Impala
Impala Impala Impala IMPALA (Aepyceros melampus)

Antilooppi on Afrikassa ja Aasiassa elävistä onttosarvisista käytetty yleisnimitys. Impalat ovat antilooppeja ja ne kuuluvat sorkkaeläinten lahkoon, ja siinä nautaeläinten eli onttosarvisten heimoon, ja siinä impaloiden alaheimoon.

Yksi Afrikan yleisimmistä antiloopeista on impala. Hartiakorkeus 75 - 95 cm, ruumiin pituus 120 - 160 cm, häntä on lyhyt. Paino naaraalla 40 - 60 kg, uroksella 45 - 80 kg.

Väriltään ruskea, keskikokoinen impala elää laumassa. Se on helppo tunnistaa mustista läiskistä takajalkojen nilkoissa, sekä mustista läiskistä kupeilla, takajalkojen lonkkien edessä. Sekä naaras että uros ovat samannäköisiä, mutta sarvet on vain uroksella.

Impalat elävät puu- ja pensassavanneilla, usein reuna-alueilla. Ne välttävät sekä avoimia alueita, että metsiä.

Päiväaktiiviset impalat ovat paikkaeläimiä, jotka elävät 30 - 120 yksilön laumoissa. Näissä laumoissa naaraat ja vasikat pysyttelevät omina ryhminään, urokset ominaan. Lisääntymisaikoina urokset muodostavat omia reviirejään, joihin ne yrittävät houkutella naaraita. Elinalueen eli reviirin koko on 1 - 2 neliökilometriä.

Kantoaika 194 - 200 vrk. Yksi vasikka syntyy kerrallaan. Sukukypsyysikä naarailla 1,5 vuotta ja uroksilla 4 vuotta, jolloin niiden sarvet ovat myös täysimittaiset. Vanhimmat urokset estävät nuorempien urosten suvunjatkamisen vielä vuosien ajan. Elinikä noin 15 vuotta.

Impalat ovat hiljaisia eläjiä, ne ovat enimmäkseen vaiti. Reviiriääntely on rytmikästä rykinää.

Ravintona ovat sadekaudella lähes pelkästään heinät, kun taas kuivakaudella enimmäkseen pensaiden ja puiden lehdet. Impalat juovat päivittäin.

Impala ei lajina ole uhanalainen. Se on hyvin sopeutuvana menestynyt monia muita kasvinsyöjiä paremmin karjan ylilaidunnuksen ja kulutuksen muuttamassa ympäristössä.

Impaloiden pahoja vihollisia ovat suurpedot. Vasikoita uhkaavat myös suuret petolinnut.

Lähde
Olli Marttila: Suuri savanni - Auris

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva ylinnä Copyright © Jay Aremac
*Kaikki muut kuvat, paitsi ylin - Copyright Joachim S. Müller
Impala
TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
Eläimiä A - M

  • Ahma
  • Apinat
  • Delfiinit
  • Euroopansuslikki (siiseli)
  • Filippiinienkummittelija
  • Gueretsat
  • Gundi
  • Hiekkamangusti
  • Hirvieläimet
  • Hyeenat
  • Ilves
  • Impala
  • Jääkarhu
  • Kapybara (vesisika)
  • Karhu
  • Keisaritamariini
  • Kirahvi
  • Kissaeläimet - aasiankultakissasta villikissaan
  • Koala
  • Kodiakinkarhu
  • Koiraeläimet
  • Kultapanda
  • Kärppä
  • Laiskiaiset
  • Liito-orava
  • Lumikko
  • Majavat
  • Mangusti
  • Mara
  • Meerkat
  • Metsäjänis
  • Minkki
  • Mungot
  • Murmelit
  • Mustajalkahilleri
  • Mustakarhu
  • Myyrät
  • Eläimiä N - V

  • Norsut
  • Numbatti (pussimuurahaiskarhu)
  • Näätä
  • Orava
  • Panda
  • Piisami
  • Pikkumangusti
  • Pikkumarmosetti
  • Pikkuvirtahepo
  • Preerikot
  • Puoliapinat
  • Pussipiru
  • Rengashäntämaki
  • Saimaannorppa
  • Sarvikuonot
  • Saukko
  • Seeprat
  • Simpanssi
  • Sinivalas
  • Siperianmaaorava
  • Skunkki
  • Supi (pesukarhu)
  • Susi - ja kaikki koiraeläimet
  • Tunturisopuli
  • Unikeko
  • Vaivaishiiri
  • Virtahepo
  • Vompatit
  • Vähäpäästäinen
  • Esihistoriallinen aika

  • Dinosaurukset
  • Hirviösusi
  • Jättiläislaiskiainen
  • Mammutit ja mastodontit
  • Sapelihammaskissa eli smilodon
  • Tylppäkuonokarhu


  • Lintuja

  • Harakat
  • Huuhkaja
  • Kanahaukka
  • Kiiruna
  • Korppi
  • Kotkat
  • Käki
  • Lapinpöllö
  • Laulujoutsen
  • Metso
  • Naakka
  • Punatulkku
  • Riekko
  • Suopöllö
  • Teeri
  • Tiaiset
  • Tilhi
  • Tornipöllö
  • Tunturihaukka
  • Tunturikihu
  • Tunturikiuru
  • Tunturipöllö
  • Valkoselkätikka
  • Varis
  • Varpuspöllö
  • Viirupöllö
  • Eläimiä ja lintuja - ja ihmisiä

  • Aasi - miniaasi - muuli - muuliaasi - minimuuli
  • Alpakka
  • Chilentsintsilla
  • Fretti
  • Gekot
  • Hamsterit
  • Hevoset ja ponit
  • Ihminen
  • Kamelit
  • Kani
  • Kilpikonnat
  • Kissat
  • Koiralinkit
  • Laama
  • Lehmä
  • Marokonraitahiiri
  • Marsu
  • Minipossut ja mikropossut
  • Mongolianjirdi (gerbiili)
  • Papukaijat
  • Rotat
  • Siilit
  • Sinikelta-ara
  • *** tunturisusi.com linkit ***