten, että nainen
istui sivuttain ja piti jalkoja
jalkatuella. Tässä asennossa
hevosen hallitseminen oli vaikeaa
ja hevosia taluttivatkin tallipojat.
1800-luvulla yleinen
Naistensatulan kulta-aika oli 1800-luvulta ensimmäiseen
maailmansotaan. Viktoriaaniseen
aikaan hieno nainen ei voinut kuvitellakaan ratsastavansa
hajareisin, mutta 1920-luvulta lähtien
naistensatulan käyttö väheni. Onneksi tapa
ei kuollut kokonaan, ja nykypäivän parhaat satulat
ovat edelleen käytössä olevia vuosisadan
vaihteen satuloita.
(Gummerus: Suuri hevoskirja 1984 - Camilla Kivilaakso: Ratsastaminen naistensatulassa)
Camilla Kivilaakso: Ratsastaminen naistensatulassa
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva oikealla Copyright
Don Atreides
|
|
|
Kapinalliset haaraistunnassa
300 vuotta kestäneen naistensatulakauden aikanakin eräät naiset ratsastivat
hajareisin miesten asennossa. Vaikka joutuivat ottamaan tämän vuoksi vastaan
voimakasta panettelua ja huomattaviakin yhteiskunnallisia seuraamuksia.
Näitä kapinallisia, jotka eivät piitanneet ympäristönsä päivittelyistä,
olivat esimerkiksi Fredrik I:n veljentytär Sophie Wilhelmine
ja Francisco Goyan 1789 haaraistunnassa kuvaama Espanjan kuningatar
Marie Luisa. Luisa kuvassa yllä.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva vasemmalla Copyright
Rob
|
Naistensatula
Ruotsalainen ratsastajaryhmä, Svenska Blå Stjärnan, esittää sinisäihkyisenä
ratsastusta naistensatulalla. Berga, Ruotsi - 22.5.2010.
|
All rights reserved
*Kuva Copyright - All rights reserved:
© Stefan Jansson
- Used with permission.
|
|
|