|
|
|
|
METSÄKAURIS
(Capreolus capreolus).
Metsäkauriiden määrä maassamme vuonna 2004 oli 15 287. (Tästä määrästä puuttuu Ahvenanmaa). Metsäkauriiden määrästä antavat kuvaa kaatotilastot ja riistanhoitopiirien arviot kannan suuruudesta. Vielä metsästysvuonna 1991-1992 saaliiksi kirjattiin vain 3 yksilöä, vuonna 1997-1998 tilastoitu saalis kasvoi jo 41 yksilöön. Lukuihin eivät sisälly Ahvenanmaalla ammutut kauriit, joita tuolloin oli jo tuhansia. Kannan kasvu on ollut erityisen nopeaa nyt 2000-luvun aikana. Vuonna 2005 maassamme kaadettiin 3154 metsäkaurista. Niistä eniten kaadettiin Varsinais-Suomessa 917, Uusimaalla 573 sekä Satakunnassa 503. Vuonna 2004 metsäkauriiden jääväksi kannaksi, metsästyksen jälkeen, arvioitiin 15 287 metsäkaurista. Tämä on Manner-Suomen metsäkauriskanta. Metsäkauriksia on tämän lisäksi myös Ahvenanmaalla. Metsäkauriita runsaasti Oulunkin seuduilla. Metsäkauriitten levittäytymisestä maassa kertovat tiedot Oulun seuduilta ja sen riistanhoitopiirin alueelta. Vuonna 2004 havainnot kertoivat kauriskannan nopeasta kasvusta Oulun riistanhoitopiirin alueella. Petotutkimuksessa käytetyn minimikanta-arvion mukaan Oulun riistanhoitopiirin alueella oli silloin noin 2 000 metsäkaurista. Riistapäällikkö Keijo Kapiainen uskoi silloin, että todellisuudessa kanta voi olla huomattavasti suurempi. "Uskaltaisin melkein sanoa, että arvion voi kertoa kahdella." Kapiainen oli tuolloin sitä mieltä, että metsäkauriiden määrä saavuttaa kohta hirvikannan koon. Hirvien vastaava talvikanta oli tuolloin Oulun seudulla 15 000 eläimen kieppeillä. Kannan runsastuessa myös esiintymisalue on laajennut. Kanta on tiheämpi maan lounais- ja länsiosassa, mutta eläimiä tavataan yhä laajemmalla alueella maan itä- ja pohjoisosissakin. Oulun läänissä metsäkauriskanta painottuu rannikon seuduille. Oulun riistanhoitopiirin alueella on tehty metsäkaurishavaintoja 1960-luvulta lähtien, mutta kannan kehitys oli aluksi hidasta. Vasta 1990-luvulla kauriskanta kasvoi niin suureksi, että metsästyksen pystyi aloittamaan. Vähitellen kauriita alkaa olla haitaksi asti. Keijo Kapiainen kertoi, että metsäkauriit ovat Etelä-Suomessa verottaneet mansikkaviljelmiä. "Ne syö mansikantaimet kokonaan. Eivät pelkästään lehtiä tai marjoja, vaan todella koko taimen." Metsäkauriskannan kasvu lisää myös liikenneriskejä. Kaurisvahinkokolareita sattuu vuosittain jo kymmeniä Oulun riistanhoitopiirin alueella. Kauriit eivät kuitenkaan ole yhtä suuri riski liikenteelle kuin hirvet. Hirvikolareiden määrä riistanhoitopiirin alueella liikkuu sadoissa vuosittain. Metsäkauriiden määrä Ahvenanmaalla vuonna 2005 oli 15 000 - 20 000. Suhteellisen runsaan metsäkauriskannan suuruudeksi arvioitiin Ahvenanmaalla vuonna 2005 15 000 - 20 000. Ahvenanmaalla metsäkauriita esiintyi istutettuna jo 1500-luvulla. Tämä metsäkauriskanta kuitenkin hävisi todennäköisesti 1600-luvun alussa. Uudelleen metsäkauris tuli Ahvenanmaalle vuosina 1957 - 1962 tehdyissä siirtoistutuksissa, joiden seurauksena metsäkauriskanta lähti nopeaan kasvuun. Ahvenanmaalla metsäkauriiden metsästys aloitettiin vuonna 1973. Metsästystä on sen jälkeen harjoitettu vuosittain. Keskimääräinen saalis on ollut yksi metsäkauris 15 hehtaarilta ja metsäkauriin tiheimmiltä esiintymisalueilta jopa yksi metsäkauris viideltä hehtaarilta. Parhaimmillaan metsäkauriita on saatu saaliiksi yli 6 000 yksilöä vuodessa. Metsäkauriiden metsästys. Metsäkauriin metsästys Manner-Suomessa aloitettiin vuonna 1991, jonka jälkeen pyyntilupien sekä saaliiksi saatujen kauriiden lukumäärä on kasvanut voimakkaasti. Tehokkaimmin kanta on kasvanut eteläisessä Suomessa: Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Etelä-Hämeessä (Vikberg 2001, Kankaanpää 1999). Oravan (2000) mukaan viime vuosina Uudenmaan kauriskannan vuotuinen kasvunopeus on ollut noin 30 %. Tämä viittaa siihen, että Etelä-Suomen suurimmat hirvieläinsaaliit tullaan lähivuosina saamaan metsäkauriista. Metsäkauris vapautettiin pyyntiluvan piiristä 1.8.2005 alkaen. Niinpä metsäkauriin metsästys on nykyisin sallittua ilman riistaviranomaisen erikseen myöntämää kaatolupaa. Riistanhoitopiirit ja -yhdistykset voivat kuitenkin metsästystä alueellaan rajoitttaa. Lupakäytännöstä luopuminen merkitsee sitä, että metsästäjien vastuuntuntoon riistakantojen säätelijöinä luotetaan eikä olennaista vaaraa lajin häviämiseen enää ole. Aivan aukoton tuo luottamus ei kuitenkaan vielä ole, sillä kauriinmetsästäjille on säädetty pakollinen kaatojen ilmoitusvelvollisuus. Saaliin luotettava tilastointi antaa riistaviranomaisille mahdollisuuden seurata myös eläinkannan muutoksia. Metsäkauriita metsästetään ajavalla ja karkottavalla koiralla, joko yksin tai seuruemetsästyksenä. Ajoketjumetsästyksessä yrittää joukko ajomiehiä ketjussa rinnakkain etenemällä saada alueen metsäkauriit liikkeelle. Metsästettäessä jäljittämällä, seurataan metsäkauriin lumelle jättämiä jälkiä. Muita metsästystapoja ovat hiivintämetsästys ja metsästys vahtimalla - näihin voidaan yhdistää houkuttelu, jolloin metsästäjä jäljittelee naaraan houkutus- tai kutsuääntelyä. Metsäkauriin, kuten muidenkin hirvieläinlajien äänten aikaansaamisessa käytetään metsäkaurispillejä ja houkutteluun myydään valmiita hajusteita. |
|
Bambi - koskettava tarina peuranpoikasen kasvusta ja kohtaloista.
Bambi on peuranvasa, joka aloitti maailmanvalloituksensa Walt Disneyn
samannimisessä elokuvassa, joka sai ensi-iltansa 13. elokuuta vuonna 1942.
Tai oikeastaan Bambi oli aloittanut jo aiemmin valloituksensa, sillä
Disneyn piirroselokuvan Bambi perustui itävaltalaisen kirjailijan, Felix Saltenin
vuonna 1923 ilmestyneeseen kirjaan Bambi, A Life in the Woods.
Saltenin kirjassa Bambi oli alunalkaen metsäkauris, mutta Disney käytti
elokuvassa taiteilijan vapauksiaan ja teki Bambista valkohäntäpeuramaisen,
saadakseen sen värityksen ja piirustuksellisuuden sopimaan elokuvansa
muuhun värimaailmaan. Elokuvassa Bambi heti alussa lumosi kaikki katsojansa,
jotka hengitystään pidätellen ja välillä silmäkulmiaan kuivaten jäivät
tämän koskettavan ja herkän nelijalkaisen valtoihin. Yhä tänäkin
päivänä Bambi lumoaa yhä uudet sukupolvet, jotka Bambin myötä
katoavat syvälle sadunomaiseen ja koskemattomaan taikametsään ja tutustuvat sen
asukkaisiin, toinen toistaan kiehtovampiin eläinhahmoihin.
Takaisin metsäkaurissivulle |
|
Otsikon kuva vapiteista
Yellowstone Digital Slide File Home Page
Ylin kuva Kaj Beuter, Public domain - alin kuva Public domain. Bambin kuva Fair use/Walt Disney/Public domain. Juha K. Kairikko: Metsäkauris Suomen Metsästäjäliitto RKTL Turun biologinen museo. Anders Bjärvall: Suuri nisäkäskirja Metsästäjäin Keskusjärjestö - Riistaweb. YLE Luontoilta Metsäkauriiden määrä Ahvenanmaalla: http://www.mmm.fi/julkaisut/tyoryhmamuistiot/2000/tr2000_11.pdf. Finlex Sanomalehti Kaleva Jäähdyspohjan metsästysseura Ry. Metsäkaurisuroksen kuva Copyright Ralf Schmode. Mikael Luoma: Metsäkauris ja vahingot, Helsinki 16.12.2003 Metsäkauris, uusi tulokas. Gummerus 2000 - Juhani Saarinen. Artikkelit Pentti Vikberg, Reijo Orava ja Jörgen Hermansson. Toim. Tapio Halla. |