Juhannus
JOHN DEE (1527 - 1608/1609) - englantilainen tiedemies, matemaatikko, astronomi, historioitsija, maantieteilijä, navigoitsija, kartografi, kalenterinuudistaja, astrologi, alkemisti, maagikko, filosofi, uskontotieteilijä, angelologi, kirjojenkeräilijä, kääntäjä, salainen agentti ja kuningatar Elisabet I:n neuvonantaja - sekä paljon muuta.

John Dee on yksi menneen aikakauden kuuluisista astrologeista. Hän hankki aikansa korkeimman koulutuksen mitä erilaisimmilla aloilla, useissa eri oppilaitoksissa ja yliopistoissa, kuten Cambridgessä. Sen ohessa hän opiskeli kaiken aikaa muutenkin, itsekseen, ja opetti ohessa myös muita.

John Dee edusti tyypillistä renessanssin henkeä ja ihmistä, joka halusi tietää kaikesta kaiken. Kaikki kiinnosti, teatterista arkkitehtuuriin. Jo 15-vuotiaana hän paneutui kyltymättömässä tiedonjanossaan opiskeluun niin kiihkeästi, että ennätti nukkumaankin vain neljä tuntia vuorokaudessa. Eittämättä hän oli yksi oman aikakautensa oppineimmista ja viisaimmista, jollei suorastaan sitten nero.

Dee oli myös loistelias esitelmöijä ja hän osasi keskustella mestarillisesti perustellen ja väitellen niistä asioista, joita hän kulloinkin oli kirjastoineen tutkimassa. Hänen kiinnostuksensa erilaisiin asioihin saavutti suurta huomiota ja mainetta ja hänen saavutuksensa monissa asioissa olivat Englannille hyvin merkittäviä.

Dee matkusteli jo nuoruudessaan eri puolilla Eurooppaa ja saavutti suurta, myönteistä huomiota ja mainetta kaikkialla, missä liikkui. Useat korkeat oppilaitokset ja kuningashuoneet olivat valmiita tarjoamaan hänelle työtä. Näillä matkoillaankin hän kaiken aikaa opiskeli, ja paneutui mm. Nikolai Kopernikuksen ajatuksiin Louvain-yliopistossa, Belgiassa.

Suuri astronomi

Astrologiksi John Dee omasi mitä parhaimman pohjakoulutuksen, sillä olihan hän myös hyvin oppinut astronomi eli tähtitieteen tutkija. Esimerkiksi marraskuussa 1573 Dee havaitsi taivaalla kiehtovan ilmiön, sinne syttyneen uuden tähden. Hän tutki tätä tähteä, joka erottui jopa päivällä, seuraavien kuukausien ajan, kuten ihan samoin teki tanskalainen, kuuluisa tähtitieteilijä Tyko Brahe. Brahe ihaili Deetä, mikä kertoo omaa kieltään siitä, millä tasolla tähtien tutkijana oli Dee. Myös Tyko Brahe toimi sekä astrologina että alkemistina.

Uuden, syntyneen tähden havaitseminen taivaalta oli tavatonta ja sillä olisi oleva kauaskantoiset seuraukset. Siihen saakka havainnot mahdollisista, uusista tähdistä olivat olleet hyvin vähäisiä. Betlehemin tähti ja jokin muu, mutta niistä tiedemiehet tiesivät varsin vähän.

Jo Ptolemaios ja Aristoteles olivat opettaneet, että maailmankaikkeus oli muuttumaton ja pysynyt juuri samanlaisena luomisestaan lähtien. Jos nyt olikin syntynyt uusi tähti, niin siitä heräsi välittömästi suuri kysymys, miten se oli mahdollista. Jos ja kun uusia tähtiä syntyi, sillä olisi vaikutuksensa kaikkeen ihmisen ajattelussa ja maailmankuvassa. Mistään pikkuhavainnosta ei ollut kyse.

Kirjasto

Kirjojen ystävä

John Dee oli hyvin viehtynyt kirjoihin ja hän keräsikin haltuunsa yhden aikansa suurmmista kirjastoista. Hänen ainutlaatuinen kirjastonsakin takasi jo sen, että hänellä oli laajempi ja syvällisempi tietämys, kuin ehkä kenelläkään muulla aikalaisellaan. Hänellä oli kirjoja 4 000, kun niitä samaan aikaan oli Cambridgen yliopistollakin vain 200 kappaletta.

Dee oli antelias kirjastonsa suhteen, sinne kokoonnuttiin keskustelemaan mitä erilaisimmista asioista, monet saivat lähtiessään mukaansa vielä kirjojakin lainaksi, eivätkä usein palauttaneet niitä ikinä. Kun Dee palasi matkoiltaan Euroopasta vuonna 1589, hän surukseen sai havaita, että suuri osa hänen kirjastostaan oli tuhottu tai varastettu.

Dee ehdotti uraauurtavasti kuningatar Elisabet I:lle, että pitäisi perustaa valtiollinen kirjasto, johon kerättäisiin kaikkialta maailmasta parhaat teokset, mutta hänen esityksensä tuli hylätyksi.
John Dee

Sir Philip Sidneyn horoskooppi - täysosuma

Ainut John Deen laatima ja tunnetuksi tiedetty syntymähoroskooppi, eli syntymäkartta ja sen selvitys on 62-sivuinen, ja se on laadittu Sir Philip Sidneylle. Siinä ennustetaan Sidneyn elämään liittyen useita asioita. Dee ennusti horoskoopissa esimerkiksi sen, että Sidney saavuttaisi elämässään huikeaa menestystä ikävuosiensa 15 ja 31 välissä.

Joka tapauksessa, Sidney joutuisi Deen ennusteen mukaan kuolettavaan vaaraan joko miekan taikka ampuma-aseen kautta. Jos hän selviytyisi tästä hengissä, hänen suuri maineensa kasvaisi tästä entisestäänkin. Sir Sidney surmattiin 17.10.1586, kun hän oli 31-vuotias. Ennuste osui siten oikeaan käsittämättömän tarkasti.

Horoskoopin laadinnan vaaroja

Horoskooppien laatiminen kuningashuoneen edustajille ei suinkaan aina ollut vaaratonta, vaan se saattoi olla jopa ihan laitonta. Elettiinhän muutenkin noitavainojen aikaa, jolloin maagisia voimia omaavat poltettiin roviolla. Elisabet I:n jälkeen valtaan tullut Jaakko I oli tiukka noitien polttolinjan kannattaja, ja hänen mielestään polttaa piti tarvittaessa, noituudesta tavattuina myös lapset.

Astrologin tekemää ennustetta voitiin pitää pitää paitsi noituutena, niin myös astrologian ja magiikan keinoilla suoritettuna urkintana ja vakoiluna. Jos joku astrologi todellakin saattoi tietää jo ennakkoon kuninkaan kohtalon, oli tuollainen tieto toki luonteeltaan äärimmäisen salaista.

Italialainen Girolamo Cardano laati erään korkeasäätyisen pyynnöstä nuorena kuolleelle Edvardille horoskooppiennusteen, jota hän intensiivisesti teki yli sadan tunnin ajan. Hän totesi tällöin ne uhat, jotka vaanivat nuorta kuningasta ja häntä neuvottiinkin pitämään ennuste piilossa.

Edvard VI

Edvard VI (12. lokakuuta 1537 - 6. heinäkuuta 1553) oli Englannin kuningas ja Irlannin kuningas vuosina 1547 - 1553.

Kuninkaallisten neuvonantajana, ystävänä ja astrologina - Henrik VIII ja Edvard VI

John Dee ennätti tehdä palveluksiaan useille Englannin kuninkaallisille. Näitä olivat Henrik VIII (1491 - 1547) sekä tämän poika, 9-vuotiaana kuninkaaksi kruunattu ja 15-vuotiaana vuonna 1553 kuollut Edward VI. Kuolinsyyksi on arvailtu tuberkuloosin lisäksi muun muassa arsenikkimyrkytystä ja kuppaa. Myös Edvardin seuraaja, kuningatar Maria I, tuli Deelle tutuksi. Marian aikana Dee istui vielä syytettyjen penkillä, ei ystävänä hovissa, kuten Elisabetin aikana.

Pimeät tieteet

John Deen elämää ja saavutuksia tieteessä on tarkasteltava sen aikakauden mukaan, jossa hän eli. Tuolloin matematiikka ja tähtitiede edustivat jopa pimeitä tieteitä, koska ne antoivat maailmasta sellaisia selvityksiä, jotka olivat jyrkässä ristiriidassa senaikaisen kirkon ja uskonnon tarjoamien käsitysten kanssa.

Tästä hyvänä esimerkkinä on Nikolai Kopernikuksen (1473 - 1543) kohtalo, kun hän esitti, että Maa ei olekaan kaiken keskipiste, vaan kiertää Aurinkoa. Kirkko ja ajan oppineet eivät laisinkaan hyväksyneet hänen selvitystään, joka joutui pannaan, mutta muodosti sittemmin kuitenkin perustan kaikille planeettojen liikettä koskeville tutkimuksille.

Suuren osan elämästään John Dee pyhittikin kaikenlaisen "rajatieteen", kuten alkemian, okkultismin ja erilaisten uskonnollisten ja filosofisten, hermetismin, ilmiöiden tutkimiseen. Kun hän ei lopulta saanut täyttä tyydytystä tieteen tekemiseen liittyvistä haasteista, hän yritti siirtyä yhä syvemmälle näkyvän maailman ulkopuolelle, ja mm. yritti saada yhteyksiä enkeleihin.

Dee oli kristitty kabbalisti, joka kaiken aikaa oli tietoinen enkelien ja jumalaisten voimien läsnäolosta. Frances Yates on todennut, että ymmärtääkseen syvällisesti John Deetä, on tiedostettava se tosiasia, että Dee seurasi Cornelius Agrippan opetuksia, ja yritti sovittaa okkulttisen filosofian koko elämänsä ajan kaikkeen siihen, mitä hän teki.

John Dee syytettynä Maria I:n aikana

Maria I oli Henrik VIII:n ja Katariina Aragonialaisen tytär. Hän oli Tudor-suvun neljäs ja toiseksi viimeinen hallitsija. Hän oli Englannin ja Irlannin kuningatar vuosina 1553 - 1558.

Elisabetin edeltäjän, Maria I:n aikana, myös John Dee vangittiin. Hänen vangitsemisensa liittyi siihen laajempaan tilanteeseen, jossa Maria I yritti saada katolilaisuuden uudelleen valtaan ja käytti kaikki voimansa, kitkeäkseen pois protestanttisuuden ja kaikki ne, jotka tukivat sitä. Yksi näistä protestanteista oli John Deen isä Roland, joka tuhottiin erilaisin taloudellisin toimin ja syytöksin.

John Deetä syytettiin hänen salajuonitteluistaan protestanttien mukana, sekä myös hänen tieteellisin ja muin mystisin keinoin aikaansaamistaan uhista. Häntä syytettiin jopa siitä, että hän noitakokeillaan oli aikaansaanut yhden lapsensa sokeutumisen ja toisen kuoleman.

Häntä syytettiin myös vehkeilyistä kuningashuonetta vastaan ja siitä, että hän oli laatinut horoskoopin sekä kuningatar Maria I:lle, että hänen puolisolleen Philipille, sekä Elisabetille, tulevalle kuningattarelle. Hänet kuitenkin tuomioistuimessa vapautettiin kaikista syytöksistä, hänen maineensa puhdistettiin ja hän vapautui, istuttuaan kolme kuukautta vankeudessa.

Maria I

Maria I (myös Maria Tudor tai Maria Verinen, 18. helmikuuta 1516 - 17. marraskuuta 1558) oli Englannin ja Irlannin kuningatar vuosina 1553 - 1558.

Taivaan voimien tutkimusta

Kuningatar Marian aikana Deellä oli meneillään tutkimus Propaedeumata Aphoristica. Siinä hän selvitteli ja pyrki ymmärtämään sitä, kuinka avaruuden jumalaiset voimat vaikuttivat maallisiin tapahtumiin. Dee uskoi, että samalla, kun Jumala loi maailman, hän synnytti maailmankaikkeuteen jumalaista voimaa, joka saa planeetat kiertämään, auringon nousemaan ja kuun pienenemään ja suurenemaan.

Tästä tuli Deelle perustavaa laatua oleva luonnontieteellinen käsitys, johon hän nojautui koko ikänsä. Dee otaksui, että kaikilla kohteilla avaruudessa oli voimaa, jota ne säteilivät muihin kohteisiin ja vaikuttivat näin niihin. Hän puhui kuin säteistä, eikä vielä painovoimasta ja vetovoimasta, mutta hänen ajatuksensa ennakoivat sitä samaa, mitä Newton aikanaan olisi esittävä teoksessaan Principia Mathematica.

Dee oli Newtonin lailla sitä mieltä, että luonnossa kaikki toimi matemaattisten lakien mukaan, hän etsi kaikelle tieteellisiä selityksiä, vaikka hän säteineen vielä selittikin asiat toisin.
Windsorin linna
Kuvassa yllä Windsorin linna.

Elisabet I

Prinsessa Elisabet 13-vuotiaana, n.1546.

Elisabet I (7. syyskuuta 1533 - 24. maaliskuuta 1603) oli Englannin ja Irlannin kuningatar 17. marraskuuta 1558 lähtien kuolemaansa asti. Elisabet I oli viides ja viimeinen Tudorin suvun monarkki. Hänen valtakautensa ajoittui katolisuuden ja protestanttisuuden välisten kamppailujen aikaan. Elisabet I on yksi Englannin menestyksekkäimmistä monarkeista.

Elisabet I:n tieteellisenä neuvonantajana

Kun Maria I:n kuoltua, Elisabet I istui valtaistuimelleen vuonna 1558, tuli John Deestä Elisabetin luotettu neuvonantaja sekä tieteellisissä että astrologisissa asioissa. Dee määritti astrologian avulla sen parhaimman ja sopivimman päivänkin, jona Elisabet sitten kruunattiin.

Dee omasi myös erittäin suuren pätevyyden navigoinnissa, ja sen vuoksi hän avusti kuningatarta ja tämän laivastoa myös niissä purjehduksissa, joissa löydettiin ja valloitettiin uusia maita, ja luotiin Brittiläistä imperiumia. Itse asiassa Dee oli mukana luomassa koko brittiläistä laivastoa.

Laivat suuntasivat noina aikoina kulkunsa eli navigoivat merillä tähtien mukaan. Eipä voisi ajatella pätevämpää navigoinnin asiantuntijaa ja kehittäjää, kuin Dee, joka oli myös astronomi ja matemaatikko. Hän varmasti osasi opastaa kuningattaren kapteeneita parhaalla tavalla siinä, miten merillä purjehditaan. Olivathan kuningattarella palveluksessaan maailman parhaat merikapteenit, kuten Francis Drake, joka toisena maailmassa purjehti maapallon ympäri vuosina 1577 - 1580.

Gerhardus Mercator

Dee sovelsi ensimmäisenä euklidista geometriaa navigointiin. Hän kehitti karttoja ja kartoitti Koillis- ja Luoteis-väylät. Hän opiskeli yhdessä Gerhardus Mercatorin (1512 - 1594) kanssa, he ystävystyivät ja keskustelivat sittemmin yhdessä monista tieteen kysymyksistä, kuten uudesta avaruusmallista.

Ulkomuoto ja perhe-elämä

John Dee oli kooltaan kookas ja solakka. Aikalaiskuvaus kertoi hänen olevan komea mies, jolla oli pitkä, maidonvalkoinen parta.

John Dee oli naimisissa kahdesti ja näistä avioliitoista hänelle syntyi kahdeksan lasta. Kun hän vuonna 1578 avioitui 51-vuotiaana toisen kerran, hänen vaimonsa Jane Fromond oli tuolloin 23-vuotias.
Kuningattaren hoviastrologina ja ystävänä

Miksi John Dee tuli ihan hoviin tekemään ennustuksiakin kuningattarelle, vaikka häntä oli sellaisten tekemisestä syytetty edellisen hallitsijan, kuningatar Maria I:n aikana? Nyt hänestä tuli kuningattaren suosikki. Elisabet I kumosi valtaan tultuaan useimmat niistä muutoksista, joita hänen edeltäjänsä Maria I oli tehnyt kirkon ja uskonnon saralla. Joten hän suhtautui protestatteihin suopeammin. Kaikilla Euroopan hoveilla oli tuohon aikaan palveluksessaan sekä astrologeja, että alkemisteja.

Voisi ajatella selitykseksi sitä, että ensiksikin kuningattarelle olisi hallinnossaan tietysti siitä etua, jos hän voisi jo etukäteen tietää, mitä tapahtuu. Kuningatar viisaana ajatteli varmaan myös niin, että jos todellakin oli olemassa maailmassa ihminen, joka hallitsi keinot selvittää tulevaisuus, niin eikö tällainen ihminen kannattaisi mieluummin ottaa heti omaan palvelukseensa, kuin jättää tällaisen tiedon omaava kertomaan tietojaan mahdollisesti muille.

Kun kuningatar tuli valtaan, vietti Dee ensiksi muutamia vuosia ulkomailla. Sieltä palattuaan hän esitteli Elisabetille teoksensa Monas Hieroglyphica, jota hän itse piti tärkeimpänä tieteellisenä saavutuksenaan. Työn esitteleminen sisälsi omat riskinsä, sillä teos piti sisällään paljon magiaa, kakenlaisia pakanallisia aiheita, numerologiaa, kabbalaa, matematiikkaa, kosmologiaa ja astrologiaa. Kuningatar kuitenkin viehtyi teoksen sisältöön, alkaen opiskella sitä ja hänestä tuli Deen oppilas.

Elisabetista ja Deestä tuli hyvät ystävät. Kun Dee kerran matkoillaan, vuonna 1571 sairastui vakavasti, kuningatar lähetti hänen luokseen kaksi omaa lääkäriään hoitamaan häntä. Elämänsä viimeiset vuodet Dee vietti yksinäisyydessä. Kuningatarkin veti etäisyyttä mieheen, jonka kerrottiin keskustelevan itsensä paholaisen kanssa. Itse asiassa, koko yhteisen elonsa aikana, kuningatar oli luvannut Deelle usein ja paljon, mutta antanut hyvin vähän josko mitään. Dee joutui kuluttamaan suuren määrän omia rahojaan, palvellessaan kuningatartaan, eikä nähnyt koskaan noiden rahojen palaavan takaisin itselleen. Kuningatar oli heidän keskinäisissä väleissään saita hyväksikäyttäjä.

Kylmää viimaa astrologialle Jaakko I:n aikana - Dee kuolee yksin ja köyhyydessä

Jaakko I:n valtaantulo Elisabetin kuoltua, vuonna 1603, tiesi huonoja aikoja kaikelle vähänkään yliluonnollisuuteen viittaavalle, myös astrologialle. Jaakon mielestä kaikki maagisuuteen taipuvaiset piti polttaa, kunhan heitä oli ensin pitkään ja perusteellisesti kidutettu. John Dee anoi vielä vuonna 1604 Jaakolta, että hänen nimensä puhdistettaisiin kaikista epäilyistä yliluonnollisen suhteen. Tällaisen armahduksen tai puhdistuksen saamisesta ei ollut pienintäkään toivoa. John Dee eli elämänsä viimeiset vuodet vaarallisia aikoja, sillä olihan hän elänyt koko ikänsä, tutkien kaikkea yliluonnollista.

John Dee, mies, jolle Englanti omasi suuren määrän kunniavelkaa ja sanomatta jäänyttä kiitosta, kuoli 81-vuotiaana yksinäisyydessä, hiljaisuudessa ja suuressa köyhyydessä vuonna 1608. Vuosien ajan sen jälkeen kaikki, mitä Dee oli tehnyt, sai osakseen pilkkaa ja naurunalaisuutta.

"Vasta viime aikoina ovat asenteet tätä kiehtovaa miestä kohtaan alkaneet muuttua, ja tajutaan kaikki se suuri, mitä Dee sai eläessään aikaan. Ilman Deen kaltaisia ihmisiä, jotka kykenivät katsomaan ja ajattelemaan kauemmaksi, kuin mitä horisontissa näkyi, olisi tieteellinen vallankumous jäänyt iäti toteutumatta."
Ennusteet olivat valtiosalaisuuksia

Se, että näitä hoviastrologien hallitsijoilleen tekemiä horoskooppiennusteita ei juurikaan ole säilynyt jälkipolville, johtuu siitä selkeästä seikasta, että olivathan ne laadultaan kuin valtiosalaisuuksia, kuningashuoneen salaisuuksia. Ei ollut todellakaan viisasta levitellä turuille ja toreille ja samalla kaikille vihollisillekin tietoa siitä, mitä seuraavissa sodissa tapahtuisi, mitä hallitsijat tekisivät ja miten heidän elämänsä sujuisi.

John Dee - maailman paras astrologi

Jos alettaisiin valita ja nimetä maailman parasta astrologia ja horoskooppiennusteiden laatijaa, John Dee olisi yksi hyvin vakavasti otettava vaihtoehto. Tosin, tiedämme hänen ennustuksistaan ja niiden osuvuudesta varsin vähän - mutta koulutuksensa ja viisautensa puolesta hän varmasti edusti astrologien aatelia.

Edward Kelley

Deen yhteydessä on mainittava Edward Kelley, mies, johon hän tutustui vuonna 1582. Hän oli meedio, joka sanoi tavoittavansa yhteyden enkeleihin ja henkiin - tämän hän sai aikaan, tuijottamalla kristallipalloon. Dee suhtautui aluksi epäilevästi Kelleyn taitoihin, mutta hänen omat pyrkimyksensä altistivat hänet luottamaan Kelleyhin. Dee oli pitkään etsinyt universumista kaiken olevaisen syvintä merkitystä, viisautta ja tieteellistä selitystä, ja siinä omasta mielestään epäonnistuttuaan, hän halusi uskoa Kelleyn kykyihin. Tähän vaikutti varmasti myös se, että Deen saavutuksia ei tiedemaailmassa ollut hänen mielestään riittävästi arvostettu ja häntä sen sijaan oli syytetty noituudesta.

Kelleyn seurassa Dee ajautui elämänsä loppuajoiksi yhä syvemmälle yliluonnollisuuteen, enkeleiden ja henkien maailmaan, mikä ehkä on myös surulla todettava, koska hänellä olisi ollut suuria edellytyksiä ratkoa maailman ja elämän peruskysymyksiä myös tieteen keinoin. Kaksikko kiersi mm. Puolassa ja Bohemiassa antamassa prinsseille maagisia näytöksiä. Näiltä matkoilta Kelley palasi ritariksi lyötynä, maineikkaana ja rikkaana - Deelle jäi apurin ja nopen osa.

John Dee - 007

Joissakin selvityksissä mainitaan, että John Dee olisi maailmalla matkatessaan toiminut myös kuningattaren salaisena agenttina, ja kuningatar olisi käyttänyt hänestä kirjeenvaihdoissa nimitystä 007. Onko tämä totta vaiko tarua, sitä emme tiedä - mutta sanotaan, että Ian Fleming olisi Deen elämäkertaa lukiessaan kohdannut tämän tiedon, ja antoi siksi James Bondilleen tunnukseksi saman numeron.

John Dee - Shakespearen Prospero

Shakespeare on kuvannut John Deen Kuningas Learissa, jossa hän on Prospero.

Lähteet
Sue Toohey: John Dee - The Inspired Melancholic
Fell-Smith, Charlotte. John Dee: 1527 - 1608. London: Constable and Company (1909) (Online)


Windsorin linna
Windsorin linna
Windsorin linna

Windsorin linna

Yksi 1500-luvun Englannin kuninkaallisten asunnoista oli Windsorin linna. Sanotaan, että Elisabet I:n haamu vaeltaa näissä linnan loisteliaissa saleissa, kun ilta tummuu ja yön varjot laskeutuvat. Ehkä onnekas näkee John Deenkin kävelevän jotakin käytävää, pian kadoten, syvälle ajatuksiinsa ja selvityksiinsä uppoutuneena - takanaan lentämässä joukko ihastuttavia enkeleitä.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat Copyright © Andrew Griffith
*** tunturisusi.com linkit ***