Poro-, erä-, tunturi- ja lapinkielen perussanasto
aapa, aaphe = suuri puuton suo
aihki = iso ja tuuhea petäjä, aarnihonka
aita, kaarre, erotusaita = johdinaidoin eli siuloin varustettu aitaus, jossa erotus tapahtuu
asentopaikka = tilapäinen levähdyspaikka taivasalla
autsi, ävdzi = syvä rotko, kanjoni
autto = matala, metsäinen laakso
elo, eällu = suuri porolauma (tuhansiakin poroja)
eno, eädnu = iso joki, virta
erotus, pykällys = tilaisuus, jossa syksyllä tai talvella porot merkitään, teurastetaan
tai kuohitaan ja samalla erotellaan omistajilleen, eläviksi ja teuraiksi
etiäiset = ennusmerkit
etto, ettoaminen = porojen kokoaminen erotusta varten
gaissa = korkea tunturi, jonka huipulla lumi pysyy kesät talvet
haasio = riu'uista tehty aidan muotoinen teline, jota käytetään mm. heinän kuivatukseen
hirvas, sarvis = kolmea vuotta vanhempi urosporo
hurhaus = vetoketju
härkä = kuohittu urosporo, ajoporo
jauri, jävri = järvi
jaurotus, jävradah = umpinainen järvenlahti, jonka kapea salmi erottaa pääjärvestä
jokka, johka = joki
jokos, jotos, rannio, juvake = porojen kulkema ura hangessa
jolma, tsoalbmi = salmi, lyhyt joki kahden järven välissä
jukko = ahkion vetohihna
juolu, juovva = louhikko
juonto = jono, tunturijono
juovattaa = seurata jonkun jälkiä
jurmu, jorbmi = joen syvännepaikka, joenmutkan lahti
juroutua = olla paikallaan liikkumatta
jutaa, jottih = kulkea, ajaa
juto = ajoporo
jutokeino = kulkutie
jänkä, jänkkä, jiegge, jeäggi = neva, aava, pientä koivua tai mäntyä kasvava suo, räme
järämä = syvä, tyyni joen laajentuma kosken alla
kaamos, skaabma = keskitalven auringoton, valoton pimeä aika
kaarre, kaarri = aitaus, johde
kaarto, palsadah = jänne, mätässilta aapasuossa
kaha = aidasta lähtevät sivuaidat
kahvinporot = eräpannun pohjalla kahvittelun jälkeen
kaira = jokivarsien välinen laaja ylänne, selkonen
kaisa, kaisi, kaisa = korkea, särmikäs, suippolakkinen tunturi, gaissa
kaita, skäidi = kahden jokilaakson välinen tunturiselänne, kairaa vähäisempi
kaivos = lumisuhteet jäkälän kaivamisen kannalta
kalakenttä = kalamiehen asentopaikka kalajärven rannalla
kallokkaat = poron kallonahasta ommellut kengät
kalppinokka = valkeaturpainen poro
kaltio, kaldu = lähde, hete
kalve = varjopaikka
kammi = turvemaja
karppa = vitsa, jolla piiskataan lapsia tai ajetaan lehmiä
kasa = kulma
kaskakka = äskettäin purtu poro
keino, keäidnu = tie
kelo = pystyyn kuivunut puu, mikä puulaji tahansa
kemppi, gämpa = kaunis, soma
kenkätä = antaa, lahjoittaa
kermikkä = poro toisena kesänään, paikoin ensimmäisestä syksystä saakka
kero, tseärru = paljas, kekomainen tunturinlaki
kesakko = kesällä syntynyt vasa
kesukka = kesy poro
kieddi, kieddi = kenttä, tasanne
kiedgam = lapin kätkyt, komsio
kiekerö = poron jäkälänkaivukuoppa
kiela = poronsarvesta tehty rengas, jonka läpi suopunki heitettäessä juoksee tehden silmukan
kielas, kielas = kapea, poikki maanselän ulottuva ylännemaa tuntureilla, koivikkoa kasvava
kieppi = metsälinnun lumeen kaivama nukkumakuoppa
kiisa, gisa = lipas, arkkunen
kinnipeski = peski, josta karva on kulunut pois
kippa = sairas poro
kirmu, kirnu = erotusaidan pyöreä osa - aidan osa, karsina jossa erotus tehdään
kirnuaminen = erotus
kirvata = kirota
kisura, kurtsa, kermi, rautsa, morri = pieniä, raihnaita poroja
kiveliö = suuri, asumaton erämaa
koarvi, koarvi = kovera, suuren jyrkänteen reunama, röytä
koddi, koddi = peura
kojamo = uroslohi
kollostaa = valjastaa poroja joko ahkioineen tai ilman - peräkkäin toisiinsa
kiinni sonnustaen
kolo = kolkko, ruma
komsio = lapinkätkyt, selässä kannettava
konelo, koadnil = joenlahti, joenmutkan laajentuma
konto = sumu, usva
kopara = poron sorkka
koppa = aita, aitaus
kopukka = pieni kelolautta
koranus = kirosana
kortsi, gorzze = jylhän tunturikurun äkkijyrkkä, louhikkoinen
vesiputous
kortto = paha, käytetään myös kirosanana
kosompi = viileämpi
koste = suvantopaikka koskessa kiven tai saaren suojassa, akanvirta
konttori = erotusaidan sivukarsina
kosotus, kosatus = poro viidennellä ikävuodellaan
kuer = taimen
kuetsamo, kauttsam = laaja, matalahko vaara, usein ylin laki paljas
tai harvapensaikkoinen
kuksa = pahkakuppi, puinen juomakuppi
kulvakko = rykimän uuvuttama hirvas
kunteus = poro neljännellä ikävuodellaan
kuolpuna, kuolba = tasainen, hietapohjainen jäkäläkangas (myös kuolpana)
kuorata, guorrot = seurata jälkiä, mennä perässä
kurkkio = korkea, louhinen vesiputous
kurmu, permu = toukka, saulakka
kurmupaarma = porokiiliäinen
kuru, kurra gurra = ahdas tunturirotko
kusikas = poro, joka on perso ihmisen virtsalle
kuu = rasva
kuukkeli = lapinnärhi, kuusanka
kätkä, keätgi = ahma (vrt. geädge=kivi)
köngäs, keävngis = voimakas, vaahtoava vesiputous
laavu, laavvu = avoin vinokatos, havuista tai telttakankaasta kyhätty
lako, lahku = laaja, matalahko alanko tunturissa
lanta = saamelaisten suosima haukkumanimi erit. ruotsalaisista ja suomalaisista
lantto, laaddu = lampi, kosteikkopainanne, joka voi olla loppukesästä kuivilla
lappalainen = saamelainen
lappilainen = Lapin läänin asukas
laskea = päästää irti
laudi = kauttaaltaan, yleisesti
letto = aukea, märkä hyllyvä suo
leuku, niibi = lapinpuukko, iso leuku =tuorraniibi, muorraniibi
lieko = tuulen kaatama puu, josta parkki on irronnut raippa, vitsa
liemu = räkkäsuoja, porolato
linkka = köngäs, vesiputous
lohisääski = eräs koskikorentolaji, joka lentää jäitten lähtiessä samaan aikaan,
kun ensimmäiset lohet nousevat Tenoon
loito, loaidu = erävuode, havuista tai varvuista
lompolo, luobbal = lampimainen suvanto, jokijärvi
loude, loue loavdda, loavda = kotavaate, iso hamppuvaate
loussa, loassa = lohi
lovinoita = noita, joka lankesi hurmostilaan, jolloin hänen sielunsa uskottiin vaeltavan
lukea = yli yksivuotiaat porot on luettava (Iaskettava) vuosittain verotusta varten
luokka, luöhkkä = mäki, peitteinen vaara
luostakka = valkeakylkinen poro
luppo, lahppu = naava
maahinen = maanalainen taruolento
maakkanas = urosporo kuudennella ikävuodellaan
maanija = arka, ihmistä karttava poro
mainikka = mainio
marasto = pitkä, erillinen selänne vailla korkeita kohtia
matka, muot'ke = taival
mella, mielli = veteen vyöryvä, korkea hiekkatörmä
muistelus, muittalus = kertomus, tarina
mukka, mohkke = joen mutka, laakson kainalo
muorra, muorra = puu, tarvepuu
muotka, muötki = kapea, vesistöjen välinen vetokannas
murku, murkko, murku = paksu sumu, usva
mutsikki, musikki = tumma poro
myrä = ankara tunturimyrsky, joka ikään kuin pyörii tunturin ympärillä
naamasarvet = nahan peittämät kasvavat sarvet
niesta, nieste = ruoka, eväs
nilapahta = niljainen kallio
nili = saamelaisten varastoaitta, joka tavallisesti rakennettiin korkealta katkaistun ja kuoritun kannon päähän
nimiloppu = kuutta vuotta vanhempi poro
niva, njavve = kova virtapaikka joessa
njarga = niemi
njunni, nunas, njunni, nonas = vaaran tai tunturin madaltuva nokka
nokko = kylliksi
nulkata, njolkastet = juosta hiljalleen (porosta)
nulkki, tsulppe = pienehkö korkea vaara, kukkula
nulppo = sarvensa pudottanut hirvas
nuora, nyöri = pitkä, kapea ja suora salmi
nuotti, nuortah = itä (ilmansuunta)
nutukkaat = lapinkengät
oaivi, oaivi = kuperalakinen, paljas tunturipää
outa, vuövte, vuövdi = isopuinen metsä, salo, metsäseutu
|
paanne = tielle uhkunut ja jäätynyt vesi
pahla = raippa, vitsa
pahta, pahte = jyrkkä, korkea kallioseinä
pailakka = kuohittu urosporo
palas, paalkes, peälgis = polku
paliskunta, palkinen = poronhoitopiiri tai -yhtymä
paljakka, jalgadas = avoin tunturimaa, oudan vastakohta
palkia, palgah = kulkea kesälaitumella, käydä laitumella (poroista)
pallas = iso Jäämeren kampela
palsa, palsa = korkea turvekumpare
paltsaraja = vanha, karvaton peski
parttio, tsoora = pieni porolauma (muutamia kymmeniä poroja)
pasa = rekeen sijoitettu vesisäiliö, jolla ajettiin metsätyömaan tilapäisteiden jäädyttämistä varten vettä
peski = lappalaisten porontaljainen, edestä umpinainen turkki, jonka
karvapuoli on ulospäin, lapinturkki
peura, peurakorva = poro, jolla ei ole korvamerkkiä
peurakka = pitkäsäärinen tai vauhko ja arka poro
pieska, peski = matala kannasmaa, keväällä usein veden alla
piettiö = vaillinaisesti purtu poro
pihtsus, pidzus = kurmitsa, kapustarinta
pirrilakki = piippalakki
poatsu, poadzu = poro (esim. Poatsuoaivi = porokero)
pola, pussi = kuohupaikka koskessa
poro = puolikesy, pääasiassa luonnosta ravintonsa saava, tunturipeurasta polveutuva
hyötyeläin
poroisäntä = paliskunnan johtaja, joka on poronomistaja ja paliskunnan valitsema -
poronhoitoasetus luettelee poroisännän tehtävät, poroisäntä toimii virkavastuulla
poronkusema = vanha lappalaisten käyttämä pituusmitta ja se matka, jonka ajoporoa
voi ajaa virtsaamistaukojen välillä - poro ei pysty virtsaamaan juostessaan, ja liian
pitkä juoksuttaminen voi aiheuttaa halvaustilan - maksimissaan poronkusema on 7,5 kilometriä
poropolku = porojen maastoon uurtama polku, tullut suomalaisille tutuksi mm.
Kullervo Kemppisen kirjasta "Poropolku kutsuu"
posio, poassu = lapinkodan pieni peräovi
pounikko = mättäikkö, usein jängällä
pounu, bovdna, povdna = iso jänkämätäs
punavasa = vasa niin kauan kuin säilyttää syntymäkarvansa
puoldsa = usein jyrkkä hieta- tai soraharju
puranaika = karvan ajoaika, kesällä talvikarva vaihtuu uudeksi
purku, porga = sakea pyry lauhalla ilmalla
purra = kuohita poro puremalla
pälvi, biew'lâ = sula kohta lumella niin, että paljastunut maa näkyy
pääläri = kannellinen, sangallinen läkkipeltinen maito- tai piimäastia
pöönät = kahvinporot, kahvijauho, josta kahvi veden kanssa valmistetaan
raamoa, ramedet = kerskua, kiitellä itseään
raavas = aikuinen
raitio = poropaimen
raito, raido, raidu = useampia poroja ahkioineen tai ilman - valjastettu jonoon, porojono
rakka, rassa rassa = kivinen ja louhikkoinen tunturialue
rankinen = liinavaatteesta (sideharsosta) laitettu teltan kaltainen sääskien suoja
rannio = porotokan lumeen tekemä polku, otuksen polku
ratkoa = erotella porot omistajilleen
ridhu, ridhu = myrskytuuli
riekki = virran mukana ajelehtiva risukko tai juurinen, oksikas puukasa
rimpi = suonsilmäke, hete
rito, riddo = tunturien lumi tai kivivyöry
riuku = neiti, rouva, ei lapinpukuinen
riutta = haaskalla käyvä peto tai lintu
rouot, rouhko = vällyt
rova, roavvi = kivikkoinen, harvametsäinen vaara, usein vanha palomaa
rukattaa, ruohtet = kiiruhtaa, laukata
rukka = peski
ruko = kekomainen heinäkasa
runo = tilapäisesti mahoksi jäänyt naarasporo
ruode, ruoteet = kodan tai laavun kehikkoriu'ut
ruoktu = koti, maja
rusakka = ruskeankellertävä poro
ruska, ruskah = ruskea, syksyn värikäs aika
ruto, rotto, rohttu = tiheä lehtimetsä, pajupusikko, yleensä puron taikka joen äärellä
ruukaltaa = laukata, syöksyä kiireesti
rykimä = porojen kiima-aika
räkkä = poroa ahdistavat, vertaimevät ja poroissa loisivat hyönteiset:
hyttyset, paarmat, kurmut, saulakat
räme = kuivanlainen, mättäinen, kituvaa mäntymetsää kasvava suo
saaga, viikinkisaaga = kertomuksia varhaisista viikinkien matkoista ja sukuvihollisuuksista
saajo = metsäsaareke jängässä
saaloa = läähättää
saamelainen = se, jonka vanhemmista tai isovanhemmista ainakin yhden ensiksi oppima kieli on saame
saiho = syksyllä kalan tai riistalihojen säilyttämistä varten maahan kaivettu kuoppa, joka reunustetaan kivillä tai haljispuolikkailla, painoksi pannaan kiviä tai kelleksiä
saivo, saiva = lähdelampi, pieni lampi tai järvi, josta lähtee
puro, mutta johon ei laske vesiä
sapilaat = kaksi sileää, ohutta salkoa, joilla heinät kahteen mieheen kannetaan sauralle tai ladolle
sati = jos
saulalintu = poron nenäsaivartaja
saura = kahden tai useamman pystypuun väliin tehty pitänomainen esim. heinän säilytyspaikka
savu, savu = suvantopaikka joessa
seita, sieidi = palvoesine, haltia, tunturi tai ihmisenmuotoinen puupylväs, kivi tai kallio,
muinaisten saamelaisten palvontakohde
sevä, tseävvi = miestä kantava hanki
sieppuri, sieben = karhunnahkainen hartiapeite
siida, siita = lapin kotakylä
siima = kahan jatkoksi laitettava leveä värikäs nauha (katso kaha)
siljo, sialjo = tasainen kenttä kodan luona ja muuallakin, kotakenttä, tanner, pihamaa
silkosi = kiipesi (oksattomaan) puuhun
sisnakkaat = sisnanahasta (karvattomasta nahasta) tehdyt säärystimet
siula, kielas = pitkä, madaltuva tunturinselänne - johdinaita
skaidi, skaide, skäidi = kaita selänne kahden vesistön välissä
solaus = kengän tai saappaan pohjaus (sola puolipohja)
sopsata, copsut = pysyä sijassaan, ei liukua - esim. poron jalka ei
sopsaa jäätiköllä
soro, corro - kivikkomäki
staalo = saamelainen haltiaolento
stuorra, stuorrah = iso, suuri
sulju = kalan sisälmykset
summa seutu = synkkä, pimeä seutu
suohkana, suohkkan = pitäjä
suolu, suolu = saari järvessä, joessa tai meressä
suopunki, suöphan = lassomainen heittonuora - silmukkapäinen, ohut köysi, jolla poro heitetään kiinni
säpikäs, säpikkäät = poronnahkasäärystin
taajoa, dagjot = leikkiä, telmätä
taamoa, taabmah = opettaa, kesyttää, taltuttaa, masentaa
tainakka = ikimaho naarasporo
taivaannasta = tähti
talvaanvalkeat = revontulet
tapannut = hävinnyt, joutunut tappiolle
teno = iso virta
tieva, dievva, tievva = hiekkakumpu tai -mäki, kunnas, matala ja pitkänomainen harjanne,
metsäinen tai paljas
tokka = suuri porolauma (satoja tai jopa tuhansia poroja)
tokkakunta = joukko poronomistajia, jotka hoitavat poronsa yhdessä
tolvata, doalvastet = juosta nopeasti ravia (porosta)
torkotulet = (tervas) kantoon tehdyt tulet
tsohka = terävähuippuinen tunturi
tunturi, tuodtar = paljaslakinen, laaja, useita lakia, kuruja ja harjanteita
käsittävä vaara- tai kukkulamaa
turnis = rehunauris, mieluista ruokaa porolle
tuölji, tuölji = talja
törmä, teärbmi = jyrkkä tunturirinne
ummenoius = umpea suoraan oiustava poro
umpitakki = lapintakki
uovaten = uhoten, kerskuen
urakka = urosporo toisella ikävuodellaan
uurto, orda = puuraja tunturissa
vaadin, aldu = kolmea vuotta vanhempi naarasporo
vaana, vadne = puute, niukkuus
vaara = metsänpeittämä, suhteellisen korkea vuori
vaarri, vaarri = vuori, suuri, usein kalliolakinen ja
pahtaseinäinen tunturi
vadha, vosa, vadha = matala ja laakea, puuton kukkula
tunturimaisemassa
valkko = valkea poro
vankka, vagge = tunturimaan jokilaakso
varri = vaara, paljaslakinen tunturi
vasa, vasikka, miessi = poro ensimmäisellä ikävuodellaan, paikoin vain ensimmaiseen syksyyn saakka
vasamerkitys, kesämerkitys = tilaisuus, jossa keväällä syntyneet vasat merkitään
vasotusaita = rautalankaverkoista tehty siirrettävä aitaus, jossa vaatimet vasovat ja vasat merkitään
veneenrossi = veneen kiinnitysköysi
vennikko = hihnaporojen ruokamaa
viekkaasti = nopeasti, sukkelasti
vieroporo = aitaan joutunut vieraan palkisen poro; tuntematon poro
vimpa, vimmata = työväline; puusalko, jossa narulenkki ja jonka avulla pyydetään poro kiinni
visto, vistottaa = pelottava, kammottava - pelottaa, kammottaa
visu = saita, nuuka, pihi
vuoma, vuobmi vuobme = tunturien välinen pitkä ja loiva jokilaakso, myös puuton, suuri suo
vuonelo, vuongeli = naarasporo toisella ikiivuodellaan vaadin, vaami,
vuorso = urosporo kolmannella ikävuodellaan
vuottoraippa = ahkion vetohihna
ylilappi = tunturilappalainen
äiji = isoisä
|
