All rights reserved *Kuva - Copyright - All rights reserved: © deviantART.com/Bryan Baugh © Website/Crypt Logic - Bryan Baugh - Used with permission. IHMISSUDET Kun yö laskeutuu maan ylle ja kirkas täysikuu kohoaa hitaasti taivaalle, lähtevät ihmissudet liikkeelle! Ihmissudet ovat päiväaikana ihan tavallisia ihmisiä, kuin minä taikka sinä, mutta öisin he kokevat muodonmuutoksen ja muuttuvat kauhistuttaviksi, kyltymättömän verenhimoisiksi pedoiksi, ihmissusiksi! Ken jää ihmissuden reitille ja saaliiksi, hänellä ei ole pienintäkään toivoa selviytymisestä. Ihmissuden saaliiksi jää yleensä vaalea, kaunis ja nuori, täydellisen viaton, kalvakka neitsyt, jonka kuun hohteessa valkoisena värisevään, paljaaseen kaulaan ihmissusi himoitsee päästä upottamaan saastaiset, terävät raateluhampaansa. Ihmissutta ajaa hirvittäviin, kiihkoisiin saalistuksiinsa kuin polttava kiima, sillä jos hän ei yön aikana pääse verenmakuun, ei hän kykene aamun kalvakkaan valon kohotessa palaamaan taas takaisin ihmishahmoonsa. 
Ihmissusien historiaa Myytti ihmissusista on laajalle levinnyt maailman eri kansojen kulttuureissa. Alkujuuriltaan ihmisen muodonmuutoksessa ihmissudeksi on samaa, kuin luonnonkansojen uskonnoissa, samanismissa, jossa noita, tietäjä taikka poppamies otti itselleen jonkin eläimen hahmon, ja pääsi näin viisauksien salaiselle lähteelle. Sutta on kristinuskossa pidetty pahuuden symbolina. Ihmissudeksi ei haluttukaan muuttua siksi, että olisi saavutettu viisautta ja tietoa, vaan näin tavoiteltiin äärimmäistä pahuutta. Ihmissudeksi ihmisen muuttaa joko kirous taikka paholaisen kanssa tehty sopimus. Muitakin syitä on useita. Ihminen voi yksinkertaisesti tuntea luonnon kutsun, hän haluaa vapaaehtoisesti muuttua osaksi villiä luontoa ja hyljätä ihmisyyden. Eräissä tapauksissa ihminen muuttuu ihmissudeksi niin, että hän pukee ylleen sudelta nyljetyn taljan. Varsin tavallinen muodonmuutos ihmisestä ihmissudeksi on edessä hänellä, joka joutuu ihmissuden hyökkäyksen kohteeksi, saa siinä puremia, raapimia ja vammoja, mutta selviytyy hengissä pakoon. Tämän hyökkäyksen jäljiltä hän itse muuttuu ihmissudeksi. Ihmissutena ollaan siis joko pakosta ja kirottuna, taikka vapaaehtoisesti ja vieläpä mitä irstaimmin nauttien siitä kauhusta, jota voidaan levittää kansan pariin. Eräissä tapauksissa ihmissudeksi muuttunut ihminen on ihmissusi ikuisuuteen asti, mutta joskus on kyse määräaikaisuudesta. Tietyn ajan, esimerkiksi yhdeksän vuoden kuluttua ihmissusi palautuu taas normaaliksi ihmiseksi, siksi mitä hän oli aiemmin, esimerkiksi paikkakunnan kirkkoherraksi tai ala-asteen opettajaksi, eläen taas säädyllisesti ja vanhurskaasti, ja muiden kunnioittamana. 
Lykantropia Antiikin Kreikan ajoista alkaen on tunnettu psykoottinen sairaustila, jossa ihminen uskoo muuttuneensa sudeksi. Susitautiin sairastunut harhailee kalpeana, vapisevana ja ulvahdellen mielenhäiriönsä ajamana. Kuutamoöinä hän on erityisen kiihdyksissään, ja tilan tiedetään lukuisia kertoja historian varrella johtaneen mielettömiin väkivaltaisuuksiin. Keskiajalla Eurooppa ihan kuhisi näitä lykantropiaa potevia, sillä kyseinen tila eteni kuin kulkutauti ottaen valtaansa yhä uusia ihmispoloja, jotka vaelsivat rauhaa saamatta öisin, levittäen kauhua ympärilleen. Mistään vaarattomasta touhusta ei ollut kyse, sillä useat näistä ihmissusista todella surmasivat ihmisiä, eräät useitakin. Vuonna 1541 vangittiin padovalainen talonpoika, joka oli riehunut surmaten useita ihmisiä. Kuulusteluissa mies selitti olevansa susi, jonka karvat kasvavat sisäänpäin. Oikeus uskoi hänen selityksensä ja määräsi miehen paloiteltavaksi, jotta hänen erikoiseen anatomiaansa päästäisiin kunnolla perehtymään. Fantasian ihmissudet Kun ihmissudet keskiajalla olivat todellisuutta, ovat he siirtyneet meidän aikanamme onneksemme ainakin pääosin kirjallisuuteen ja elokuvien pelottaviksi tähdiksi. Fantasia onkin todella irrotellut ja mässäillyt aiheella ja ihmissusista on otettu irti kaikki mahdollinen kauhu. Lukijoiden ja katsojien suunnattomaksi, pelonsekaiseksi iloksi ja nautinnoksi. Mikäpä ihanampaa, kuin tuntea mitä suloisimpia kauhunväristyksiä - ja selviytyä itse kaikesta täysin koskemattomana ja vahingoittumattomana. Ihmissuden uhri on onneksi fantasiassa aina joku muu. Tosin, ei ole harvinaista sekään, että joku haluaisi jopa joutua ihmissuden uhriksikin - vain kokeakseen väristen ja vapisten kaiken sen, mitä se toisi mukanaan. Ihmissusilla on myös ystäviäkin, erityisesti ja vain juuri naisissa. Tämä ystävyys voi johtaa kauhistavaan lopputulokseen, mutta sitten kaikki on jo myöhäistä, kun yön täyttävät enää vain tukahtuvina katoavat kirkaisut. |
All rights reserved *Kuva - Copyright - All rights reserved: © deviantART.com/el-grimlock - Mauricio Herrera - Used with permission. Mistä tunnistat ihmissuden? Ihmissudet ovat päivisin muodoltaan ja olemukseltaan ihan kuin muutkin ihmiset, pyrkien vielä ovelasti piilottamaan sen, että he ovatkin ihmissusia. On olemassa kuitenkin eräitä pettämättömiä merkkejä, joista ihmissuden tunnistaa myös päivisin. Tärkein ja paljastavin tuntomerkki ovat tuuheat, yhteenkasvaneet kulmakarvat - ja myös muu, poikkeuksellisen runsas karvoitus. Ihmissuden sormien pituudet ovat poikkeuksellisia - ja joko etusormi taikka nimetön on yhtä pitkä kuin keskisormi, pettämätön merkki siitä, että sormien omistaja on ihmissusi. Jos epäilee jotakuta lähimmäistään ihmissudeksi, kannattaa pyytää häntä näyttämään sormien lisäksi vielä kämmenensä. Jos niissäkin kasvaa karvaa, on kyse absoluuttisella varmuudella ihmissudesta, jonka seurasta on syytä paeta hänen, joka vielä niin ehtii tekemään. Jos lähtee tällaisen henkilön kanssa kuutamokävelylle, on se oleva viimeinen kuutamokävely ja seuraavana päivänä kumisevat kirkon kuolinkellot. Ai muuten, jos haluaa tappaa ihmissuden, se onnistuu vain hopealuodilla. Kuollessaan ihmissusi muuttuu joko takaisin ihmiseksi, tai vampyyriksi - mutta se on jo toinen tarina. 
Ihmissudet mielletään usein miespuolisiksi, mutta heissä on myös naispuolisia. Kuvan ihmissusityttö on viehkeästä ulkomuodostaan huolimatta miespuolisille uhreilleen tappavan vaarallinen. Ihmisudet suomalaisessa ja suomennetussa kirjallisuudessa Aino Kallas: Sudenmorsian - Otava 1928. Hiidenmaalainen tarina. Tämän romaanin sisältönä ovat ikivanhat uskomukset ihmissusista, joten kyseessä ei ole varsinainen susiromaani. Risto Karlsson: Suomalainen ihmissusi - WSOY 1990. Pekka Kilpinen: IHMISSUDET asiakirjoja ja kertomuksia - Helsinki, Yliopistopaino 2002. Vaikka ihmissudet ovat menettäneet päivänkohtaisen merkittävyytensä, niitä koskeneet käsitykset valaisevat omalta osaltaan suden ja ihmisen suhdetta. Myös menneisyydessä susi oli erikoisasemassa. Se oli kauhistuttavien muodonmuutosten suosikkihahmo. Stephen King: Ihmissuden vuosi - Book Studio Oy 1990. Alkukielinen nimi Cycle of the Werewolf. Suomentaja Annika Eräpuro. Juri Rytheu: Ihmissusi - 1983. Romaani kertoo rakastavaisista nimeltä Goigoi ja Tin Tin. Hylkeenmetsästysmatkalla Goigoi joutuu ajelehtivan jäälautan vangiksi. Elämänhalu, metsästystaito ja rakkauden muisto pitävät hänet hengissä, mutta pitkä eristyneisyys muuttaa hänet ihmissudeksi kuten ikivanha legenda on ennalta määrännyt. Aksel Sandemose: Ihmissusi - Gummerus 1960. Alkukielinen nimi Varulven. Suomentaja Eija Palsbo. 
Kirjasivulle Lähteet Leena Peltonen: Ihmissusi kansanperinteessä ja kirjallisuudessa Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta. *Alin kuva Copyright katmary *Kuutaivas yllä Copyright © Flickr/seagers 
|
|
|
Ihmissudet
Ihmissudet paraatissa. |
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/Neil McIntosh |
| *** www.tunturisusi.com *** |