IMPALA (Aepyceros melampus)
Antilooppi on Afrikassa ja Aasiassa elävistä onttosarvisista käytetty
yleisnimitys.
Impalat ovat antilooppeja ja ne kuuluvat sorkkaeläinten lahkoon, ja siinä nautaeläinten eli onttosarvisten heimoon, ja siinä
impaloiden alaheimoon.
Yksi Afrikan yleisimmistä antiloopeista on impala. Hartiakorkeus 75 - 95 cm, ruumiin pituus
120 - 160 cm, häntä on lyhyt. Paino naaraalla 40 - 60 kg, uroksella 45 - 80 kg.
Väriltään ruskea, keskikokoinen impala elää laumassa. Se on helppo tunnistaa
mustista läiskistä takajalkojen nilkoissa, sekä mustista läiskistä kupeilla,
takajalkojen lonkkien edessä. Sekä naaras että uros ovat samannäköisiä, mutta sarvet
on vain uroksella.
Impalat elävät puu- ja pensassavanneilla, usein reuna-alueilla. Ne välttävät sekä
avoimia alueita, että metsiä.
Päiväaktiiviset impalat ovat paikkaeläimiä, jotka elävät 30 - 120 yksilön laumoissa.
Näissä laumoissa naaraat ja vasikat pysyttelevät omina ryhminään, urokset ominaan.
Lisääntymisaikoina urokset muodostavat omia reviirejään, joihin ne yrittävät
houkutella naaraita. Elinalueen eli reviirin koko on 1 - 2 neliökilometriä.
Kantoaika 194 - 200 vrk. Yksi vasikka syntyy kerrallaan. Sukukypsyysikä naarailla
1,5 vuotta ja uroksilla 4 vuotta, jolloin niiden sarvet ovat myös täysimittaiset.
Vanhimmat urokset estävät nuorempien urosten suvunjatkamisen vielä vuosien ajan. Elinikä
noin 15 vuotta.
Impalat ovat hiljaisia eläjiä, ne ovat enimmäkseen vaiti. Reviiriääntely on rytmikästä rykinää.
Ravintona ovat sadekaudella lähes pelkästään heinät, kun taas kuivakaudella enimmäkseen
pensaiden ja puiden lehdet. Impalat juovat päivittäin.