Perustietoja
Koko ja mitat
Ruumiinosat
Kallo ja hampaat
Aistit
Lisääntyminen
Laumahierarkia
Saalistus
Elekieli
Tassunjäljet
Ulvonta
Susi jolkottaa
Susia maittain
Suomi
Ruotsi ja Norja
Euraasia
Pohjois-Amerikka
Yellowstone
Venäjä
Arabia ja Intia
Alalajit
Koko maailma
Amerikka

Susi Canis lupus
Kuvia ja taidetta
Kotimaiset elokuvat
Ulkomaiset elokuvat
Susivideot
Valokuvat
Kaunein susikuva
Kaunein pentukuva
Kopioitavia kuvia
Susipatsaat
Susivaakunat
Taidegalleria
Taidekisat
Avoimet kisat
Kettugalleria
deviantART sudet
deviantART ihmissudet
Koiraeläimet
Evoluution alku
Alkukoirat
Luunmurskaajakoirat
Aitokoirat
Ominaisuuksia
Vietit
Kaikki 35 lajia

Siperianhuskyvaljakko
Koira ja koirasusi
Koira
Koirasusi

Siperianhusky.net
Sudet netissä
Luonto-Liiton susiryhmä
Suurpedot.fi
WWF Susi


Susipentu
Susipentu
Susi Canis lupus

TUNTURISUDEN SUSISIVUT

Susi eli vuosisatoja sitten kaikkialla pohjoisella pallonpuoliskolla, onhan se kaikkein laajimmalle levittäytynyt maanisäkäs. Laajat susivainot ovat kuitenkin pilkkoneet monet populaatiot pienemmiksi ja ainakin osin eristyneiksi etenkin Euroopassa - ja jo kauan aikaa sitten susi on laajoilta alueilta järjestelmällisesti hävitetty. Brittein saarilta viimeinen susi ammuttiin jo vuonna 1743, Tanskasta 1772, Irlannista 1786, Saksasta 1904, Ruotsista 1966, Norjasta 1976 - eikä susia ole myöskään Alankomaissa, Belgiassa, eikä monissa muissakaan Euroopan maissa. Ranskassa oli vielä 1800-luvun alkupuolella peräti 5 000 sutta, viimeinen tapettiin vuonna 1937. Sittemmin susi on tehnyt paluun eräisiin maihin, kuten Ranskaan, Saksaan, Norjaan ja Ruotsiin.

Suomessa susia oli vielä 1800-luvulla niin paljon, että esimerkiksi vuosina 1866 - 1898 tapettiin 5 598 sutta, näistä tapettiin 2 400 vuosina 1861 - 1865 ja vuonna 1880 vielä 320. 1900-luvun alkupuolella susi oli maastamme käytännössä sukupuuttoon tapettu. 1970-luvulla koko kannan suuruudeksi arvioitiin 10 - 15 yksilöä. Vuoteen 1975 asti Suomen valtio jopa maksoi sudesta tapporahaa. Vuonna 1973 susi rauhoitettiin periaatteessa poronhoitoalueen eteläpuolella. Rauhoitus on kuitenkin ollut laadultaan varsin näennäistä, sillä susien kohtalo on kulloisinakin vuosina riippunut maa- ja metsätalousministeriön päätöksistä.

2000-luvun alkuvuosina susikantamme osoitti elpymisen ja runsastumisen merkkejä, tämän aikaansai se, että EU tuli erilaisine määräyksineen sutemme turvan takaajaksi. Vuosituhannen alun runsaasta sadasta susien määrä kohosi vuoden 2006 lopulla lähelle kolmeasataa. Tuosta ajankohdasta vuoteen 2011 tultaessa susikantamme oli puolittunut. Syinä tähän ovat olleet laajamittainen salametsästys sekä maa- ja metsätalousministeriön kaatolupapolitiikka. Kymmenittäin susiamme kaadetaan vuosittain erilaisilla kiintiö- ja poikkeusluvilla, vaikka on kyseessä vuonna 2010 julkistetun Punaisen kirjan mukaan erittäin uhanalainen laji, jota tulisi ponnekkaasti suojella.


Susien määrä 185 - 205

Suomessa oli RKTL:n mukaan kesäkuussa 2011 susia 185 - 205.

Susi Canis lupus

VIIMEISIMPIÄ SUSIUUTISIA

Susi Canis lupus 3.2. - Suomi edistää susien tuloa asutuille seuduille
Susi Canis lupus 3.2. - 20 000 lounaissuomalaista kertoo nähneensä suden luonnossa
Susi Canis lupus 1.2. - Sudet hyökkäsivät Venäjän Karjalassa
Susi Canis lupus 31.1. - Sudenmetsästys jatkuu Köyliössä
Susi Canis lupus 30.1. - Juntusrannan susi edelleen vapaana
Susi Canis lupus 28.1. - Susikiistat kärjistyvät Savossa
Susi Canis lupus 27.1. - Yläneen susien DNA osoitti lauman luonnon tuomaksi
Susi Canis lupus 26.1. - Röyhkeä susi tappaa poroja Juntusrannassa


Seuraa Riku Lumiaron blogia!

Susi Canis lupus Luonnon monimuotoisuus - Nähdään poronhoitoalue uusiksi niin porotalouden kuin luonnon monimuotoisuuden kannalta.

Sudet nettikamerassa!

Susi Canis lupus Yellowstone, Montana, USA. Aikaeroista johtuen, alkaa näkyä meillä iltapäivällä noin klo 15 - 16, kun aamu valkenee Amerikassa.

Yhteistyössä Tuikkis

Sudenpennut

Susi ensimmäinen eläin ihmisen seurassa

Susi on todennäköisesti se nisäkäs, joka aloitti ensimmäisenä yhteiselämän ihmisen kanssa. Nykyisin tunnemme tämän suden koirana. Kymmeniä tuhansia vuosia sitten ihminen ja susi lyöttäytyivät yhteen, ja hiljalleen kesysusista jalostui ihmisestä riippuvainen koira. Tarkalleen ottaen, uusimman tutkimuksen mukaan, tämä ihmisen ja koiran yhteiselo alkoi noin 33 000 vuotta sitten, Altailla, Siperiassa.

Siitä, miten susi päätyi ihmisen seuraan, on keskusteltu paljon ja esitetty erilaisia teorioita. Pitkään on vallinnut käsitys, jonka mukaan ihminen on noukkinut susien pesistä pentuja, ja niistä on sitten kehittynyt koira. Uusin teoria sanoo, että susi itse asiassa kesytti itse itsensä. Jotkut yksilöt vain hakeutuivat ihmisasutuksen liepeille ruuan toivossa, ja siirtyivät siitä sitten, tai niiden jälkeläiset siirtyivät, erilaisten vaiheiden kautta pysyvästi ihmisen seuraan.

Nykykoiramme ei ole kuitenkaan näiden yli 30 000 vuotta sitten ihmisen seurassa liikkuneiden, puolivillien esikoirien jälkeläisiä. Jääkauden vuoksi tuon ajan jälkeen seurasi kylmiä kausia, jolloin jäätikön reunat siirtyilivät, ja ihmiset joutuivat liikkumaan saalistamiensa eläinten perässä. Tässä jatkuvassa muuttoliikkeessä eivät koirat, taikka koiranlaiset eläimet pysyneet perässä, vaan jäivät asteittain pois ihmisen seurasta. 19 000 vuotta sitten alkoi uusi yritys suden taipaleella koiraksi.

Nykykoiramme polveutuvat jääkauden loppuajalla, noin 17 000 - 14 000 vuotta sitten eläneistä koirista. Tuolloin koiria domestikoitiin ihmisen seuraan eri puolilla maapalloa, ja jotkut näistäkin yrityksistä epäonnistuivat ja katkesivat, jotkut jatkuivat - aina tähän päivään saakka. Kaikki tämä edellä esitetty vaatii kuitenkin vielä vahvistuksekseen, eräiden tutkijoiden mukaan, uutta tutkimusta ja uusia todisteita, sillä paljon prosessissa on vielä arvailun ja päättelyn varassa.

Koirarotuja on nykyisin yli 400 ja koiria on koko maailmassa yli 400 miljoonaa. Susia koko maailmassa on nykyisin noin 160 000 - 190 000.

(Päälähteinä: Paavo Hellstedt: Hyödylliset ihmisen seuralaiset - Luonnossa Nisäkkäät 3, Weilin+Göös 2010 - sekä Jennifer Viegas: Prehistoric dog domestication derailed by Ice Age)

Kettu Vulpes vulpes

Koiraeläimet aakkosjärjestyksessä

Amazoniankoira * Andienkettu * Atamarankettu * Bengalinkettu * Brasiliankettu * Darwininkettu * Dingo * Eteläafrikankettu * Etiopiansusi * Falklandinkoira * Fennekki * Harjasusi * Harmaakettu * Hiekkakettu * Isoandienkettu * Juovasakaali * Kaliforniankettu * Kettu * Kit fox * Kojootti * Korsakki * Korvakoira * Kultasakaali * Laulava uudenguineankoira * Mustatäpläkettu * Naali * Pampakettu * Preeriakettu * Punasusi * Ravustajakoira * Sahelinkettu * Savannikoira * Suokoira * Supikoira * Susi * Tiibetinkettu * Vaippasakaali * Viidakkosusi *

Naali

Kuvissa yllä ja alimpana naali.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat tällä sivulla Copyright Tambako the Jaguar
*Ylin kuva Copyright jamia54
*Kuvat naalista, Copyright em_j_bishop
Uutisia
Susiuutiset
Uutisarkisto

Tutkimus - vahingot
Susia rajoillamme
Uhanalaisuus
Vaarat
Vahingot
Lammasvahingot
Pantasudet

Susi Canis lupus
Asiantuntijat
Susi Suomessa
Leena Vilkka 1
Leena Vilkka 2
Susia ja lupuksia
Susi laissa
Susi eri kielissä
Lupus monessa mukana
Salametsästys
Susipuistot
Museosudet
Esihistorialliset sudet
Tasmaniansusi
Hirviösusi
Arktinen susi
Musta susi
Kulttuuria ja kirjoja
Tietokirjat
Kaunokirjallisuus
Ihmissudet
Punahilkka
Älä hukkaa hauku!
Adolf Hitler ja sudet
Historiaa ja tarinoita
Sudet 1800-luvulla
Susijahdit
Vihannin aavesusi
Urhea sikapolo
Taistelukoneet ja sudet
Susilapset
Venäjän susipoika Lyokha
Lampaiden hoivaohjeet
Suden hetki
Sananparsia
Susiturkikset
Sudenmarja
Venäjän sananlaskut
Viihdettä ja asiaa
Sudenpennut
Roolipelit ja cosplay
Lelut ja käsityöt
Susipeli Jade Wolf
Virtuaalitarhat
Susileikit
Susilinkit
Susista englanniksi

Wolf Song of Alaska

International Wolf Center
Wolf Haven International

Wolf Park
Tunturisuden susisivujen lähteitä

Hannu Hautala, Reijo Heikkinen: Kalevalaista luontoa - Articmedia 2009.
Suomen susikannan hoitosuunnitelma - Maa- ja metsätalousministeriö 2005.
Erkki Pulliainen: Suomen suurpedot - Tammi 1974.
Erkki Pulliainen: Petoja ja ihmisiä - Tammi 1984.
Kaarina Kauhala: Koiran villit sukulaiset - WSOY 2000.
Leena Vilkka: Eläinten tietoisuus ja oikeudet : kettutyttöfilosofiaa ja susietiikkaa - Yliopistopaino 1996.
Leena Vilkka: Susi luonnossa ja kulttuurissa - Biofilos 2008.
Jim Brandenburg: Veljemme Susi - Unohdettu lupaus - Gummerus 1993.
Veli Lyytikäinen, Hannu Luotonen, Ilari Uotila, Juho Kotanen ja Timo J. Hokkanen: Pohjois-Karjalan suurpedot - Erämaisen luonnon ja ihmisen rinnakkaiseloa itäisimmässä Suomessa - Pohjois-Karjalan ympäristökeskus 2004.
Tunturisuden susisivujen lähteitä

Jukka Bisi: Suomalaisen susikonfliktin anatomia - Oulu 2010.
Erkki Pulliainen, Lassi Rautiainen: Suurpetomme karhu, susi, ahma, ilves - Arcticmedia 1999.
Lassi Rautiainen: Villi itä - Wild east. Wild ost. Articmedia 2007.
Jouko Teperi: Sudet Suomen rintamaiden ihmisten uhkana 1800-luvulla - Suomen historiallisen seuran julkaisu "Historiallisia tutkimuksia 101", 1977.
Pentti Mäensyrjä: Hukka huutaa - Arvi A. Karisto Osakeyhtiö 1974.
Dogs: Their Fossil Relatives & Evolutionary History, a book on the biology, fossil history, and evolutionary relationship of Canidae with rich illustrations by Xiaoming Wang, Richard H. Tedford, and Mauricio Anton.

Sekä lukuisat muut kirjat, lehdet ja nettilähteet, joista mainintoja sivuilla tekstien yhteydessä.
TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
A - J

  • Aasi - miniaasi
  • Ahma
  • Apinat
  • Arizonanorava
  • Dinosaurukset
  • Euroopansuslikki (siiseli)
  • Filippiinienkummittelija
  • Fretti
  • Genetti
  • Hamsterit
  • Harakat
  • Harmaaorava
  • Hevonen
  • Hiekkamangusti
  • Hirvieläimet
  • Huuhkaja
  • Intianjättiorava
  • Iso-orava
  • Japaninorava
  • Jääkarhu
  • K - L

  • Kameli
  • Kaniini - lemmikkikani - citykani
  • Kapybara (vesisika)
  • Karhu
  • Keisaritamariini
  • Keskiamerikanorava
  • Kiinantupaija
  • Kirahvi
  • Kissaeläimet
  • Koala
  • Koiraeläimet
  • Koirat roduittain
  • Korppi
  • Kotkat
  • Kärppä
  • Laiskiaiset
  • Lehmä
  • Liito-orava
  • Lumikko
  • Lännenharmaaorava
  • M - R

  • Majavat
  • Mara
  • Marokonraitahiiri (seeprahiiri)
  • Marsu
  • Metsäjänis
  • Minipossu - mikropossu
  • Minkki
  • Mongolianjirdi (gerbiili)
  • Mungot
  • Murmelit
  • Mustajalkahilleri
  • Mustakarhu
  • Norsut - sirkusnorsut
  • Näätä
  • Orava
  • Panda
  • Piisami
  • Pikkumarmosetti
  • Pikkuvirtahepo
  • Ponit
  • Preerikot (preeriakoirat)
  • Punahäntäorava
  • Punaorava
  • Punatulkku
  • Rengashäntämaki (kissamaki)
  • S - T

  • Sarvikuonot
  • Saukko
  • Seeprat
  • Siili
  • Simpanssi
  • Sinikelta-ara
  • Sinivalas
  • Siperianmaaorava
  • Skunkki (haisunäätä)
  • Supi (pesukarhu)
  • Surikaatti (nelisormimangusti)
  • Susi
  • Teeri
  • Tiaiset
  • Tilhi
  • Tunturihaukka
  • Tunturikihu
  • Tunturikiuru
  • Tunturipöllö
  • Tunturisopuli
  • Tupsukorvaorava
  • U - Y

  • Unikeko
  • Vaivaishiiri
  • Valkoselkätikka
  • Varis
  • Virtahepo
  • Vompatit
  • Vähäpäästäinen
  • Naali
    *** www.tunturisusi.com ***