|
|
|
|
Kuvassa yllä käristyslautanen - kuva Copyright Erkki Viero
Paliskuntain yhdistys.
Pikainen poronkäristys. 2 pkt (á 240 g) Pirkka-poronkäristystä 2 rkl voita n. 3 dl vettä 1/2 tl Pirkka-mustapippuria rouhittuna (suolaa) Lisäksi: Pirkka-puolukoita ja siirappia Kuumenna valurautapata tai paistokasari ja sulata siinä rasva. Ruskista jäiset lihat kahdessa erässä. Kääntele lihapalaa padassa ja irrota viipale kerrallaan. Lisää vesi ja pippurirouhe. Hauduta miedolla lämmöllä kannen alla kypsäksi noin 5 minuuttia. Survo sulaneet puolukat kulhossa haarukalla ja mausta kevyesti siirapilla. Tarkista vielä käristyksen maku, lisää tarvittaessa suolaa ja tarjoa perunasoseen tai perunalumen ja puolukkasurvoksen kera. (Resepti Pirkka-lehti). Poronlihan koostumus. Hyvän kesä- ja syksyravinnon koostumus näkyy myös poronlihan koostumuksessa. Poronlihan lihassyyt ovat ohuet ja liha siten erittäin mureaa. Poronlihan rasvapitoisuus on alhainen monien muiden eläinten lihaan verrattuna. Lihasten ja lihassyiden välissä ei ole juuri rasvaa. Poro varastoi rasvoja selän päälle useita senttimetrejä paksuksi kerrokseksi eli pinnaksi. Näillä rasvavarastoilla poro selviää talven yli. Poron rasva sisältää erittäin runsaasti tyydyttymättömiä rasvahappoja. Näitä rasvahappoja on yleensä kasvisravinnossa. Myös monityydyttymättömiä rasvahappoja on rasvassa ja poron veressä runsaasti. Näitä vitamiinien kaltaisia rasvahappoja ihminen ei pysty valmistamaan elimistössään, joten niitä on saatava ravinnosta. Osa näistä rasvahapoista muuttuu elimistössämme verenkiertoa ja rasva-aineenvaihduntaa edistäviksi aineiksi ns. prostagiandiineiksi. Poroniihan vaikuaisainepitoisuus on myös korkea, ja se sisältää runsaasti vapaita aminohappoja. Erittäin runsaasti syksyisessä poronlihassa on vitamiineja, joista tärkeimpiä ovat monet B-ryhmän vitamiinit. Myös A-vitamiinia on paljon. C-vitamiinia on poronlihassa 4-5 kertaa enemmän kuin naudanlihassa. Vasan lihan vitamiinipitoisuudet ovat korkeammat kuin aikuisten porojen ja pitoisuudet ovat korkeimmillaan juuri syksyn teurastusaikana. Poronlihassa on runsaasti kivennäis- ja hivenaineita, kuten typpeä, kaliumia, kalsiumia, magnesiumia, fosforia, rikkiä, piitä, mangaania, sinkkiä ja kuparia. Erittäin runsaasti poronlihassa ja myös veressä on rautaa. Poron veri sisältää runsaasti muitakin tärkeitä aineita, mm. lesitiiniä. Lesitiini ja C- vitamiini edistävät seleenin toimintaa elimistössämme. Seleeni on erittäin tärkeä hivenaine ja vaikutukseltaan hyvin samanlainen E-vitamiinin kanssa. Poronlihassa seleeniä on erittäin runsaasti, jopa 15 kertaa enemmän kuin naudanlihassa. Seleeni edistää sydämen toimintaa ja verenkiertoa. Se vähentää myös haitallisten rasvojen muodostumista ja estää kudosvaurioita. Seleeni on lisäksi tehokas raskasmetallien ja myrkyllisten aineiden haittavaikutusten estäjä. Seleeni estää todennäköisesti myös syövän syntyä. |
|
| Kuvassa yllä juusto-savuporokeitto. Kuva Copyright Erkki Viero Paliskuntain yhdistys. |
|
Alalajit. Villipeuran sukuun Rangifer kuuluu vain yksi laji tarandus.
Vaikka lajeja on vain yksi, on alalajeja pohjoisen pallonpuoliskon pohjoisosissa
Amerikassa ja Euraasiassa lukuisia. Niistä jokainen on rakenteellisesti sopeutunut
juuri niihin oloihin, joissa se elää. Yhteistä on ravinnon kaivaminen esiin
paksuudeltaan vaihtelevan lumikerroksen alta. Arktisilla saarilla Grönlantia ja
Huippuvuoria myöten elää matalia, lyhytkoipisia peuroja, jotka karvapeitteensä
rakenteella, ihonalaisella rasvakerroksellaan ja käyttäytymisellään minimoivat
arktisen viiman kylmyysvaikutuksen. Mantereiden tundralla peurat ovat jo
pitempikoipisia ja eläimet muutoinkin kookkaampia. Havumetsävyöhykkeen pohjoisosiin
siirryttäessä lumikerroksen paksuus kasvaa, mikä vaikeuttaa eläimen liikkumista ja
jäkälän haistamista lumikerroksen läpi, vaikka ilmavirta käykin täällä lumikerroksen
läpi alhaalta ylöspäin. Näissä oloissa elävällä metsäpeuralla onkin pitkä turpa ja
pitkät koivet. (Erkki Pulliainen).
Poron eli peuran eli karibun (Rangifer tarandus) alalajit (nimet myös englanniksi): Euraasian ja Huippuvuorten alalajit (Rangifer tarandus tarandus) (tunturipeura - Mountain/Wild Reindeer, Reindeer - Etelä-Norja, Kuola) (R. t. fennicus) (metsäpeura, suomenpeura - Finnish Forest Reindeer) (R. t. sibiricus) (siperiantundrapeura - Siberian Reindeer - Pohjois-Siperia) (R. t. valentinae) (siperianmetsäpeura - Siberian Forest Reindeer) (R. t. platyrhynchus) (huippuvuortenpeura - Svalbard Reindeer) Pohjois-Amerikan alalajit, karibut (R. t. caribou) (metsäkaribu, metsäpeura - Caribou, Woodland Caribou) - elää Kanadassa. (R. t. groenlandicus) (tundrakaribu, tundrapeura - Barren-ground Caribou) - elää Kanadassa. (R. t. granti) (Grantin karibu - Grant's Caribou) - elää Alaskassa. (R. t. pearyi) (Pearyin karibu, tundrakaribu, tundrapeura - Peary Caribou) - elää Kanadassa, arktisessa saaristossa. (R. t. dawsoni) (Dawsonin karibu, sukupuutossa jo 1930-luvulla - The Dawson caribou) Takaisin porosivulle |
|
Otsikon kuva vapiteista
Yellowstone Digital Slide File Home Page
PoroNET - Porotalouden tietoverkko Inarin paliskunnat. |