Tunturisuden sivut
Impala
Impala Impala Impala IMPALA (Aepyceros melampus)

Antilooppi on Afrikassa ja Aasiassa elävistä onttosarvisista käytetty yleisnimitys. Impalat ovat antilooppeja ja ne kuuluvat sorkkaeläinten lahkoon, ja siinä nautaeläinten eli onttosarvisten heimoon, ja siinä impaloiden alaheimoon.

Yksi Afrikan yleisimmistä antiloopeista on impala. Hartiakorkeus 75 - 95 cm, ruumiin pituus 120 - 160 cm, häntä on lyhyt. Paino naaraalla 40 - 60 kg, uroksella 45 - 80 kg.

Väriltään ruskea, keskikokoinen impala elää laumassa. Se on helppo tunnistaa mustista läiskistä takajalkojen nilkoissa, sekä mustista läiskistä kupeilla, takajalkojen lonkkien edessä. Sekä naaras että uros ovat samannäköisiä, mutta sarvet on vain uroksella.

Impalat elävät puu- ja pensassavanneilla, usein reuna-alueilla. Ne välttävät sekä avoimia alueita, että metsiä.

Päiväaktiiviset impalat ovat paikkaeläimiä, jotka elävät 30 - 120 yksilön laumoissa. Näissä laumoissa naaraat ja vasikat pysyttelevät omina ryhminään, urokset ominaan. Lisääntymisaikoina urokset muodostavat omia reviirejään, joihin ne yrittävät houkutella naaraita. Elinalueen eli reviirin koko on 1 - 2 neliökilometriä.

Kantoaika 194 - 200 vrk. Yksi vasikka syntyy kerrallaan. Sukukypsyysikä naarailla 1,5 vuotta ja uroksilla 4 vuotta, jolloin niiden sarvet ovat myös täysimittaiset. Vanhimmat urokset estävät nuorempien urosten suvunjatkamisen vielä vuosien ajan. Elinikä noin 15 vuotta.

Impalat ovat hiljaisia eläjiä, ne ovat enimmäkseen vaiti. Reviiriääntely on rytmikästä rykinää.

Ravintona ovat sadekaudella lähes pelkästään heinät, kun taas kuivakaudella enimmäkseen pensaiden ja puiden lehdet. Impalat juovat päivittäin.

Impala ei lajina ole uhanalainen. Se on hyvin sopeutuvana menestynyt monia muita kasvinsyöjiä paremmin karjan ylilaidunnuksen ja kulutuksen muuttamassa ympäristössä.

Impaloiden pahoja vihollisia ovat suurpedot. Vasikoita uhkaavat myös suuret petolinnut.

Lähde
Olli Marttila: Suuri savanni - Auris

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva ylinnä Copyright © Jay Aremac
*Kaikki muut kuvat, paitsi ylin - Copyright Joachim S. Müller
Impala
TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
Eläimiä A - M

Ahma Apinat Delfiinit Euroopansuslikki (siiseli) Filippiinienkummittelija Genetti Gueretsat Gundi Hiekkamangusti Hirvieläimet Hyeenat Ilves Impala Jääkarhu Kapybara (vesisika) Karhu Keisaritamariini Kiinantupaija Kirahvi Kissaeläimet - aasiankultakissasta villikissaan Koala Kodiakinkarhu Koiraeläimet Kultapanda Kärppä Laiskiaiset Liito-orava Lumikko Majavat Mangusti Mara Meerkat Metsäjänis Minkki Mungot Murmelit Mustajalkahilleri Mustakarhu Myyrät
Eläimiä N - V

Norsut Numbatti Näätä Orava Panda Piisami Pikkumangusti Pikkumarmosetti Pikkuvirtahepo Preerikot Puoliapinat Pussipiru Rengashäntämaki Saimaannorppa Sarvikuonot Saukko Seeprat Simpanssi Sinivalas Siperianmaaorava Skunkki Supi (pesukarhu) Susi - ja kaikki koiraeläimet Tunturisopuli Unikeko Vaivaishiiri Virtahepo Vompatit Vähäpäästäinen

Erikoissivuja

Eläinmaailman pentuja ja poikasia - nyt söpöstellään Lintumaailman ennätyksiä
Lintuja

Harakat Huuhkaja Hömötiainen Jättiläisalbatrossi Kanahaukka Keisaripingviini Kiiruna Korppi Kotkat Kuningaspingviini Kuusitiainen Käki Lapinpöllö Lapintiainen Laulujoutsen Lumimyrskyliitäjä Maakotka Merikotka Metso Naakka Palokärki Punaotsasieppo Punatulkku Riekko Sinitiainen Suopöllö Talitiainen Teeri Tiaiset Tilhi Tornipöllö Tunturihaukka Tunturikihu Tunturikiuru Tunturipöllö Tuppinokat Töyhtötiainen Valkopäätiainen Valkoselkätikka Varis Varpuspöllö Viirupöllö Viitatiainen
Eläimiä ja lintuja - ja ihmisiä

Aasi - miniaasi - muuli - muuliaasi - minimuuli Alpakka Chilentsintsilla Fretti Gekot Hamsterit Hevoset ja ponit Ihminen Kamelit Kani Kilpikonnat Kissat Koiralinkit Laama Lehmä Marokonraitahiiri Marsu Minipossut ja mikropossut Mongolianjirdi (gerbiili) Papukaijat Rotat Siilit Sinikelta-ara

Esihistoria

Dinosaurukset Hirviösusi Jättiläislaiskiainen Mammutit ja mastodontit Sapelihammaskissa eli smilodon Tylppäkuonokarhu

KOIRAELÄIMET AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
A - E

Amazoniankoira Andienkettu Atamarankettu Bengalinkettu Brasiliankettu Darwininkettu Dingo Eteläafrikankettu Etiopiansusi
F - K

Falklandinkoira Fennekki (aavikkokettu) Harjasusi Harmaakettu Hiekkakettu Isoandienkettu Juovasakaali Kaliforniankettu Kettu Kit fox Kojootti Korsakki Korvakoira Kultasakaali
L - P

Laulava uudenguineankoira Mustatäpläkettu Naali Pampakettu Preeriakettu Punasusi
R - V

Ravustajakoira Sahelinkettu Savannikoira (hyeenakoira) Suokoira (pensaskoira) Supikoira Susi Tiibetinkettu Vaippasakaali Viidakkosusi (vuorisusi)
KISSAELÄIMET AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
A - J

Aasiankultakissa Aasianmetsäkissa (leopardikissa) Afrikankultakissa Andienkissa Borneonkissa Borneonpuuleopardi Gepardi - Gepardin lisääntyminen ja alalajit Hietakissa Iberianilves (espanjanilves) Ilves Iriomotenkissa Jaguaari - Musta jaguaari Jaguarundi
K - L

Kalastajakissa Kanadanilves Karakali (aavikkoilves) Kiinanaavikkokissa Kodkod (yökissa) Kolokolo (pampakissa) Kotikissa Leijona - Leijonan alalajit
- Leijonan pentukuvia
- Valkoiset leijonat
- Aasianleijona
Leopardi - Leopardin alalajit
- Musta pantteri
Litteäpääkissa Lumileopardi
M - P

Manuli (arokissa) - Manulikuvia Margai (pitkähäntäkissa) Marmorikissa Mustajalkakissa Onsilla (tiikerikissa) Oselotti Pampasinkissa Pantanalinkissa Punailves Punankissa (vuorikissa) Puuleopardi Puuma
R - V

Ruostetäpläkissa Servaali - Servaalikuvia
- Savannah
Suokissa Tiikeri - Tiikerin alalajit
- Valkoinen tiikeri
- Kultatiikeri
- Liikeri ja tiikoni
Villikissa
*** tunturisusi.com linkit ***