VIISAS HEVONEN
Hevosen viisaudesta on keskusteltu paljon ja siitä on olemassa tuhansia tarinoita.
Hevonen on eittämättä hyvin viisas eläin, sillä on viisauteen tarvittavat edellytykset,
kuten tarkat aistit ja erinomainen paikkavaisto. Hevonen lukee tarkoin ympäristöään, muita hevosia ja ihmisiä
ja käyttäytyy sen mukaan, sillä on hyvää sosiaalista taitoa. Joskus ihmiset ovat halunneet korostaa ja ylistää
itselleen rakkaan hevosen viisautta liiaksikin, ja tällöin kuuluisuuteen ovat
nousseet sellaiset hevoset, kuin Viisas Hannu.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright
© Anne-Laure Desgeorges
Viisas Hannu (saks. Kluger Hans, n. 1895 - n. 1916)
Aina joskus tavataan jossakin päin maailmaa ihan huomiota herättävän viisas hevonen.
Näitä kuuluisia hevosia on ollut Viisas Hannu (Viisas Hans). Eläinten maailma-kirjassa vuodelta 1954
kerrotaan tästä Berllinissä eläneestä hevosesta, joka aikanaan herätti
suurta hämmästystä matemaattisilla taidoillaan.
Hevosen omisti gymnasium-opettaja Wilhelm von Osten, joka harjoitti myös hevosten koulutusta ja frenologiaa
sekä piti itseään eräänlaisena mystikkona.
Viisas Hannu kykeni suoriutumaan
hyvin monimutkaisista tehtävistä ja laskutoimituksista, kuten kertolaskuista, vähennyslaskuista, yhteenlaskuista
ja jakolaskuista. Se selviytyi jopa neliöjuurien määrittämisistä ja osasi laskea
murtoluvuilla. Viisas Hannu tunnisti myös kellonajan, osasi määrittää
päivämäärät kalenterin mukaan ja kaiken tämän lisäksi se osasi
kirjoittaa ja lukea, ja ymmärtää saksaa. Viisasta Hannua kävivät
katsomassa, ihmettelemässä ja tutkimassa eri alojen tieteilijät eri puolilta maailmaa.
Kunnes sitten psykologi Oskar Pfungst ratkaisi Viisaan Hannun arvoituksen.
Viisaan Hannun kanssa käytettiin kommunikoinnissa koputussysteemiä,
jossa Hannu antoi vastauksia kaviollaan maahan koputtaen. Pfungst havaitsi,
että hevoselle kysymyksiä esittävät henkilöt, taikka näytöstä seuraavat ihmiset, tekivät aina tiedottomasti, ilman
huijaustarkoitusta, päällään tai muilla eleillään merkin, kun koputussysteemissä oltiin oikean
vastauksen kohdalla. Tämä pieni muutos ja liike ihmisen käyttäytymisessä
riitti Viisaalle Hannulle merkiksi siitä, että oltiin oikeassa vastauksessa, minkä se
heti sitten ilmaisi.
Tätä psykologi Pfungstin havaitsemaa ilmiötä, jonka mukaisesti eläimet
seuraavat tarkoin ihmisten eleitä ja käyttäytymistä ja reagoivat siihen, on
myöhemmin käytetty ja sovellettu paljon eläintutkimuksessa.