Tunturisuden sivut
Paitsi ponistaan, Newfoundland tunnetaan myös omasta koirarodustaan, Newfoundlandinkoirasta. Newfoundlandinkoira on lempinimeltään nöffi. Alun perin kalastajat käyttivät sitä veto- ja vesipelastuskoirana. Rodulle ominaisia luonteenpiirteitä ovat rauhallisuus ja lempeys. Newfoundlandinkoira on suurikokoinen, ja sillä on paksu ja tuuhea turkki. Uroksen säkäkorkeus on yli 70 cm ja nartun noin 66 cm. Uroksen keskimääräinen paino on 64 - 69 kg ja nartun 50 - 54,5 kg.

Kanada NEWFOUNDLANDINPONI

Newfoundland on suuri saari Kanadan koillisrannikolla. Newfoundlandin erottaa Labradorin niemimaasta Belle Islen salmi ja Cape Bretonin Islandistä Cabotinsalmi. Se on maailman 15. suurin saari ja sen pinta-ala on 111 390 km².

Saarella elää yksi maailman harvinaisimmista poneista, newfoundlandinponi, joita on jäljellä 400. Ponien esi-isät saapuivat saarelle 1600-luvulla brittiläisten siirtolaisten mukana. Rodun kantaisät ovat brittiläisiä poneja. Ensisijaisina niistä exmoorinponi, dartmoorinponi ja newforestinponi - vähäisempinä merkitykseltään walesinponi, sukupuuttoon kuollut galloway-poni, connemaranponi ja ylämaanponi. Nämä ponit lisääntyivät saarella keskenään ja ilman ihmisen tarkoituksellista myötävaikutusta - lopputuloksena oli vuosisatojen myötä newfoundlandinponi. Newfoundlandinponilla ei ole kaikkialla maailmassa tunnustettua rodun asemaa, vaan sitä pidetään ponityyppinä. Kanadassa poni on historiallisten syiden vuoksikin hyvin arvostettu - osa arvokasta kulttuuriperintöä.

Villihevonen Työponi

Ponia käytettiin saarella menneinä vuosisatoina työjuhtana kaikkialla siellä, missä tarvittiin hevosta - metsätöissä ja kuljetuksissa, heinäpelloilla ja puutarhoissa. Kaiken kaikkiaan newfoundlandinponi on yleisponi - monikäyttöinen ja kaikkeen soveltuva.

Villihevonen Newfoundlandinponit - Kuva oikealla, Newfoundland, Kanada - 3.5.2006.

Arabianhevonen Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä vasemmalla ja oikealla Copyright Vicky TH
*Kuva yllä oikealla Copyright Tracy Lee
Newfoundlandinponit
Newfoundlandinponit
Newfoundlandinponit
Villihevonen Ominaisuuksia

Newfoundlandinponit ovat vahvoja, älykkäitä, rauhallisia ja tottelevaisia. Koossa yksilöillä on suuria eroja ja rakenne vaihtelee melkoisesti siroista poneista pönäköihin, miltei kylmäverityyppisiin poneihin asti.

  • Pää voi olla varsin pieni.
  • Värit vaihtelevat, mutta lehmänkirjavia, pintoja ei hyväksytä.
  • Tuuheat, paksut jouhet, myös vuohisissa on pitkää karvaa.
  • Selkä on lyhyt.
  • Lautanen jyrkkä, häntä kiinnittyy matalalle.
  • Talvikarva pitkä ja paksu, ja karvan väri voi vaihtua vuodenaikojen myötä.
  • Pienet ja hyvin kovat kaviot.

    Villihevonen Käyttö nykyisin

    Newfoundlandinponi on oiva lastenratsu. Sitä käytetään myös vetoponina ja keveissä töissä. Yhtenä käyttötapana voi pitää newfoundlandinponin esittelyä turisteille, arvokkaana seudun kultuurihistorian edustajana.

    Villihevonen Muualla maailmassa

    Newfoundlandinponeja on kotisaarensa ohella nykyisin useissa Kanadan muissakin provinsseissa, sekä Yhdysvalloissa. Määrät ovat kokonaismäärän pienuuden vuoksi vähäisiä.

    Villihevonen Newfoundlandinponit - Kuvat yllä ja vasemmalla, Newfoundland, Kanada - 3.5.2006.

    Arabianhevonen Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
    *Kuva yllä ja vasemmalla Copyright Vicky TH
  • Newfoundlandinponi
    Villihevonen Newfoundlandinponi

    Newfoundland, Kanada - 11.6.2005.

    Arabianhevonen Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
    *Kuva Copyright Robert Hiscock


    Villihevonen Kannan romahdus

    1930-luvulla newfoundlandinponeja oli vielä lähes kymmenen tuhatta yksilöä ja määrä nousi noin kahteentoista tuhanteen 1970-luvulle tultaessa, mutta sen jälkeen kanta alkoi pienentyä huomattavasti ja lopulta suorastaan romahti. Syy oli sama, kuin kaikkialla muuallakin työhevosten kohdalla, koneet tulivat käyttöön ja syrjäyttivät hevoset tarpeettomina. Koko newfoundlandinponi oli katoamassa ja kun vuonna 1979 yksilöitä oli jäljellä enää noin sata, aloitettiin pelastustoimet. Ne otti hoitaakseen perustettu yhdistys, Newfoundland Pony Society.
    *** tunturisusi.com linkit ***