Perustietoja
Koko ja mitat
Ruumiinosat
Kallo ja hampaat
Aistit
Lisääntyminen
Laumahierarkia
Saalistus
Elekieli
Tassunjäljet
Ulvonta
Susi jolkottaa
Susia maittain
Suomi
Ruotsi ja Norja
Euraasia
Pohjois-Amerikka
Yellowstone
Venäjä
Arabia ja Intia
Alalajit
Koko maailma
Amerikka

Susi Canis lupus
Kuvia ja taidetta
Kotimaiset elokuvat
Ulkomaiset elokuvat
Susivideot
Valokuvat
Kaunein susikuva
Kaunein pentukuva
Kopioitavia kuvia
Susipatsaat
Susivaakunat
Taidegalleria
Taidekisat
Avoimet kisat
Kettugalleria
deviantART sudet
deviantART ihmissudet
Koiraeläimet
Evoluution alku
Alkukoirat
Luunmurskaajakoirat
Aitokoirat
Ominaisuuksia
Vietit
Kaikki 35 lajia

Siperianhuskyvaljakko
Koira ja koirasusi
Koira
Koirasusi

Siperianhusky.net
Sudet netissä
Luonto-Liiton susiryhmä
Suurpedot.fi
WWF Susi


Susipentu
Susipentu
Wulf and Batsy with Zombies

All rights reserved
*Kuva - Copyright - All rights reserved:
© deviantART.com/Bryan Baugh
© Website/Crypt Logic - Bryan Baugh
- Used with permission.


IHMISSUDET

Kun yö laskeutuu maan ylle ja kirkas täysikuu kohoaa hitaasti taivaalle, lähtevät ihmissudet liikkeelle! Ihmissudet ovat päiväaikana ihan tavallisia ihmisiä, kuin minä taikka sinä, mutta öisin he kokevat muodonmuutoksen ja muuttuvat kauhistuttaviksi, kyltymättömän verenhimoisiksi pedoiksi, ihmissusiksi!

Ken jää ihmissuden reitille ja saaliiksi, hänellä ei ole pienintäkään toivoa selviytymisestä. Ihmissuden saaliiksi jää yleensä vaalea, kaunis ja nuori, täydellisen viaton, kalvakka neitsyt, jonka kuun hohteessa valkoisena värisevään, paljaaseen kaulaan ihmissusi himoitsee päästä upottamaan saastaiset, terävät raateluhampaansa. Ihmissutta ajaa hirvittäviin, kiihkoisiin saalistuksiinsa kuin polttava kiima, sillä jos hän ei yön aikana pääse verenmakuun, ei hän kykene aamun kalvakkaan valon kohotessa palaamaan taas takaisin ihmishahmoonsa.

Ihmissusi

Ihmissusien historiaa

Myytti ihmissusista on laajalle levinnyt maailman eri kansojen kulttuureissa. Alkujuuriltaan ihmisen muodonmuutoksessa ihmissudeksi on samaa, kuin luonnonkansojen uskonnoissa, samanismissa, jossa noita, tietäjä taikka poppamies otti itselleen jonkin eläimen hahmon, ja pääsi näin viisauksien salaiselle lähteelle. Sutta on kristinuskossa pidetty pahuuden symbolina. Ihmissudeksi ei haluttukaan muuttua siksi, että olisi saavutettu viisautta ja tietoa, vaan näin tavoiteltiin äärimmäistä pahuutta.

Ihmissudeksi ihmisen muuttaa joko kirous taikka paholaisen kanssa tehty sopimus. Muitakin syitä on useita. Ihminen voi yksinkertaisesti tuntea luonnon kutsun, hän haluaa vapaaehtoisesti muuttua osaksi villiä luontoa ja hyljätä ihmisyyden. Eräissä tapauksissa ihminen muuttuu ihmissudeksi niin, että hän pukee ylleen sudelta nyljetyn taljan. Varsin tavallinen muodonmuutos ihmisestä ihmissudeksi on edessä hänellä, joka joutuu ihmissuden hyökkäyksen kohteeksi, saa siinä puremia, raapimia ja vammoja, mutta selviytyy hengissä pakoon. Tämän hyökkäyksen jäljiltä hän itse muuttuu ihmissudeksi.

Ihmissutena ollaan siis joko pakosta ja kirottuna, taikka vapaaehtoisesti ja vieläpä mitä irstaimmin nauttien siitä kauhusta, jota voidaan levittää kansan pariin. Eräissä tapauksissa ihmissudeksi muuttunut ihminen on ihmissusi ikuisuuteen asti, mutta joskus on kyse määräaikaisuudesta. Tietyn ajan, esimerkiksi yhdeksän vuoden kuluttua ihmissusi palautuu taas normaaliksi ihmiseksi, siksi mitä hän oli aiemmin, esimerkiksi paikkakunnan kirkkoherraksi tai ala-asteen opettajaksi, eläen taas säädyllisesti ja vanhurskaasti, ja muiden kunnioittamana.

Werewolf Ihmissusi

Lykantropia

Antiikin Kreikan ajoista alkaen on tunnettu psykoottinen sairaustila, jossa ihminen uskoo muuttuneensa sudeksi. Susitautiin sairastunut harhailee kalpeana, vapisevana ja ulvahdellen mielenhäiriönsä ajamana. Kuutamoöinä hän on erityisen kiihdyksissään, ja tilan tiedetään lukuisia kertoja historian varrella johtaneen mielettömiin väkivaltaisuuksiin.

Keskiajalla Eurooppa ihan kuhisi näitä lykantropiaa potevia, sillä kyseinen tila eteni kuin kulkutauti ottaen valtaansa yhä uusia ihmispoloja, jotka vaelsivat rauhaa saamatta öisin, levittäen kauhua ympärilleen. Mistään vaarattomasta touhusta ei ollut kyse, sillä useat näistä ihmissusista todella surmasivat ihmisiä, eräät useitakin.

Vuonna 1541 vangittiin padovalainen talonpoika, joka oli riehunut surmaten useita ihmisiä. Kuulusteluissa mies selitti olevansa susi, jonka karvat kasvavat sisäänpäin. Oikeus uskoi hänen selityksensä ja määräsi miehen paloiteltavaksi, jotta hänen erikoiseen anatomiaansa päästäisiin kunnolla perehtymään.

Fantasian ihmissudet

Kun ihmissudet keskiajalla olivat todellisuutta, ovat he siirtyneet meidän aikanamme onneksemme ainakin pääosin kirjallisuuteen ja elokuvien pelottaviksi tähdiksi. Fantasia onkin todella irrotellut ja mässäillyt aiheella ja ihmissusista on otettu irti kaikki mahdollinen kauhu. Lukijoiden ja katsojien suunnattomaksi, pelonsekaiseksi iloksi ja nautinnoksi. Mikäpä ihanampaa, kuin tuntea mitä suloisimpia kauhunväristyksiä - ja selviytyä itse kaikesta täysin koskemattomana ja vahingoittumattomana. Ihmissuden uhri on onneksi fantasiassa aina joku muu.

Tosin, ei ole harvinaista sekään, että joku haluaisi jopa joutua ihmissuden uhriksikin - vain kokeakseen väristen ja vapisten kaiken sen, mitä se toisi mukanaan. Ihmissusilla on myös ystäviäkin, erityisesti ja vain juuri naisissa. Tämä ystävyys voi johtaa kauhistavaan lopputulokseen, mutta sitten kaikki on jo myöhäistä, kun yön täyttävät enää vain tukahtuvina katoavat kirkaisut.

Werewolf Ihmissusi

All rights reserved
*Kuva - Copyright - All rights reserved:
© deviantART.com/el-grimlock - Mauricio Herrera

- Used with permission.


Mistä tunnistat ihmissuden?

Ihmissudet ovat päivisin muodoltaan ja olemukseltaan ihan kuin muutkin ihmiset, pyrkien vielä ovelasti piilottamaan sen, että he ovatkin ihmissusia. On olemassa kuitenkin eräitä pettämättömiä merkkejä, joista ihmissuden tunnistaa myös päivisin.

Tärkein ja paljastavin tuntomerkki ovat tuuheat, yhteenkasvaneet kulmakarvat - ja myös muu, poikkeuksellisen runsas karvoitus. Ihmissuden sormien pituudet ovat poikkeuksellisia - ja joko etusormi taikka nimetön on yhtä pitkä kuin keskisormi, pettämätön merkki siitä, että sormien omistaja on ihmissusi.

Jos epäilee jotakuta lähimmäistään ihmissudeksi, kannattaa pyytää häntä näyttämään sormien lisäksi vielä kämmenensä. Jos niissäkin kasvaa karvaa, on kyse absoluuttisella varmuudella ihmissudesta, jonka seurasta on syytä paeta hänen, joka vielä niin ehtii tekemään. Jos lähtee tällaisen henkilön kanssa kuutamokävelylle, on se oleva viimeinen kuutamokävely ja seuraavana päivänä kumisevat kirkon kuolinkellot.

Ai muuten, jos haluaa tappaa ihmissuden, se onnistuu vain hopealuodilla. Kuollessaan ihmissusi muuttuu joko takaisin ihmiseksi, tai vampyyriksi - mutta se on jo toinen tarina.

Ihmissusityttö

Ihmissudet mielletään usein miespuolisiksi, mutta heissä on myös naispuolisia. Kuvan ihmissusityttö on viehkeästä ulkomuodostaan huolimatta miespuolisille uhreilleen tappavan vaarallinen.

Ihmisudet suomalaisessa ja suomennetussa kirjallisuudessa

Aino Kallas: Sudenmorsian - Otava 1928. Hiidenmaalainen tarina. Tämän romaanin sisältönä ovat ikivanhat uskomukset ihmissusista, joten kyseessä ei ole varsinainen susiromaani.

Risto Karlsson: Suomalainen ihmissusi - WSOY 1990.

Pekka Kilpinen: IHMISSUDET asiakirjoja ja kertomuksia - Helsinki, Yliopistopaino 2002. Vaikka ihmissudet ovat menettäneet päivänkohtaisen merkittävyytensä, niitä koskeneet käsitykset valaisevat omalta osaltaan suden ja ihmisen suhdetta. Myös menneisyydessä susi oli erikoisasemassa. Se oli kauhistuttavien muodonmuutosten suosikkihahmo.


Stephen King: Ihmissuden vuosi - Book Studio Oy 1990. Alkukielinen nimi Cycle of the Werewolf. Suomentaja Annika Eräpuro.

Juri Rytheu: Ihmissusi - 1983. Romaani kertoo rakastavaisista nimeltä Goigoi ja Tin Tin. Hylkeenmetsästysmatkalla Goigoi joutuu ajelehtivan jäälautan vangiksi. Elämänhalu, metsästystaito ja rakkauden muisto pitävät hänet hengissä, mutta pitkä eristyneisyys muuttaa hänet ihmissudeksi kuten ikivanha legenda on ennalta määrännyt.


Aksel Sandemose: Ihmissusi - Gummerus 1960. Alkukielinen nimi Varulven. Suomentaja Eija Palsbo.

Ihmissusi

Kirjasivulle



Kettu Vulpes vulpes

Koiraeläimet aakkosjärjestyksessä

Amazoniankoira * Andienkettu * Atamarankettu * Bengalinkettu * Brasiliankettu * Darwininkettu * Dingo * Eteläafrikankettu * Etiopiansusi * Falklandinkoira * Fennekki * Harjasusi * Harmaakettu * Hiekkakettu * Isoandienkettu * Juovasakaali * Kaliforniankettu * Kettu * Kit fox * Kojootti * Korsakki * Korvakoira * Kultasakaali * Laulava uudenguineankoira * Mustatäpläkettu * Naali * Pampakettu * Preeriakettu * Punasusi * Ravustajakoira * Sahelinkettu * Savannikoira * Suokoira * Supikoira * Tiibetinkettu * Vaippasakaali * Viidakkosusi *

Sudenpentu

Lähteet
Leena Peltonen: Ihmissusi kansanperinteessä ja kirjallisuudessa

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat tällä sivulla Copyright Tambako the Jaguar
*Alin kuva Copyright katmary
Uutisia
Susiuutiset
Uutisarkisto

Tutkimus - vahingot
Susia rajoillamme
Uhanalaisuus
Vaarat
Vahingot
Lammasvahingot
Pantasudet

Susi Canis lupus
Asiantuntijat
Susi Suomessa
Leena Vilkka 1
Leena Vilkka 2
Susia ja lupuksia
Susi laissa
Susi eri kielissä
Lupus monessa mukana
Salametsästys
Susipuistot
Museosudet
Esihistorialliset sudet
Tasmaniansusi
Hirviösusi
Arktinen susi
Musta susi
Kulttuuria ja kirjoja
Tietokirjat
Kaunokirjallisuus
Ihmissudet
Punahilkka
Älä hukkaa hauku!
Adolf Hitler ja sudet
Historiaa ja tarinoita
Sudet 1800-luvulla
Susijahdit
Vihannin aavesusi
Urhea sikapolo
Taistelukoneet ja sudet
Susilapset
Venäjän susipoika Lyokha
Lampaiden hoivaohjeet
Suden hetki
Sananparsia
Susiturkikset
Sudenmarja
Venäjän sananlaskut
Viihdettä ja asiaa
Sudenpennut
Roolipelit ja cosplay
Lelut ja käsityöt
Susipeli Jade Wolf
Virtuaalitarhat
Susileikit
Susilinkit
Susista englanniksi

Wolf Song of Alaska

International Wolf Center
Wolf Haven International

Wolf Park
Tunturisuden susisivujen lähteitä

Suomen susikannan hoitosuunnitelma - Maa- ja metsätalousministeriö 2005.
Erkki Pulliainen: Suomen suurpedot - Tammi 1974.
Erkki Pulliainen: Petoja ja ihmisiä - Tammi 1984.
Kaarina Kauhala: Koiran villit sukulaiset - WSOY 2000.
Leena Vilkka: Eläinten tietoisuus ja oikeudet : kettutyttöfilosofiaa ja susietiikkaa - Yliopistopaino 1996.
Leena Vilkka: Susi luonnossa ja kulttuurissa - Biofilos 2008.
Jim Brandenburg: Veljemme Susi - Unohdettu lupaus - Gummerus 1993.
Veli Lyytikäinen, Hannu Luotonen, Ilari Uotila, Juho Kotanen ja Timo J. Hokkanen: Pohjois-Karjalan suurpedot - Erämaisen luonnon ja ihmisen rinnakkaiseloa itäisimmässä Suomessa - Pohjois-Karjalan ympäristökeskus 2004.
Tunturisuden susisivujen lähteitä

Jukka Bisi: Suomalaisen susikonfliktin anatomia - Oulu 2010.
Erkki Pulliainen, Lassi Rautiainen: Suurpetomme karhu, susi, ahma, ilves - Arcticmedia 1999.
Lassi Rautiainen: Villi itä - Wild east. Wild ost. Articmedia 2007.
Jouko Teperi: Sudet Suomen rintamaiden ihmisten uhkana 1800-luvulla - Suomen historiallisen seuran julkaisu "Historiallisia tutkimuksia 101", 1977.
Pentti Mäensyrjä: Hukka huutaa - Arvi A. Karisto Osakeyhtiö 1974.
Dogs: Their Fossil Relatives & Evolutionary History, a book on the biology, fossil history, and evolutionary relationship of Canidae with rich illustrations by Xiaoming Wang, Richard H. Tedford, and Mauricio Anton.

Sekä lukuisat muut kirjat, lehdet ja nettilähteet, joista mainintoja sivuilla tekstien yhteydessä.
TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
A - J

  • Aasi - miniaasi
  • Ahma
  • Apinat
  • Arizonanorava
  • Dinosaurukset
  • Euroopansuslikki (siiseli)
  • Filippiinienkummittelija
  • Fretti
  • Genetti
  • Hamsterit
  • Harakat
  • Harmaaorava
  • Hevonen
  • Hiekkamangusti
  • Hirvieläimet
  • Huuhkaja
  • Intianjättiorava
  • Iso-orava
  • Japaninorava
  • Jääkarhu
  • K - L

  • Kameli
  • Kaniini - lemmikkikani - citykani
  • Kapybara (vesisika)
  • Karhu
  • Keisaritamariini
  • Keskiamerikanorava
  • Kiinantupaija
  • Kirahvi
  • Kissaeläimet
  • Koala
  • Koiraeläimet
  • Koirat roduittain
  • Korppi
  • Kotkat
  • Kärppä
  • Laiskiaiset
  • Lehmä
  • Liito-orava
  • Lumikko
  • Lännenharmaaorava
  • M - R

  • Majavat
  • Mara
  • Marokonraitahiiri (seeprahiiri)
  • Marsu
  • Metsäjänis
  • Minipossu - mikropossu
  • Minkki
  • Mongolianjirdi (gerbiili)
  • Mungot
  • Murmelit
  • Mustajalkahilleri
  • Mustakarhu
  • Norsut - sirkusnorsut
  • Näätä
  • Orava
  • Panda
  • Piisami
  • Pikkumarmosetti
  • Pikkuvirtahepo
  • Ponit
  • Preerikot (preeriakoirat)
  • Punahäntäorava
  • Punaorava
  • Punatulkku
  • Rengashäntämaki (kissamaki)
  • S - T

  • Sarvikuonot
  • Saukko
  • Seeprat
  • Siili
  • Simpanssi
  • Sinikelta-ara
  • Sinivalas
  • Siperianmaaorava
  • Skunkki (haisunäätä)
  • Supi (pesukarhu)
  • Surikaatti (nelisormimangusti)
  • Susi
  • Teeri
  • Tiaiset
  • Tilhi
  • Tunturihaukka
  • Tunturikihu
  • Tunturikiuru
  • Tunturipöllö
  • Tunturisopuli
  • Tupsukorvaorava
  • U - Y

  • Unikeko
  • Vaivaishiiri
  • Valkoselkätikka
  • Varis
  • Virtahepo
  • Vompatit
  • Vähäpäästäinen
  • Susi Canis lupus
    *** www.tunturisusi.com ***