Menu
Tunturisuden sivut
Purgatorius

Kuva Purgatorius: Patrick Lynch/Yale University.

Purgatorius ja Ursolestes perpetior - varhaisimmat kädelliset - ihmisen "esi-esi-esi-esi.....esi-isät"

Rotan kokoinen, 15 cm pitkä ja 40 grammaa painava Purgatorius kehittyi heti dinosaurusten tuhouduttua, 65 miljoonaa vuotta sitten. Se on maailman ensimmäisiä kädellisiä nisäkkäitä ja ensimmäisiä jäseniä siinä pitkässä ketjussa, joka johtaa puoliapinoiden ja korkeampien kädellisten kautta ihmiseen. Purgatorius kiipeili taitavasti puissa ja söi vihanneksia ja hyönteisiä. Purgatorius-lajeja tunnetaan kolme. (ScienceDaily: Fossil ankles indicate Earth's earliest primates lived in trees).

Purgatorius on tunnettu jo aiemmin, mutta uutta valoa varhaisimpiin kädellisiin on tuonut uusin löytö, Ursolestes perpetior. Tämä 10 kertaa Purgatoriusta suurikokoisempi kädellinen on elänyt 66 miljoonaa vuotta sitten, eli yhtä aikaa dinosaurusten kanssa. Ennen tätä löytöä ajateltiin, että kädelliset olisivat alkaneet kehittyä vasta dinosaurusten jälkeen. Yllätys oli myös Ursolestes perpetiorin koko, sillä se on ollut todellinen jättiläinen Purgatoriuksen ja muiden ajan, tunnettujen nisäkkäiden rinnalla, painollaan 500 - 1 500 grammaa. (Nature World News: "Huge" Primate Fossils Hint at Earlier Evolution - Tekniikka ja talous: Tutkimus: Ensimmäiset kädelliset olivat viimeisten dinosaurusten aikalaisia).

Ihminen tieteellisessä luokittelussa

Ihminen kuuluu nisäkkäiden Mammalia luokassa lahkoon kädelliset Primates ja siinä lahkossa osalahkoon apinat Simiiformes, jossa puolestaan yläheimoon ihmisapinat Hominoidea ja siinä heimoon isot ihmisapinat Hominidae. Isoissa ihmisapinoissa ihminen kuuluu ihmisten sukuun (Homo), ollen suvun ainut elossa oleva laji, ihminen (Homo sapiens), kun muut suvun lajit ovat kuolleet sukupuuttoon. Ihan tarkkaan ottaen ihminen taksonomisesti on oman lajinsa alalaji (Homo sapiens sapiens).

30 - 10 miljoonaa vuotta sitten

Ihmisten ja pongidien (oranki, gorilla ja simpanssi) yhteinen kantamuoto on saattanut olla Propliopithecus, jonka leuka ja hampaita on löydetty Egyptistä. Laji eli vähintään 30 miljoonaa vuotta sitten. Samaan aikaan tai hieman myöhemmin eli Aegyptopithecus, jonka hampaisto muistutti enemmän nykyisten ihmisapinoiden hampaistoja. Ensimmäisenä varsinaisena hominidina pidettiin pitkään Ramapithecusta, joka eli 14 - 10 miljoonaa vuotta sitten. Nykyisin sen katsotaan kuitenkin olevankin sukua Sivapithecus ja se onkin monien tutkijoiden mielestä orankien esi-isä.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä - Copyright © epSos.de
*Kuva Sahelanthropus tchadensis oikealla - Copyright © dctim1


Apinaihminen

Sahelanthropus tchadensis

7 - 6 miljoonaa vuotta sitten elänyt laji, jonka mahdollisia yhteyksiä ihmissuvun esi-isiin ei tunneta. Simpanssit ja ihmisapinat kehittyivät yhteisestä esi-isästä 6,3 - 5,4 miljoonaa vuotta sitten, mutta Sahelanthropus tchadensis on vieläkin vanhempi laji. Aivot samankokoiset kuin simpanssilla ja kulki kahdella jalallakin. Laji löydettiin vuonna 2001 Djurabin autiomaasta Tsadista.

Vanhimmat ihmisapinan jäljet ajalta 3,6 miljoonaa vuotta sitten

Vanhimmat hominin, eli tuollaisen ihmistä muistuttavan apinan taikka apinaa muistuttavan ihmisen jalanjäljet ovat ajalta noin 3,6 miljoonaa vuotta sitten. Ne löysi Mary Leakey vuonna 1976, löytöpaikkana Laetoli, Tansania, Afrikka. Paljaiden jalanpohjien jäljet ovat kivettyneet vulkaaniseen tuhkapintaan.

Jälkiä on maassa kahdet, eli siinä on pari hominia astellut taipaleellaan. Näiden kaksien jälkien seuraksi on paikalle tullut myöhemmin kolmannetkin jäljet. Tämä kolmas kävelijä on osittain astellut varhaisempien jalanjälkien päälle. Ihan vasta nyt, paikalta on löydetty neljännetkin jäljet.



Tutkijoilla on vuonna 2016 käytössään hyvin kehittynyt ohjelma, jolla saadaan kolmiulotteisiksi muunnettavista jalanjäljistä irti kaikenlaista tietoa. Kuten, kuinka paljon kävelijä painoi, miten pitkä hän oli ja miten ja millä nopeudella hän käveli. Ohjelmaa voidaan hyödyntää mm. rikostutkinnassa.

Englanninkielinen video huhtikuulta 2016 aiheesta on katsottavissa yltä.

Apinaihminen

Australopithecus afarensis - Afarinetelänapina

Kuvassa iso ihmisapina, australopitekiini, jota pidetään Homo-suvun edeltäjänä. Tosin voi olla kyseessä myös läheinen sukulaishaara. Pituutta 105 - 151 cm ja painoa 30 - 40 kg. Afarinetelänapina jo ehkä keksi alkeellisia työkalujakin. Laji eli 3,85 - 2,95 miljoonaa vuotta sitten ja se löydettiin Etiopiasta vuonna 1973. Se on läheisempää sukua ihmiselle, kuin Australopithecus africanus, joka eli samoihin aikoihin. Tosin, myös täysin päinvastaista esitetään ja africanus olisi ihmiselle läheisempää sukua. Tieteellisen nimensä mukaisesti laji on etelänapina. Latinan kielessä australis tarkoittaa etelää ja kreikan kielessä pithekos apinaa.

Afarinetelänapinoiden jalkojen luusto on sopeutunut kahdella jalalla kävelyyn. Laji on ensimmäinen, enimmäkseen pystyssä kävellyt ja muistakin syistä ihmisen heimolaiseksi luettava laji. Kallon luusto osoittaa etelänapinoiden aivojen muistuttaneen rakenteeltaan nykyihmisen aivoja. Lajin kuuluisin fossiili on nimeltään Lucy, ja Lucy eli 3,2 miljoonaa vuotta sitten.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © dctim1


Varhaisin löydetty Homo -ihmissuvun edustaja löytyi myös Etiopian Afarista - uutinen 2015

Etiopian Afarista viime aikoina löydetystä, kaikkein varhaisimmasta Homo -ihmissukuun kuuluneen lajin fossiilista - alaleuka hampaineen - uutisoitiin maaliskuussa 2015. Tämä laji on elänyt 2,8 - 2,75 miljoonaa vuotta sitten. Luonto ja maisema Afarissa on tuolloin ollut samankaltainen, kuin se on nykyisin Serengetissä: ruohomaita, metsiköitä, puita jokien varsilla.

2,8 miljoonaa vuotta sitten alkanut ilmaston muutos on vaikuttanut evoluutiossa monien nisäkkäiden kehitykseen. Tutkijoiden mukaan on vielä liian aikaista sanoa, että juuri tässä ilmaston muutoksessa olisi alkusyy ja -sysäys ihmissuvun kehittymiselle.

Homosuku ScienceDaily 4.3.2015: Earliest known fossil of the genus Homo dates to 2.8 to 2.75 million years ago.

Homosuku Vapaasti käytettävät silhuettikuvat.
Australopithecus robustus eli Paranthropus robustus - Rotevaetelänapina

Laji eli 1,8 - 1,2 miljoonaa vuotta sitten eteläisessä Afrikassa. Rotevaetelänapinat olivat nimensä mukaisesti rotevia, niillä oli pituutta 175 senttimetriä ja painoa suunnilleen 60 kiloa. Ne tunnetaan vahvoista leuoistaan ja hampaistaan. Rotevaetelänapinat elivät samaan aikaan käteväihmisen eli Homo habiliksen ja pystyihmisen eli Homo erectuksen kanssa. Ensimmäiset rotevaetelänapinalöydöt ovat ehkä ja mahdollisesti jopa kahden ja puolen miljoonan vuoden ikäisiä - nuorimmat löydöt noin miljoonan vuoden ikäisiä. Rotevanetelänapinat olivat ilmeisesti toinen, umpiperäksi osoittautunut haara sukupuussa, joka johti afarinetelänapinasta käteväihmisen ja pystykävelijäihmisen kautta nykyihmiseen - meihin.

Homo-suku - kivikauden ihminen kehittyy

Etelänapinoiden kehitys Homo-suvun ihmisiksi toi mukanaan monia muutoksia. Ruumiinpituus kasvoi ja luusto asettui uudella tavalla. Suurin muutos tapahtui aivojen koossa, joka kasvoi alle 500 kuutiosentistä vähitellen nykyiseen 1 400 kuutiosenttiin. Ensimmäisten ihmisten aivot olivat vain puolet nykyihmisen aivoista, mutta siltikin ne olivat ratkaisevasti, eli 30 - 50 % suuremmat, kuin samanpituisten etelänapinoiden aivot.

Ihmisen luuston, lihaksiston ja aivojen perusrakenne on nisäkkäälle tyypillinen; mitään kovin erikoista muutosta ei tarvittu ihmisen kehittymiseksi. Aivotoimintojemmekaan ei ole osoitettu poikkeavan mitenkään ratkaisevasti läheisimpien sukulaistemme, simpanssien ja gorilloiden aivotoiminnoista. Ero on määrällinen, ei laadullinen.

Ihmispiirteiden kehittymiselle ei tarvittu muuta, kuin että niistä oli vähäistä apua kantajilleen. Vaikka saavutettu etu olisi johtanut keskimääräisesti vain joitakin promilleja parempaan todennäköisyyteen selviytyä hengissä ja lisääntyä muita tehokkaammin, niin etu kertautuessaan sukupolvesta toiseen on vähitellen muuttanut koko lajin ominaisuuksia.

Homo habilis - Käteväihminen

Käteväihminen kehittyi Itä-Afrikassa noin 2,4 miljoonaa vuotta sitten apinaihmismäisistä esimuodoista ja eli aina aikaan 1,4 miljoonaa vuotta sitten. Sen esi-isä oli mahdollisesti australopitekiini Australopithecus, ihmismäinen hominidi, joka eli 4,4 - 1,7 miljoonaa vuotta sitten. Lajinimi habilis tarkoittaa kätevää ja taitavaa ja viittaa kivityökaluihin, joita laji osasi valmistaa. Aiemmin oletettiin, että käteväihminen ensimmäisenä osasi valmistaa kivityökaluja, mutta sittemmin on havaittu, että kivityökaluja on osattu tehdä hieman varhemminkin.

Ihmisen kehityshistoriassa puhuminen on tärkeä kommunikointitapa. Puheen kehityksen ajankohdasta ihmisen evoluutiossa on saatu viitteitä, tutkimalla kallonpohjan luustoa, joka on puheeseen liittyvien elinten sijoittumisen takia ihmisellä erilainen, kuin lähisukulaisapinoilla.

Käteväihmisen kallon sisustan muodot osoittavat monien tutkijoiden mielestä, että kielen kannalta oleelliset Brocan ja Wernicken aivoalueet olivat jo tuolloin kehittyneet. Käteväihminen siis kommunikoi puhumalla. Sen kallon alaosa oli muotoutunut niin, että puhumiseen kelpaavalle kurkunpään rakenteelle oli tilaa - joskaan ei läheskään yhtä paljon, kuin ihmisen myöhemmillä kehitysasteilla. Käteväihmisen aivojen koko oli 450 - 600 kuutiosenttimetriä.

Homo rudolfensis

All rights reserved
*Kuva Copyright © Image Credit: Karen Carr Studio


Homo rudolfensis - Turkananihminen

Noin kaksi miljoonaa vuotta sitten, metsästys- ja keräilykulttuuria korostavalla paleoottisella aikakaudella Afrikassa elänyt ihmislaji - kuva yllä. Turkananihminen eli siten yhtä aikaakin sekä käteväihmisen että pystyihmisen kanssa. Aikana 2 - 1,7 miljoonaa vuotta sitten eli siten useampia, eli kolme ihmislajia Afrikassa. Aiemmin luultiinkin, että maata asuttivat tuolloin vain Homo erectus ja Homo habilis -ihmislajien edustajat. Käsitys ihmisten kehityksestä on kuitenkin muuttunut Keniasta vuosina 2007 ja 2009 löytyneiden fossiilien synnyttämän analyysin ansiosta niin, että tutkijat nimesivät aiemmin pimennossa olleen kolmannen ihmislajin Homo rudolfensikseksi. Tutkijoiden viimeisin vahvistus lajille tapahtui vuonna 2012. Ensimmäinen lajin kallo löydettiin Keniasta jo vuonna 1972. Turkananihminen omasi melko suuret aivot, 700 - 900 kuutiosenttimetriä. Kasvot olivat pitkulaiset, "hevosmaiset".

Homo erectus

Homo erectus Copyright M Amesbury.

Homo erectus - Pystyihminen

Pystyihminen eli pystykävelijäihminen vaelsi ensimmäisenä hominidina muualle Afrikasta ja levittäytyi sieltä Eurooppaan, Kiinaan ja Indonesiaan. Pystyihminen oli yksi menestyneimmistä ja pitkäikäisimmistä Homo-suvun lajeista. Se vaelsi maan päällä aikavälillä 1 800 000 - 143 000 vuotta sitten, eli yli puolentoista miljoonan vuoden ajan. Yli yhdeksän kertaa pidemmän ajan kuin nykyihminen. Pystyihminen hallitsi tulen käytön jo ainakin noin 800 000 vuotta sitten, jollei varhemminkin. Pystyihminen söi enimmäkseen liharuokaa ja huolehti keskuudessaan sekä heikoista että vanhuksista.

Homo antecessor - Euroopanihminen

Eli noin 1,1 miljoonaa - 800 000 vuotta sitten, ollen joko oma lajinsa ja H. heidelbergensiksen edeltäjä, tai sama laji. Isokokoinen, pituus peräti 167 - 183 cm ja paino 90 kg.

Homo heidelbergensis - Heidelberginihminen

Heidelberginihminen oli H. erectuksen jälkeläisiä, neandertalinihmisen ja nykyihmisen yhteinen kantamuoto, joka eli Euroopassa 700 000 - 200 000 vuotta sitten. Laji on elänyt mahdollisesti myös sekä Afrikassa että Aasiassa. Lajin nimi tulee ensimmäisestä löytöpaikasta, saksalaisesta Heidelbergin kaupungista.

Homo neanderthalensis - Neandertalinihminen

Neandertalinihminen kehittyi heidelberginihmisestä noin 300 000 vuotta sitten ja kuoli sukupuuttoon 28 000 vuotta sitten. Tutustu tarkemmin neandertalinihmiseen!

Homo floresiensis - Floresinihminen

Floresinihminen, Indonesian hobitti, esiintyi 95 000 - 17 000 vuotta sitten, oli ehkä etäistä sukua Homo erectukselle, mutta oliko sukua Homo sapiensikselle on epäselvää. Tämä metrin pituinen ja 25 kg painanut kääpiöihminen, hobitti, katosi maailman näyttämöiltä 19 000 vuotta sitten.

Homo sapiens - Viisas ihminen

Viisas ihminen, nykyihminen, kehittyi Itä-Afrikassa noin 200 000 - 150 000 vuotta sitten. Euroopassa eläneitä nykyihmisiä nimitetään cro-magnonin ihmisiksi, nimitys Ranskassa sijaitsevan löytöpaikan mukaan. Kun neandertalinihminen kuoli sukupuuttoon 28 000 vuotta sitten, Homo sapiens jäi ainoana ihmislajina maailmassa eloon. Poikkeuksena vuonna 2003 löydetty Indonesian H. floresiensis.

Ihmisen alkukoti Afrikassa

Jo Charles Darwin esitti ajatuksen, että ihmisen alkukoti saattoi olla Afrikassa, koska lähimmät sukulaisemme simpanssi ja gorilla elävät tällä mantereella. Afrikasta 1920-luvulta alkaen löydettyjen fossiilien katsotaan vahvistavan tämän olettamuksen.

Ihmisen kehityshistorian varhaimpien edustajien jäänteitä on löydetty Afrikasta. Tämän vuoksi ihmisen alkukoti on sijoitettu Afrikkaan ja katsotaan, että sieltä ihmisten varhaiset edustajat ovat taivaltaneet muualle maailmaan. Mukanansa nämä kivikautiset esi-ihmiset ovat kuljettaneet kehittämänsä pyyntikulttuurin ja työkalujen valmistusmenetelmät.

Vanhin "ihminen"

Etiopiasta kerrottiin vuonna 2009, jo aiemmin löydetystä kaikkein vanhimman ihmisen fossiilista. Tämä Ardipithecus ramidus, Ardiksi ristitty, on elänyt 4,4 miljoonaa vuotta sitten. Onko kyseessä esi-ihminen, vaiko vain ihmiselle sukua oleva laji, on oma kysymyksensä. Ensimmäiset lajin fossiiliset palaset löydettiin vuonna 1992. Löytöaluetta Afarin murtumalaaksossa Koillis-Etiopiassa on sittemmin tutkittu perusteellisesti. Kaivauksissa on saatu esiin runsaat sata fossiilia, jotka edustavat ainakin 36 yksilön jäänteitä.

Milloin ja miten tuli keksittiin?

Tulta ei varsinaisesti keksitty. Ihminen joutui tulen kanssa tekemisiin pakostakin, kun metsät roihusivat milloin mistäkin syystä, usein esimerkiksi salaman sytyttämänä. Tarkkaa tietämystä tulen käytön kulttuurista lämmitykseen ja ruuan valmistukseen ei ole, mutta valistunut päättely auttaa.

Alussa tulta hyödynnettiin passiivisesti. Metsäpaloissa eläimiä jäi tulen saaliiksi. Paloalueilta kohoileva palaneen ja paistuneen lihan tuoksu houkutteli maistamaan ja huomaamaan: kas, tulessa käsitelty liha on parempaa kuin raaka! Eikä tarvinnut olla mikään neropatti, kun totesi, että sopivasti tulen lähellä oli lämmintä, kun ei mennyt liian lähelle.

Pitkien aikojen kuluessa tulta opittiin käyttämään ja hyödyntämään aktiivisesti. Vanhimmilla löydetyillä, ihmisen tekemillä tulisijoilla on ikää 500 000 vuotta, mutta tulta on käytelty huomattavasti aikaisemminkin, ainakin 800 000 vuotta sitten, jollei vieläkin varhemmin. Ihan viimeisessä vaiheessa opittiin tulentekotaito. Eli ei tarvittu valmista tulta, jota siirreltiin. Tämä taito on opittu ehkä noin 50 000 vuotta sitten.

Kasvot litistyivät paistetulla ruualla

Tulen käytöllä oli seurauksia, joita ei heti tule ajatelleeksi. Ihmisen kasvotkin alkoivat muuttua ja litistyä, kun purennassa ei tarvittu enää hirvittävän vahvoja purulihaksia. Myös jykevät silmien päällä olevat kallon kulmakaaret pienenivät, kun niitä ei enää tarvittu leukalihasten kiinnittymispaikkoina. "Apinamaiset" kasvonpiirteet siis hävisivät tulen myötävaikutuksesta.
Australopithecus africanus

Australopithecus africanus - Afrikanetelänapina

Iso ihmisapina eli hominidi, joka eli noin 3,3 - 2,1 miljoonaa vuotta sitten ja kulki kahdella jalalla. Nykyihmistä pienempi ja hennompi. Pituus 115 - 138 cm, paino 30 - 41 kg. Kuvassa naispuolinen afrikanetelänapina, minkä helposti tunnistaakin ehkä sukupuolidimorfian mahdollistamasta hemaisevasta hymystä. Ei ole yhtä läheistä sukua ihmiselle, kuin varhemmin sekä samoihin aikoihin elänyt Australopithecus afarensis - afarinetelänapina. Tosin, jotkut tutkimukset väittävät ihan päinvastaistakin. Joka tapauksessa africanuksen sormet olivat apinamaisesti kaarevat, ollen hyviä kiipeilyvälineitä.

Australopitekiinien henkisistä kyvyistä on esitetty monenlaisia arveluja. Aivokopan tilavuus oli keskimäärin 500 kuutiosenttimetriä, mikä ei poikkea nykyisen gorillan aivojen koosta. On kuitenkin ilmeistä, että australopitekiinit, ainakin siro africanus, käyttivät alkeellisia luu- ja puuvälineitä sekä kiviä aseina ja työkaluina ja ainakin myöhäisvaiheessa osasivat muotoillakin niitä.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © dctim1


Apinaihminen

Paranthropus boisei

Varhainen hominidi eli iso ihmisapina, joka eli 2,3 - 1,2 miljoonaa vuotta sitten. Kuvassa miespuolinen yksilö, jolla painoa 68 kg ja seisomakorkeutta 130 cm. Sekä neandertalinihminen että ihminen ovat tämän lajin jälkeläisiä. Laji löydettiin Tansaniasta vuonna 1959. Tieteilijät käyvät edelleenkin keskustelua siitä, onko kyseessä Paranthropus boisei vai pitäisikö laji sittenkin uusluokitella ja se olisikin Australopithecus boisei.

Paranthropus boisein ruokavalio on ollut erikoinen, hyvin pitkälle sama kuin lehmällä, sillä se on syönyt trooppisia heiniä. Tutkimuksissa hampaiden isotooppikoostumus oli samanlainen kuin samaan aikaan eläneillä seeprojen, sikojen ja virtahepojen esimuodoilla, eli ne kilpailivat samasta ravinnosta. Paranthropuksen jykevät leuat ja suuret, sileät poskihampaat olivat siis sopeutuneet kovien heinien mutustamiseen. Tutkijoiden mukaan löytö oli melko odottamaton, mutta se voi auttaa ymmärtämään miksi Paranthropukset kuolivat sukupuuttoon.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © dctim1


Homo erectus

Homo neanderthalensis - Neandertalinihminen

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Matt Dwen


Homo erectus

Homo erectus - Pystyihminen

Aikuinen nainen. Homo erectuksen omista esi-isistä ei ole täyttä selvyyttä. Sen esi-isä voi olla Homo ergaster tai laji on voinut kehittyä jostakin tuntemattomasta esi-isästä Aasiassa. Eugène Dubois löysi Homo erectuksen Jaavalta vuonna 1891 ja lajia nimitettiinkin Jaavan ihmiseksi.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © dctim1
Ihminen kehittyy ja levittäytyy
Homo sapiens - nykyihminen - Etiopia 195 000 vuotta sitten

Nykyihmisen, eli meidän, minun ja sinun, alkuperä ja sukulaisuussuhteet ihmiskunnan varhaisimpiin edustajiin ovat olleet varsin suuren hämäryyden peitossa, mutta uutta tietoa lajikehityksestä saadaan uutterien tutkijoiden ansiosta kaiken aikaa. Homo sapiensin varhaisimpia edustajia Euroopassa edusti cro-magnonin ihminen.

Sekä paleontologiset että populaatiogeneettiset tutkimukset osoittavat yhtäpitävästi, että anatomisesti moderni nykyihminen kehittyi Afrikassa ja levittäytyi verraten nopeasti kaikkialle maailmaan. Eurooppaan nykyihminen saapui Aasian kautta noin 42 000 vuotta sitten.

Vanhimmat, löydetyt Homo sapiens -fossiilit - kahden varhaisihmisen luita ja kallot - on löydetty jo vuonna 1967 läheltä Kibishiä, Etiopiasta. 2000-luvun puolella näiden luufossiilien iäksi määritettiin 195 000 vuotta. Nämä kaksi ihmistä ovat olleet lajimme varhaisimmat, tunnetut edustajat (vuoteen 2017 saakka). Näille lajimme kahdelle, varhaisimmalle edustajalle on annettu nimiksi Omo I ja Omo II. Ei siis Homo, vaan Omo.

Homo sapiens kehittyi myös ajankohtana, jolloin ilmasto dramaattisesti muuttui. Homo sapiensin kohdalla puhutaan "anatomisesti modernista Homo sapiensista". Sillä tarkoitetaan sitä, että laji erottui muista ajan ja varhemman, esihistoriallisen ajan ihmiselle läheisistä "kaksijalkaisista" niin, että laji omasi kevyemmän luuston ja suuremmat aivot. Aivojen "kotina" laji omasi korkeaholvisen, ohutseinäisen ja lähes suoraotsaisen kallon. Modernilta ihmislajilta myös puuttuivat kasvojen alueelta jykevät luurakenteet silmien ympäriltä ja purulihasten yhteydestä. Modernin ihmisen leukaluut olivat pienemmät ja myös hampaat olivat pienemmät.

Homo sapiens ScienceDaily 28.2.2005: The Oldest Homo Sapiens: Fossils Push Human Emergence Back To 195,000 Years Ago.

Homo sapiens - nykyihminen - Marokko 300 000 vuotta sitten

Kesäkuussa 2017 ryhmä evoluutioantropologeja julkaisi Nature-lehdessä uutisen, jossa kerrottiin Marokosta löydetyistä fossiileista, joidenka mukaan Homo sapiens -laji onkin ollut olemassa jo 300 000 vuotta sitten. Nämä marokkolaiselta mäenrinteeltä löydetyt ihmisen fossiilit ulottivat ihmisen historian 100 000 vuotta aiemmaksi, kuin aiemmin edellä mainittujen, Etiopian luufossiilien perusteella oltiin tiedetty. Marokosta löydetyt kallot ja muut luut ovat kuuluneet ainakin viidelle eri yksilölle.

Näiden Marokon löytöjen perusteella erillisiä Homo sapiens -yhdyskuntia eli samanaikaisesti eri puolilla Afrikan mannerta sen sijaan, että ne olisivat asuneet vain tietyssä paikassa, kuten tähän asti oltiin uskottu. Marokosta löytyneillä ihmisillä oli samankokoiset aivot kuin nykyisinkin, mutta niiden muoto oli ohuempi ja pidempi. Tutkijoiden mukaan ihmisen aivokopan nykyisen pyöreän muodon kehittymiseen kului noin 100 000 vuotta. Evoluutioantropologi Jean-Jaques Hublinin mukaan ihmislajin tarina viimeisten 300 000 vuoden aikana on enimmäkseen yhtä kuin aivojemme evoluutio.

Voisiko vieläkin vanhempia ihmisfossiileja löytyä? Hublinin mukaan ei ainakaan ajalta yli 650 000 vuotta sitten, sillä silloin Homo sapiensiin johtava evoluutiolinja erottui omakseen Neandertalilaisista.

Homo sapiens Yle Uutiset Juho Tuomisto 8.6.2017: Fossiililöytö: Ihmislaji vanheni sadallatuhannella vuodella - "Heillä oli kasvot jotka voisit tavata junassa New Yorkissa"

Lähteet

Tieteen maailma: Ihminen ja luonto
Esihistoriallinen eläinmaailma - Gummerus
Combi tietosanakirja - Tammi
YLE: Ardi on ihmisen neljä miljoonaa vuotta vanha esiäiti.
CO2-raportti: Uusi selitys neandertalinihmisen häviämiseen: "Tulivuoria ja ilmastonmuutos".
Petter Portin: Uusin tieto neandertalinihmisen ja nykyihmisen suhteesta.
Yliopistolehti: Kulttuurin kipinä - tulen historiasta
Spectrum: Ihminen - WSOY
HS: Jani Kaaro: Tutkijat: Ihmisen varhainen sukulainen söi heinää
Smithsonian: What does it mean to be human?
Homo sapiens

Homo sapiens - Ihminen

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Artur Potosi


Mikä teki ihmisestä ihmisen?

Koko ihmistyminen ja kulttuurin kehitys ovat edenneet asteittain, joskin siinä voidaan havaita hitaampia suvantokausia ja nopeampia pyrähdyksiä, joskus jollakin sektorilla myös tilapäistä taantumista.

On täysi syy uskoa, että biologisen evoluution yleiset mekanismit, mutaatio ja luonnonvalinta ovat vaikuttaneet myös ihmisen kaikkinaiseen kehitykseen. Tärkeimpiä ihmistymisen syitä ovat varhaishomindiasteella olleet silmän, käden ja aivojen suuremman tehokkuuden, sekä yksilöiden yhteistoiminnan tarjoama valintaetu. Myöhemmin on kielen ja välineistön, ehkä myös sosiaalisen organisaation antama valintaetu tullut populaatiolle ratkaisevaksi.

Oliko kivikauden ihminen älykäs vai tyhmä?

Ihminen on ollut yhtä älykäs kuin nyt, jo hyvin pitkän aikaa. Kivikauden ihminen oli siten älykäs siinä, missä mekin. Neandertalinihmisellä oli jopa isommat aivot, kuin meillä. Oma vaikea kysymyksensä on se, että mitä on ihmisen älykkyys.

Usein älykkyyttä mitataan sillä, mitä ihminen saa kulttuurissaan aikaan. Ihmiskunnan tiedollinen kehitys uinui ja kehittyi hyvin hitaasti hyvin pitkän aikaa siksi, että puuttuivat rakenteet, jotka olisivat edesauttaneet tiedon tason kehittymistä. Kulttuurinen evoluutio kaikkine keksintöineen vaatii esimerkiksi kirjoitustaidon, jotta edellisten sukupolvien tietämys siirtyy tehokkaasti seuraaville. Se siirtyy samalla laajalle alueelle, eikä pysy vain pienen kyläyhteisön hallussa.

Tämä sivistyksellinen evoluutio on kumulatiivista ja eksponentiaalista. Mitä enemmän tietoa ja taitoa kertyy, sitä enemmän ja nopeammin sitä kertyy, kun aikaa kuluu. Alussa kehitys on hyvin hidasta, mutta kun joku lopulta keksii pyörän, sitä ei enää ikinä kenenkään toisen tarvitse keksiä. Sen jälkeen muut voivat keksiä erilaisia sovelluksia sille, missä kaikessa pyörää voidaan käyttää.
Kaunis ihminen
Kaunisihminen (Homo sapiens une belle femme)
Evoluutio
TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
Tunturisuden sivut

AhmaTunturisuden sivut ApinatTunturisuden sivut DelfiinitTunturisuden sivut Euroopansuslikki (siiseli)Tunturisuden sivut FilippiinienkummittelijaTunturisuden sivut GenettiTunturisuden sivut GueretsatTunturisuden sivut GundiTunturisuden sivut HiekkamangustiTunturisuden sivut HirvieläimetTunturisuden sivut HyeenatTunturisuden sivut IlvesTunturisuden sivut ImpalaTunturisuden sivut JääkarhuTunturisuden sivut Kapybara (vesisika)Tunturisuden sivut KarhuTunturisuden sivut KeisaritamariiniTunturisuden sivut KengurutTunturisuden sivut KiinantupaijaTunturisuden sivut KirahviTunturisuden sivut Kissaeläimet - aasiankultakissasta villikissaanTunturisuden sivut KoalaTunturisuden sivut KodiakinkarhuTunturisuden sivut KoiraeläimetTunturisuden sivut KrokotiilieläimetTunturisuden sivut KultapandaTunturisuden sivut KärppäTunturisuden sivut LaiskiaisetTunturisuden sivut Liito-oravaTunturisuden sivut LumikkoTunturisuden sivut LumivuohiTunturisuden sivut MajavatTunturisuden sivut MangustiTunturisuden sivut MaraTunturisuden sivut MeerkatTunturisuden sivut MetsäjänisTunturisuden sivut MinkkiTunturisuden sivut MungotTunturisuden sivut MurmelitTunturisuden sivut MustajalkahilleriTunturisuden sivut MustakarhuTunturisuden sivut MyyrätTunturisuden sivut NorsutTunturisuden sivut NumbattiTunturisuden sivut NäätäTunturisuden sivut OravaTunturisuden sivut PandaTunturisuden sivut PiisamiTunturisuden sivut PikkumangustiTunturisuden sivut PikkumarmosettiTunturisuden sivut PikkuvirtahepoTunturisuden sivut PreerikotTunturisuden sivut PuoliapinatTunturisuden sivut PussipiruTunturisuden sivut PuukengurutTunturisuden sivut RengashäntämakiTunturisuden sivut SaimaannorppaTunturisuden sivut SarvikuonotTunturisuden sivut SaukkoTunturisuden sivut SeepratTunturisuden sivut SimpanssiTunturisuden sivut SinivalasTunturisuden sivut SiperianmaaoravaTunturisuden sivut SkunkkiTunturisuden sivut Supi (pesukarhu)Tunturisuden sivut Susi - ja kaikki koiraeläimetTunturisuden sivut TunturisopuliTunturisuden sivut UnikekoTunturisuden sivut VaivaishiiriTunturisuden sivut VirtahepoTunturisuden sivut VompatitTunturisuden sivut VähäpäästäinenTunturisuden sivut Eläinmaailman pentuja ja poikasiaTunturisuden sivut

Tunturisuden sivut

Afrikan kultasusiTunturisuden sivut AmazoniankoiraTunturisuden sivut AndienkettuTunturisuden sivut AtamarankettuTunturisuden sivut BengalinkettuTunturisuden sivut BrasiliankettuTunturisuden sivut DarwininkettuTunturisuden sivut DingoTunturisuden sivut EteläafrikankettuTunturisuden sivut EtiopiansusiTunturisuden sivut FalklandinkoiraTunturisuden sivut Fennekki (aavikkokettu)Tunturisuden sivut HarjasusiTunturisuden sivut Harmaakettu Tunturisuden sivut HiekkakettuTunturisuden sivut IsoandienkettuTunturisuden sivut JuovasakaaliTunturisuden sivut KaliforniankettuTunturisuden sivut KettuTunturisuden sivut Kit foxTunturisuden sivut KojoottiTunturisuden sivut KorsakkiTunturisuden sivut KorvakoiraTunturisuden sivut KultasakaaliTunturisuden sivut Laulava uudenguineankoiraTunturisuden sivut MustatäpläkettuTunturisuden sivut NaaliTunturisuden sivut PampakettuTunturisuden sivut PreeriakettuTunturisuden sivut PunasusiTunturisuden sivut RavustajakoiraTunturisuden sivut SahelinkettuTunturisuden sivut Savannikoira (hyeenakoira)Tunturisuden sivut Suokoira (pensaskoira)Tunturisuden sivut SupikoiraTunturisuden sivut SusiTunturisuden sivut TiibetinkettuTunturisuden sivut VaippasakaaliTunturisuden sivut Viidakkosusi (vuorisusi)Tunturisuden sivut

Tunturisuden sivut

AasiankultakissaTunturisuden sivut Aasianmetsäkissa (leopardikissa)Tunturisuden sivut AfrikankultakissaTunturisuden sivut AndienkissaTunturisuden sivut BorneonkissaTunturisuden sivut BorneonpuuleopardiTunturisuden sivut GepardiTunturisuden sivut Gepardin lisääntyminen ja alalajitTunturisuden sivut HietakissaTunturisuden sivut Iberianilves (espanjanilves)Tunturisuden sivut IlvesTunturisuden sivut IriomotenkissaTunturisuden sivut JaguaariTunturisuden sivut Musta jaguaariTunturisuden sivut JaguarundiTunturisuden sivut KalastajakissaTunturisuden sivut KanadanilvesTunturisuden sivut Karakali (aavikkoilves)Tunturisuden sivut KiinanaavikkokissaTunturisuden sivut Kodkod (yökissa)Tunturisuden sivut Kolokolo (pampakissa)Tunturisuden sivut KotikissaTunturisuden sivut LeijonaTunturisuden sivut Leijonan alalajitTunturisuden sivut Leijonan pentukuviaTunturisuden sivut Valkoiset leijonatTunturisuden sivut AasianleijonaTunturisuden sivut LeopardiTunturisuden sivut Leopardin alalajitTunturisuden sivut Musta pantteriTunturisuden sivut LitteäpääkissaTunturisuden sivut LumileopardiTunturisuden sivut Manuli (arokissa)Tunturisuden sivut ManulikuviaTunturisuden sivut Margai (pitkähäntäkissa)Tunturisuden sivut MarmorikissaTunturisuden sivut MustajalkakissaTunturisuden sivut Onsilla (tiikerikissa)Tunturisuden sivut OselottiTunturisuden sivut PampasinkissaTunturisuden sivut PantanalinkissaTunturisuden sivut PunailvesTunturisuden sivut Punankissa (vuorikissa)Tunturisuden sivut PuuleopardiTunturisuden sivut PuumaTunturisuden sivut RuostetäpläkissaTunturisuden sivut ServaaliTunturisuden sivut ServaalikuviaTunturisuden sivut SavannahTunturisuden sivut SuokissaTunturisuden sivut TiikeriTunturisuden sivut Tiikerin alalajitTunturisuden sivut Valkoinen tiikeriTunturisuden sivut KultatiikeriTunturisuden sivut Liikeri ja tiikoniTunturisuden sivut VillikissaTunturisuden sivut
*** tunturisusi.com linkit ***