Menu
Tunturisuden sivut
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Sivun kallokuvat, Copyright © Ryan Somma


Ihmisen evoluutio

Ihmisen evoluutio on ollut pitkäaikainen prosessi, jossa ihminen on kehittynyt apinamaisista esi-isistään. Tähän kehitykseen kului aikaa kuusi miljoonaa vuotta.

Ihmiset ovat kädellisiä. Fyysiset ja geneettiset yhtäläisyydet osoittavat, että nykyihminen (Homo sapiens) on läheistä sukua apinoille. Ihmisillä ja Afrikan suurilla apinoilla, simpansseilla ja gorilloilla, on yhteinen esi-isä, joka eli 8 - 6 miljoonaa vuotta sitten. Ensimmäiset ihmiset kehittyivät Afrikassa ja suuri osa ihmisen kehittymisestä tapahtui tuolla mantereella.

Sahelanthropus tchadensis oli simpanssia muistuttava ihmisapina, joka ensimmäisenä ihmisapinana kautta aikain käveli kahdella jalalla jo noin 6 miljoonaa vuotta sitten. Yksi kaikkein varhaisimmista ihmismäisistä ominaisuuksista, kyky kävellä kahdella jalalla, kehittyi yleiseksi liikkumistavaksi yli neljä miljoonaa vuotta sitten. Nämä lajit kiipeilivät silti vielä puissakin.

Muut tärkeät ihmisen ominaisuudet, kuten suuret ja kyvykkäät aivot, kyky valmistaa ja käyttää työkaluja ja puhekielen kehittyminen, kehittyivät myöhemmin, vasta kävelytaidon oppimisen jälkeen. Ensimmäiset kiviset työvälineet osattiin tehdä 2,6 miljoonaa vuotta sitten. Tulta opittiin hallitsemaan 800 000 vuotta sitten. Ihmisen aivot kasvoivat koossa nopeimmin ajanjaksolla 800 000 - 200 000 vuotta sitten, dramaattisten ilmastonmuutosten myötä.

Varhaisia, ihmismäisiä lajeja on ollut 15 - 20. Kaikkien niiden keskinäisistä sukulaisuussuhteista, sekä sukupuuttoon kuolemisista eivät kaikki tutkijat ole samaa mieltä. Useat varhaisista ihmislajeista, suurin osa niistä, eivät jättäneet jälkeensä eläviä jälkeläisiä. Tieteessä käydään myös edelleen keskustelua ja väittelyä siitä, mitä lajeja ylipäänsä eli, kuinka määrittää ja luokitella varhaiset ihmismäiset lajit - ja mikä sai aikaan kunkin lajin kehittymisen ja sukupuuton.

Varhaiset esi-ihmiset siirtyivät Afrikasta Aasiaan oletettavasti 2 - 1,8 miljoonaa vuotta sitten. Eurooppaan he saapuivat myöhemmin, jolloinkin 1,5 - 1 miljoonaa vuotta sitten. Nykyihmiset asuttivat monia seutuja maapallolla vasta paljon myöhemmin. Esimerkiksi Australiaan ihminen saapui vasta 60 000 vuotta sitten ja Amerikkaan 30 000 vuotta sitten. Maatalouteen perustuva sivistyskulttuuri alkoi kehittyä 12 000 vuotta sitten, jolloin eläinten domestikointikin alkoi ja pääsi vauhtiin.

Eräitä faktoja

Ihmisen aivot painavat vain 2 % koko ihmisen painosta, mutta niiden energiantarve on 20 - 25 % koko ruumiin energiantarpeesta. Vastasyntyneen lapsen aivoilla energiantarve on peräti 60 %.

Kun muut kädelliset ovat turkillisia, niin ihmisellä iho on paljas. Ei ihminenkään silti tässä suhteessa ole "alaston", karvoitus vain on suurimmassa osassa kehoa hyvin lyhyttä ja olematonta. Esi-isämme elivät lämpimillä seuduilla, ja paljas iho, jolta hiki haihtuu tehokkaasti, oli suuri etu elimistön jäähdyttämisessä. Aivomme käyvät itse asiassa niin "kuumina", että paljaan ihon mahdollistama hikoilu ja jäähdytys oli elintärkeää, jotta isot aivot saattoivat kasvaa ja kehittyä.

Miksi iho menee kananlihalle kylmässä? Karvan juuressa oleva lihas nostaa karvan kylmässä mahdollisimman pystyyn, jotta turkki muodostaa mahdollisimman peittävän ja lämpimän kerroksen. Ihmisellä vain ei ole enää tätä turkkia, mutta sama refleksi on säilynyt ja näemme sen ihollamme.

Ihmisen takimmaisia poskihampaita kutsutaan viisaudenhampaiksi. Miksi ihmisellä on viisaudenhampaat? Nehän kasvavat vasta murrosiän jälkeen, kun ihminen on viisastunut. Alunalkaen ne kehittyivät alkuihmisille siksi, että niitä tarvittiin kovan, keittämättömän ruuan pureskeluun. Tällöin ihmisen leukaluutkin olivat suuremmat, kuin nykyisin. Sittemmin, kun ihminen on siirtynyt syömään käsiteltyä ja pehmeämpää ruokaa, ovat leukaluut pienentyneet - ja hampaille on tullut suussa jopa tilanpuutetta.

Miksi ihmisen silmissä on niin suuri valkoinen alue? Kun apinat seurailevat toistensa eleitä ja liikkeitä, niin ne kääntävät päätään, jos toinen apina tekee niin - samaan suuntaan. Ihminen reagoi jo toisen ihmisen silmien kääntymiseen sivulle ja helposti vilkaisee samaan suuntaan. Valkoinen alue ihmisen silmässä herkentää ja tarkentaa ihmisten välistä kommunikointia monin tavoin.

Cro-Magnonin ihminen

Cro-Magnonin ihminen ei ollut jokin erityinen ihmislaji, vaan ihan sama ihminen muiden ihmisten kanssa, eli Homo sapiens. Se on tullut erityisesti tunnetuksi ja nimetyksi sekä löytöpaikkansa että kulttuurinsa myötä.

Cro-Magnonin ihminen eli noin 35 000 - 10 000 vuotta sitten Ranskassa. Sieltä, Cro-Magnon nimisestä paikasta keskisestä Ranskasta, Dordognen maakunnasta - Louis Laret löysi vuonna 1868 tämän ihmisen viisi luurankoa, kallioloukosta. Neljä aikuista ja yksi sylilapsi. Nämä fossiilit olivat kautta aikain ensimmäisiä löytöjä meidän omasta lajistamme. Löydettyjen luurankojen ikä on 32 000 - 30 000 vuotta. Luurankojen yhteydestä löydetystä esineistöstä on voitu tehdä päätelmiä Cro-Magnonin ihmisten elämästä ja kulttuurista.

Vaikka Cro-Magnonin ihmiset ovatkin samaa lajia meidän, nykyihmisten kanssa, niin fyysisiä erojakin on havaittavissa. Voitaisiinkin sanoa, että Cro-Magnonin ihmiset muodostivat kuin oman rotunsa ihmislajissa. Cro-Magnonin ihmisen kulmakaaret olivat suuremmat, kasvot leveämmmät ja leuka jykevämpi, kuin nykyihmisellä. Luurangoista on voitu myös päätellä, että Cro-Magnonin ihmiset elivät kovaa ja armotonta elämää, mitään kivikauden luolan ruusuilla makoilua ei heidän elämänsä ollut. Monien luustossa oli havaittavissa erilaisia vaurioita ja aikuisen naisen kallossakin oli murtuma, josta hän oli kärsinyt eläessään jo jonkin aikaa.
Homo sapiens

Homo sapiens - 160 000 vuotta sitten

Homo sapiens

Homo sapiens - 68 000 vuotta sitten

Homo sapiens

Homo sapiens - 39 000 - 33 000 vuotta sitten

Homo sapiens

Homo sapiens - 11 500 vuotta sitten

Katso alta karttakuvasta kallojen löytöpaikkoja eri puolilla maailmaa.

Lähteet - alkuperäinen koko sivun sisällön Copyright

ihmisen evoluutio Smithsonian Institution (Käänsi ja koosti Tunturisusi)
Homo sapiens
Homo sapiens
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva David H. Koch Hall of Human Origins, Smithsonian Natural History Museum - Copyright © Ryan Somma


Ihmisen sukupuu

Ihmisen sukupuun haarautumien yksityiskohdista on keskusteltu pitkään. Hyväksytyin teoria 1960- ja 1970-luvuilla oli, että Australopithecus africanus oli Homo habiliksen esi-isä, kun taas Australopithecus robustus kuului sivuhaaraan. 1974 löydettiin Hadarista Etiopiasta jäännöksiä 3,75 miljoonaa vuotta vanhasta luurangosta. Luurangosta oli säilynyt miltei puolet. Sille annettiin nimeksi Lucy, koska se todennäköisesti oli naisen luuranko. Hadarista löydettiin lisäksi kokonainen 13 henkilön ryhmä, joukossa lapsia ja aikuisia. Löydöllä on suuri merkitys ihmisen sukupuulle. Lucya pidetään uudenlaisena australopitekiinina, Australipithecus afarensis. Jälkiosa tulee nimestä Afar, joka on osa Etiopiaa, josta löydöt tehtiin. Löytäjä Don Johanson väittää, että A. afarensis on kaikkien nuorempien hominidien esi-isä.

Muitakin vaihtoehtoja on. A. afarensis on yhtä kevytrakenteinen, kuin A. africanus ja kallossa on useita yhtäläisyyksiä hentoihin ja roteviin australopitekiineihin. Siksi Lucy voisi olla myös muiden australopitekiinien edeltäjä, mutta ei nykyisen ihmisen. Kahden hennon australopitekiinin ja voimakasrakenteisempien väliset erot voivat merkitä, että A. robustus kuului omaan haaraansa ja kaksi muuta nykyhaaraan.

Lopuksi on keskusteltu siitä, että ovatko A. afarensiksi luokitellut lajit itse asiassa kaksi eri lajia, joissa Johansonin miehinä pitämät suuret yksilöt ovatkin vahvojen australopitekiinien esi-isiä, kun taas pienemmät - Johansonin naiset - ovat nykyihmisen edeltäjiä. Todennäköisesti tutkijoiden väittely ihmisen alkuperästä tulee jatkumaan vielä pitkään. Mm. edesmennyt suomalainen paleontologi Björn Kurten katsoi nykyihmisen tulleen Eurooppaan Afrikasta ja työntäneen neandertalilaiset tieltään. (Tieteen Kuvalehden kirjasto - Tieteen maailma, Ihminen)

Evoluution suuri ihmeellisyys ja kauneus

Kaikkien, toinen toistaan mörököllimmän näköisten apina- ja luolaihmisten jälkeen kehittyi kaunis nykyihminen. Voisi sanoa, että koko prosessi on ollut uskomaton ihme. Onkin paljon ihmisiä, jotka eivät usko koko evoluutioon. Vaan Jumala loi ihmisen. Toki luomiskertomuksenkin voi tulkita evolutiivisesti.

Kreationismi on uskonoppi, jonka mukaan dinosauruksiakin on elänyt vielä 6 000 vuotta sitten ja yhtä aikaa ihmisten kanssa. Tämän ajattelun tunnettuja edustajia on Sarah Palin, joka on toiminut mm. Alaskan kuvernöörinä ja varapresidenttiehdokkaana vuoden 2008 Yhdysvaltain presidentinvaaleissa. Tieteellinen maailmankäsitys ei tietenkään laisinkaan tue tällaista kreationistien käsitystä dinosauruksista.
Evoluutio
TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
Tunturisuden sivut

AhmaTunturisuden sivut ApinatTunturisuden sivut DelfiinitTunturisuden sivut Euroopansuslikki (siiseli)Tunturisuden sivut FilippiinienkummittelijaTunturisuden sivut GenettiTunturisuden sivut GueretsatTunturisuden sivut GundiTunturisuden sivut HiekkamangustiTunturisuden sivut HirvieläimetTunturisuden sivut HyeenatTunturisuden sivut IlvesTunturisuden sivut ImpalaTunturisuden sivut JääkarhuTunturisuden sivut Kapybara (vesisika)Tunturisuden sivut KarhuTunturisuden sivut KeisaritamariiniTunturisuden sivut KengurutTunturisuden sivut KiinantupaijaTunturisuden sivut KirahviTunturisuden sivut Kissaeläimet - aasiankultakissasta villikissaanTunturisuden sivut KoalaTunturisuden sivut KodiakinkarhuTunturisuden sivut KoiraeläimetTunturisuden sivut KrokotiilieläimetTunturisuden sivut KultapandaTunturisuden sivut KärppäTunturisuden sivut LaiskiaisetTunturisuden sivut Liito-oravaTunturisuden sivut LumikkoTunturisuden sivut LumivuohiTunturisuden sivut MajavatTunturisuden sivut MangustiTunturisuden sivut MaraTunturisuden sivut MeerkatTunturisuden sivut MetsäjänisTunturisuden sivut MinkkiTunturisuden sivut MungotTunturisuden sivut MurmelitTunturisuden sivut MustajalkahilleriTunturisuden sivut MustakarhuTunturisuden sivut MyyrätTunturisuden sivut NorsutTunturisuden sivut NumbattiTunturisuden sivut NäätäTunturisuden sivut OravaTunturisuden sivut PandaTunturisuden sivut PiisamiTunturisuden sivut PikkumangustiTunturisuden sivut PikkumarmosettiTunturisuden sivut PikkuvirtahepoTunturisuden sivut PreerikotTunturisuden sivut PuoliapinatTunturisuden sivut PussipiruTunturisuden sivut PuukengurutTunturisuden sivut RengashäntämakiTunturisuden sivut SaimaannorppaTunturisuden sivut SarvikuonotTunturisuden sivut SaukkoTunturisuden sivut SeepratTunturisuden sivut SimpanssiTunturisuden sivut SinivalasTunturisuden sivut SiperianmaaoravaTunturisuden sivut SkunkkiTunturisuden sivut Supi (pesukarhu)Tunturisuden sivut Susi - ja kaikki koiraeläimetTunturisuden sivut TunturisopuliTunturisuden sivut UnikekoTunturisuden sivut VaivaishiiriTunturisuden sivut VirtahepoTunturisuden sivut VompatitTunturisuden sivut VähäpäästäinenTunturisuden sivut Eläinmaailman pentuja ja poikasiaTunturisuden sivut

Tunturisuden sivut

Afrikan kultasusiTunturisuden sivut AmazoniankoiraTunturisuden sivut AndienkettuTunturisuden sivut AtamarankettuTunturisuden sivut BengalinkettuTunturisuden sivut BrasiliankettuTunturisuden sivut DarwininkettuTunturisuden sivut DingoTunturisuden sivut EteläafrikankettuTunturisuden sivut EtiopiansusiTunturisuden sivut FalklandinkoiraTunturisuden sivut Fennekki (aavikkokettu)Tunturisuden sivut HarjasusiTunturisuden sivut Harmaakettu Tunturisuden sivut HiekkakettuTunturisuden sivut IsoandienkettuTunturisuden sivut JuovasakaaliTunturisuden sivut KaliforniankettuTunturisuden sivut KettuTunturisuden sivut Kit foxTunturisuden sivut KojoottiTunturisuden sivut KorsakkiTunturisuden sivut KorvakoiraTunturisuden sivut KultasakaaliTunturisuden sivut Laulava uudenguineankoiraTunturisuden sivut MustatäpläkettuTunturisuden sivut NaaliTunturisuden sivut PampakettuTunturisuden sivut PreeriakettuTunturisuden sivut PunasusiTunturisuden sivut RavustajakoiraTunturisuden sivut SahelinkettuTunturisuden sivut Savannikoira (hyeenakoira)Tunturisuden sivut Suokoira (pensaskoira)Tunturisuden sivut SupikoiraTunturisuden sivut SusiTunturisuden sivut TiibetinkettuTunturisuden sivut VaippasakaaliTunturisuden sivut Viidakkosusi (vuorisusi)Tunturisuden sivut

Tunturisuden sivut

AasiankultakissaTunturisuden sivut Aasianmetsäkissa (leopardikissa)Tunturisuden sivut AfrikankultakissaTunturisuden sivut AndienkissaTunturisuden sivut BorneonkissaTunturisuden sivut BorneonpuuleopardiTunturisuden sivut GepardiTunturisuden sivut Gepardin lisääntyminen ja alalajitTunturisuden sivut HietakissaTunturisuden sivut Iberianilves (espanjanilves)Tunturisuden sivut IlvesTunturisuden sivut IriomotenkissaTunturisuden sivut JaguaariTunturisuden sivut Musta jaguaariTunturisuden sivut JaguarundiTunturisuden sivut KalastajakissaTunturisuden sivut KanadanilvesTunturisuden sivut Karakali (aavikkoilves)Tunturisuden sivut KiinanaavikkokissaTunturisuden sivut Kodkod (yökissa)Tunturisuden sivut Kolokolo (pampakissa)Tunturisuden sivut KotikissaTunturisuden sivut LeijonaTunturisuden sivut Leijonan alalajitTunturisuden sivut Leijonan pentukuviaTunturisuden sivut Valkoiset leijonatTunturisuden sivut AasianleijonaTunturisuden sivut LeopardiTunturisuden sivut Leopardin alalajitTunturisuden sivut Musta pantteriTunturisuden sivut LitteäpääkissaTunturisuden sivut LumileopardiTunturisuden sivut Manuli (arokissa)Tunturisuden sivut ManulikuviaTunturisuden sivut Margai (pitkähäntäkissa)Tunturisuden sivut MarmorikissaTunturisuden sivut MustajalkakissaTunturisuden sivut Onsilla (tiikerikissa)Tunturisuden sivut OselottiTunturisuden sivut PampasinkissaTunturisuden sivut PantanalinkissaTunturisuden sivut PunailvesTunturisuden sivut Punankissa (vuorikissa)Tunturisuden sivut PuuleopardiTunturisuden sivut PuumaTunturisuden sivut RuostetäpläkissaTunturisuden sivut ServaaliTunturisuden sivut ServaalikuviaTunturisuden sivut SavannahTunturisuden sivut SuokissaTunturisuden sivut TiikeriTunturisuden sivut Tiikerin alalajitTunturisuden sivut Valkoinen tiikeriTunturisuden sivut KultatiikeriTunturisuden sivut Liikeri ja tiikoniTunturisuden sivut VillikissaTunturisuden sivut
*** tunturisusi.com linkit ***