Tunturisuden sivut
Japaninkauris Isokauris Katso ylin kuva kokonaisena. Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/Dan Bowes
JAPANINKAURIS (Cervus nippon)

Japaninkauris muistuttaa saksanhirveä, mutta on selvästi pienempi. Ruumis pituudeltaan enintään 130 cm, häntä 15 cm, säkä 74 - 95 cm, keskipaino uroksella 64 kg, maksimipaino 80 kg ja tavanomainen paino naaraalla hieman yli 40 kg.

Kesällä punaruskeassa turkissa on riveittäin järjestyneitä kellanvalkoisia tai valkoisia täpliä, talvella turkki on tumman ruskeanharmaa, täplät erottuvat vain vaivoin. Vasoneella naaraalla kesäpuku säilyy syksyllä kauemmin kuin vasattomalla.

Valkoisen peräpeilin yläpuolella ja sivuilla on tumma juova. Säikähtynyt eläin nostaa peräpeilin karvat pystyyn, jolloin valkoinen ala suurenee - signaali lauman muille yksilöille.

Cervus nippon taiouanus
Japaninkauris

Sarvet samanlaiset kuin nuorella saksanhirvellä, kuitenkin enintään 8-piikkiset. Piikeistä vain yksi molemmissa sarvissa suuntautuu eteen. Uroksen kiimahuuto on omalaatuinen vihellys.

Japaninkauris

Tieteellinen lajinimi nippon, joka on Japanin omakielinen nimi, ilmaisee lajin alkuperän. Itä-Aasiasta lajia on tuotu moniin Euroopan maihin, joihin on kehittynyt villinä eläviä kantoja. Saksanhirven kanssa yhteisillä alueilla lajit ovat risteytyneet.
Cervus nippon pseudaxis
Levinneisyys

Luontaiset elinalueet Japani, Mantsuria Kiinassa, Korea, Venäjällä Siperian itäosat Ussurin alueella, Taiwan sekä Vietnam. Mahdollisesti sukupuutossa Koreassa ja Vietnamissa. Venäjän kannan suuruus noin 9 000. Siirretty mm. Australiaan, Itävaltaan, Tanskaan, Englantiin, Ranskaan, Irlantiin, Uuteen Seelantiin, Puolaan, Skotlantiin, Marokkoon, Ruotsiin, Suomeen, Tsekkiin ja Yhdysvaltoihin.

Japaninkauris Suomessa

Japaninkauris mainitaan metsästyslaissamme riistaeläimenä. Syynä tähän ovat olleet varautumiset sekä japaninkauriiden mahdollisiin siirtoihin tänne, että lajin ilmaantumiseen rajan takaa. Suomen Nisäkästieteellinen Seura ry. pitää listallaan Suomessa tavatuista nisäkäslajeista myös japaninkaurista. Sen mukaan laji on elänyt täällä sekä istutettuna, että rajan takaa vierailijana. Vieraileva japaninkauris on maahamme voinut tulla Venäjän Karjalasta - tämän tapahtuman ajankohta ei ole tiedossa. Kyseessä lienee kuitenkin hyvin poikkeuksellinen ja harvinainen tapahtuma. Aikoinaan, rajan taakse sotien jälkeen jääneellä, Suomelle kuuluneella Karjalan Kannaksella, japaninkauriita on sinne siirrettynä elänyt.


Japaninkauriin elämää


Japaninkauris viihtyy parhaiten alueilla, joissa voi päivät piileskellä metsän tiheän aluskasvillisuuden suojassa ja käydä aamun taikka illan hämärinä hetkinä ruokailemassa pellolla. Myös sydänyöt se lepäilee aloillaan. Ruotsissa japaninkauriilla on todettu nisäkkäillä hyvin harvinainen käyttäytyminen, joka on tulkittava työkalun käyttämiseksi. Kun uroksen sarvet putoavat, se pureksii oksan pään pensselimäiseksi ja hankaa sarventynkää tätä vasten, kunnes haava puhdistuu ja verenvuoto lakkaa. Puhdistus voi kestää 20 minuuttia.

Lisääntyminen

Toisin, kuin saksanhirvellä, lauman johtajauros suvaitsee oman sukupuolensa muiden yksilöiden oleskelun reviirillä kiima-aikana. Noin 220 vuorokauden kantoajan jälkeen vasoja syntyy tavallisimmin yksi. Syntyvän vasan paino on 4,5 - 7 kg. Vasalla on syntyessään tummanruskea väritys, selkein valkoisin täplin. Täplät katoavat talvikarvan kasvaessa ja niitä ei yleensä voi nähdä enää kolmen kuukauden ikäisellä.

Ihan aluksi vasat viettävät ruohossa aloillaan hyvin piilossa aikaansa, ensimmäiset pari-kolme viikkoa. Sitten ne siirtyvät seurailemaan emoaan. Vasa jättää emonsa hieman sen jälkeen, kun uusi vasominen on tapahtunut. Urokset ja naaraat muodostavat omia pieniä laumojaan. Joskus urokset viettävät aikaansa yksin. Naaraat liikkuvat jälkeläistensä kanssa. Vankeudessa japaninkauris elää 15 - 18 vuoden ikäiseksi, mutta joskus jopa yli 20-vuotiaaksi.
Japaninkauris
Nara japaninkauris
Nara japaninkauris
Japaninkauris
Puistojen lemmikkieläiminä

Japanissa japaninkauriita on koristamassa puistoja, ja näitä kesyyntyneitä kauriita pääsee ruokkimaan ja vaikkapa silittämäänkin. Kuvat yllä ja vasemmalla, Nara, Japani.

Lähteinä
Anders Bjärvall: Suuri nisäkäskirja - Tammi
Suomen luonto Nisäkkäät Eläimet - Weilin+Göös
Luonnossa Nisäkkäät - Weilin+Göös
IUCN

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Ylin pieni kuva oikealla Copyright Andrew Belanger
*Toiseksi ylin pieni kuva oikealla Copyright Miguel Vieira
*Ylin pieni kuva vasemmalla Cervus nippon taiouanus Copyright Lai Wagtail
*Kuva vasasta tämän tekstin yläpuolella Copyright Cloudtail the Snow Leopard
*Kuva tämän tekstin vasemmalla puolella, lapsi ja kauriit Copyright Asier Villafranca
*Isot kuva, kauriiden ruokintaa Narassa Copyright Tetsushi Kimura
*Ylin iso kuva Cervus nippon pseudaxis Copyright Joachim S. Müller
Japaninkauris
Japaninkaurisvasa Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/kimtetsu/
Japaninkauris
Japaninkauris Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/kimtetsu/
*** tunturisusi.com linkit ***