Tunturisuden sivut
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva ylinnä - Copyright © Flickr/ELIS ING


Englanti WALESINPONI ja WALESINCOB

Walesinponit ja -cobit ovat kauneimpia brittiläisiä hevosrotuja. Ne tunnetaan myös älykkyydestään, ystävällisyydestään ja tasapainoisesta luonteestaan. Rodussa on neljä eri tyyppiä, joiden koko ja vahvuus vaihtelevat, mutta kaikki ovat jaloja, vireitä ja yhteistyöhaluisia.

  • A-sektion ponit tunnetaan nimellä walesinvuoristoponi. Tässä sektiossa säkäkorkeus ei saa ylittää 122 senttiä. Nämä ponit ovat lujarakenteisia, vähällä toimeen tulevia ja sopeutuvia. Walesinvuoristoponeilla on ihastuttavan rauhallinen luonne, mikä tekee niistä hyviä lasten poneja. Monien mielestä walesinvuoristoponi on kaikkein kaunein poni.

  • B-sektion poneja kutsutaan ratsutyyppisiksi walesinponeiksi. Ne ovat edellistä korkeampia. Maksimikorkeus on 137 senttiä. Niiden rakenne on hieman kevyempi lähinnä sen takia, että tyyppiin on risteytetty englantilaista täysiveristä ja hackneyhevosta. Niin kuin vuoristoponiesi-isänsä, nämäkin ponit ovat synnynnäisiä hyppääjiä. Ensiluokkaisia ratsuja lapsille.

  • C-sektion poni on cob-tyyppinen walesinponi. Rakenteeltaan yleensä raskaampi ja tiiviimpi, kuin B-sektion poni. Korkeus samoin, kuin B-sektiossa, alle 137 senttiä.

  • D-sektio kantakirjassa on varattu walesincobeille. Nämä ovat yli 137-senttisiä, eikä ylärajaa koossa ole. Keskimääräinen korkeus on 152 senttiä.
  • Walesinponi
    Walesinponi
    Walesinponi

    Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
    *Kolme kuvaa Copyright ninniEATworld


    Walesinponit ja -cobit nyt

    Nämä ponit ja cobit tunnetaan nykyisin kaikkialla. Niitä käytetään sekä ratsuina että valjakkohevosina. Myös näyttelyissä walesinponeja ja -cobeja esitellään paljon, sekä taluttaen että ratsain. Kaikkein pienimmät tyypit tunnetaan mainioina lasten ratsuina. Walesincobeilla kilpaillaan myös metsästysratsastuksessa ja valjakkoajossa.

    Risteytyksissä walesinponeja on käytetty myös mieluusti. Niitä on yhdistetty englantilaiseen täysveriseen, quarterhevoseen ja appaloosaan. Niiden avulla on myös parannettu amerikanponin kokoa ja voimaa. Myös Suomessa kasvatetaan walesinponeja.
    Walesinponin ja -cobin historia

    Kaikki walesilaiset rodut ovat peräisin jossain määrin A-tyypin ponista eli walesinvuoristoponista. Sen taas uskotaan polveutuvan esihistoriallisesta kelttiponista. Walesin kukkuloilla olot olivat karut: kasvillisuutta oli vähän ja ilmasto oli hankala. Siksi vuorten ponista tuli pieni ja poikkeuksellisen kestävä ja se oppi tulemaan toimeen mitä pienimmillä ruoka-annoksilla.

    Kun roomalaiset asuttivat Britanniaa, sinne tuotiin hevosia Pohjois-Afrikasta. Ne olivat todennäköisesti arabialaista alkuperää. Kun ne risteytyivät paikallisten ponien kanssa, jälkeläisistä tuli voimakkaita, kestäviä ja kauniita. Rodun ulkoisten tunnusmerkkien katsotaan vakiintuneen 1400-luvun loppupuolella, jolloin poniin oli sekoittunut runsaasti ristiretkeläisten Lähi-idästä mukanaan tuomien arabiorien verta.

    Walesincobit ovat kehittyneet walesinvuoristoponitammojen ja etupäässä espanjalaista alkuperää olevien orien risteytyksistä. Niistä tuli voimakkaita, nopeita ja rotevia joten ne alkoivat osoittautua Britannian armeijalle korvaamattomiksi jo 1200-luvulta alkaen.

    Walesilaisilla roduilla oli monta erilaista tehtävää, joissa ne hyödynsivät taitojaan. Ne työskentelivät hiilikaivoksissa, vetivät rattaita ja kuljettivat postia. Ne olivat usein vuoristoseudun maatilojen pääasiallinen kulkuväline. Suurikokoisimpia poneja ja cobeja käytettiin työhevosena maatiloilla, ja ne pystyivät helposti kantamaan aikuista selässään.

    Suomen Welsh-poni ja Cob yhdistys

    Yhdistys ajaa Welsh-ponien etuja Suomessa, pitää yhteyttä rodun kotimaahan, julkaisee vuosikirjan vuosittain sekä järjestää erilaisia kursseja ja kilpailuja.

    Tunturisusi Suomen Welsh-poni ja Cob yhdistys ry
    Walesinponit
    Walesinponit
    Walesinponi
    Walesinponit
    Villi Walesincob

    Britteinsaarilla elävät villit ponit ja hevoset ovat aina jonkun tilan taikka kartanon omaisuutta. Ne eivät siis vaeltele ihan miten sattuu, vaan niitä seurataan tarkasti. Aina välillä niitä erilaisten syiden vuoksi otetaan kiinnikin. Lääkäri voi suorittaa tutkimuksiaan ja joskus joku villi eläjä kesytetäänkin.
    *** tunturisusi.com linkit ***