Sudet Susi (Canis lupus)

Seuraa suurpetojemme esiintymistä

Rktl avasi syyskuussa 2014 uuden, kaikille avoimen riistahavainnot.fi-verkkopalvelun, jossa esitetään suurpedoista - karhusta, sudesta, ahmasta ja ilveksestä - tehtyjä havaintoja. Tässä palvelussa näkyvät ne suurpetohavainnot, jotka suurpetoyhdyshenkilöt ovat tallentaneet Tassu-suurpetojärjestelmään.

Susi Canis lupus Suurpedot Suomen kartalla.

Viimeisimpiä susiuutisia

Susi Canis lupus 2.3.2015 - Haukion kirjoitus nostatti susiraivon
Susi Canis lupus 2.3.2015 - Kuhmon pantasusien kaataminen ei ollut laitonta


Susien määrä Suomessa 220 - 245 tammikuussa 2015

Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvion mukaan Suomessa on tällä hetkellä 220 - 245 sutta. Viime vuonna helmikuun alussa susia oli 140 - 155. Susien määrä kasvoi kaikilla alueilla. Eniten hukkia on tullut lisää itäiselle kannanhoitoalueelle, jossa on nyt 130 - 140 sutta. Viime vuonna itäisellä kannanhoitoalueella oli 70 - 75 sutta. Läntisellä kannanhoitoalueella on arviolta 83 - 91 sutta, kun aiemmin määräksi arvioitiin 65 - 70. Suomen poronhoitoalueella on 7 - 14 sutta, vuosi sitten susia oli poronhoitoalueella arviolta 5 - 10. (Yle Uutiset 19.1.2015)

Susi Canis lupus Susikannan seurailua vuosien mittaan

Kansan ja kirjallisen kulttuurin antamia eläinten nimiä Tutustu kansan sudelle antamiin nimityksiin.

Yhteys ylläpitoon
tuntsu@dnainternet.net

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat yllä ja oikealla - Copyright © Flickr/Andre Haberle
Susi Ylin kuva kokonaisena.
Susi Kuva oikealta kokonaisena.
Susi
Canis lupus dingo
Dingo

Dingo (Canis lupus dingo)

Dingo on koiraeläimiin kuuluva, luonnonvarainen villikoira, joka tieteellisessä luokittelussa luetaan suden alalajiksi siksi, että sen katsotaan polveutuvan sudesta.

Ominaisuuksia

Dingo on kooltaan paimenkoiran kokoinen ja sen säkäkorkeus on 50 cm. Sillä on pystyt korvat, keskipitkä ja tuuhea häntä ja hännänpäässä voi olla usein valkoinen täplä.

Dingon väri vaihtelee vaaleankeltaisesta punertavaan ja ruskean eri sävyihin, jotkut yksilöt voivat olla tumman ruskeita, mustia tai jopa mustaviiruisiakin. Albiinoitakin esiintyy jonkin verran, kuten eläinten keskuudessa yleensäkin. Kaakkois-Australiasta tunnetaan valkoinen dingorotu.

Kolmiomainen naama, teräväkärkiset, kallon puoliväliin kiinnittyneet korvat ja litteät kulmakaaret ovat dingon tyypillisiä ominaisuuksia. Dingoilla ei ole kannuksia takakäpälissä, ja toisin kuin ei-alkukantaisilla roduilla, dingolla on vahva täydellinen hampaisto. Sen hampaat ovat hieman erillään toisistaan kuin sudella. Dingoilla on vahvat purulihakset ja leveä, syvä rinta.

Dingon nimen alkuperä - Nimi "dingo" tulee aboriginaalien Eora-kieliryhmän heimolta, kaakkoisesta Australiasta.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva vasemmalla Copyright Alexandre Roux


Dingo Tutustu tarkemmin dingoon.
Kettu

Preeriakettu (Vulpes velox)

Preeriakettu on Pohjois-Amerikan toiseksi pienin kettulaji. Hitusen sitäkin vielä pienempi on Kit fox (Vulpes macrotis).

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva oikealla Copyright Tim Strater


Preeriakettu Tutustu tarkemmin preeriakettuun.
Preeriakettu
Korvakoira
Korvakoira (Otocyon megalotis)

Korvakoiralla on fennekin tapaan suuret korvat, joilla voi olla mittaa 13,5 cm. Korvat eivät ole vain koristeina, vaan niillä korvakoira kuulee äärimmäisen tarkasti pienimpien saaliseläintensä, hyönteisten, heikoimmatkin rapistelut savannin ruohikoissa.

Kellanruskeassa olemuksessa kiinnittyy huomio korvien ohessa korvakoiran "pesukarhunaamaan". Kuono on pieni ja terävähkö. Korvakoiran väri vaihtelee kellanruskean ja harmaan eri sävyissä. Korvien ulkosivu, raajat, kuono ja hännänpää ovat mustat.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva vasemmalla Copyright Mark Dumont


Korvakoira Tutustu tarkemmin korvakoiraan.
Fennekki (Vulpes zerda)

Kääpiöitä kokonsa puolesta koiraeläinten heimossa edustavat fennekit, joita aiemmin kutsuttiin myös aavikkoketuiksi.

Laji on pienimpiä kaikista koiraeläimistä. Koko on suunnilleen samaa sarjaa, kuin toisella lilliputtiketulla, mustatäpläketulla.

Mutta sen, minkä fennekki ruumiinsa koossa häviää, sen se korvaa korvillaan, joilla on pituutta peräti 15 cm. Myös fennekin kuuloluut ovat suuret ja niinpä sen kuuloherkkyys aavikon vaarallisissa oloissa onkin erityisen suuri. Suuret korvat myös haihduttavat liikalämpöä. Kun lämpötila on korkea, verenkierto korvissa lisääntyy ja lämpöä haihtuu tehokkaasti.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva oikealla Copyright © Flickr/Cloudtail


Aavikkokettu
Tutustu tarkemmin fennekkiin eli aavikkokettuun.
Aavikkokettu
TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
Eläimiä A - M

  • Ahma
  • Apinat
  • Delfiinit
  • Euroopansuslikki (siiseli)
  • Filippiinienkummittelija
  • Genetti
  • Gueretsat
  • Gundi
  • Hiekkamangusti
  • Hirvieläimet
  • Hyeenat
  • Ilves
  • Impala
  • Jääkarhu
  • Kapybara (vesisika)
  • Karhu
  • Keisaritamariini
  • Kiinantupaija
  • Kirahvi
  • Kissaeläimet - aasiankultakissasta villikissaan
  • Koala
  • Kodiakinkarhu
  • Koiraeläimet
  • Kultapanda
  • Kärppä
  • Laiskiaiset
  • Liito-orava
  • Lumikko
  • Majavat
  • Mangusti
  • Mara
  • Meerkat
  • Metsäjänis
  • Minkki
  • Mungot
  • Murmelit
  • Mustajalkahilleri
  • Mustakarhu
  • Myyrät
  • Eläimiä N - V

  • Norsut
  • Numbatti (pussimuurahaiskarhu)
  • Näätä
  • Orava
  • Panda
  • Piisami
  • Pikkumangusti
  • Pikkumarmosetti
  • Pikkuvirtahepo
  • Preerikot
  • Puoliapinat
  • Pussipiru
  • Rengashäntämaki
  • Saimaannorppa
  • Sarvikuonot
  • Saukko
  • Seeprat
  • Simpanssi
  • Sinivalas
  • Siperianmaaorava
  • Skunkki
  • Supi (pesukarhu)
  • Susi - ja kaikki koiraeläimet
  • Tunturisopuli
  • Unikeko
  • Vaivaishiiri
  • Virtahepo
  • Vompatit
  • Vähäpäästäinen


  • Erikoissivuja

  • Eläinmaailman pentuja ja poikasia - nyt söpöstellään
  • Lintumaailman ennätyksiä
  • Lintuja

  • Harakat
  • Huuhkaja
  • Hömötiainen
  • Jättiläisalbatrossi
  • Kanahaukka
  • Keisaripingviini
  • Kiiruna
  • Korppi
  • Kotkat
  • Kuningaspingviini
  • Kuusitiainen
  • Käki
  • Lapinpöllö
  • Lapintiainen
  • Laulujoutsen
  • Lumimyrskyliitäjä
  • Maakotka
  • Merikotka
  • Metso
  • Naakka
  • Palokärki
  • Punaotsasieppo
  • Punatulkku
  • Riekko
  • Sinitiainen
  • Suopöllö
  • Talitiainen
  • Teeri
  • Tiaiset
  • Tilhi
  • Tornipöllö
  • Tunturihaukka
  • Tunturikihu
  • Tunturikiuru
  • Tunturipöllö
  • Tuppinokat
  • Töyhtötiainen
  • Valkopäätiainen
  • Valkoselkätikka
  • Varis
  • Varpuspöllö
  • Viirupöllö
  • Viitatiainen
  • Eläimiä ja lintuja - ja ihmisiä

  • Aasi - miniaasi - muuli - muuliaasi - minimuuli
  • Alpakka
  • Chilentsintsilla
  • Fretti
  • Gekot
  • Hamsterit
  • Hevoset ja ponit
  • Ihminen
  • Kamelit
  • Kani
  • Kilpikonnat
  • Kissat
  • Koiralinkit
  • Laama
  • Lehmä
  • Marokonraitahiiri
  • Marsu
  • Minipossut ja mikropossut
  • Mongolianjirdi (gerbiili)
  • Papukaijat
  • Rotat
  • Siilit
  • Sinikelta-ara


  • Esihistoriallinen aika

  • Dinosaurukset
  • Hirviösusi
  • Jättiläislaiskiainen
  • Mammutit ja mastodontit
  • Sapelihammaskissa eli smilodon
  • Tylppäkuonokarhu


  • KOIRAELÄIMET AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
    A - E

  • Amazoniankoira
  • Andienkettu
  • Atamarankettu
  • Bengalinkettu
  • Brasiliankettu
  • Darwininkettu
  • Dingo
  • Eteläafrikankettu
  • Etiopiansusi
  • F - K

  • Falklandinkoira
  • Fennekki (aavikkokettu)
  • Harjasusi
  • Harmaakettu
  • Hiekkakettu
  • Isoandienkettu
  • Juovasakaali
  • Kaliforniankettu
  • Kettu
  • Kit fox
  • Kojootti
  • Korsakki
  • Korvakoira
  • Kultasakaali
  • L - P

  • Laulava uudenguineankoira
  • Mustatäpläkettu
  • Naali
  • Pampakettu
  • Preeriakettu
  • Punasusi
  • R - V

  • Ravustajakoira
  • Sahelinkettu
  • Savannikoira (hyeenakoira)
  • Suokoira (pensaskoira)
  • Supikoira
  • Susi
  • Tiibetinkettu
  • Vaippasakaali
  • Viidakkosusi (vuorisusi)
  • KISSAELÄIMET AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
    A - J

  • Aasiankultakissa
  • Aasianmetsäkissa (leopardikissa)
  • Afrikankultakissa
  • Andienkissa
  • Borneonkissa
  • Borneonpuuleopardi
  • Gepardi
  • - Gepardin lisääntyminen ja alalajit
  • Hietakissa
  • Iberianilves (espanjanilves)
  • Ilves
  • Iriomotenkissa
  • Jaguaari
  • - Musta jaguaari
  • Jaguarundi
  • K - L

  • Kalastajakissa
  • Kanadanilves
  • Karakali (aavikkoilves)
  • Kiinanaavikkokissa
  • Kodkod (yökissa)
  • Kolokolo (pampakissa)
  • Kotikissa
  • Leijona
  • - Leijonan alalajit
    - Leijonan pentukuvia
    - Valkoiset leijonat
    - Aasianleijona
  • Leopardi
  • - Leopardin alalajit
    - Musta pantteri
  • Litteäpääkissa
  • Lumileopardi
  • M - P

  • Manuli (arokissa)
  • - Manulikuvia
  • Margai (pitkähäntäkissa)
  • Marmorikissa
  • Mustajalkakissa
  • Onsilla (tiikerikissa)
  • Oselotti
  • Pampasinkissa
  • Pantanalinkissa
  • Punailves
  • Punankissa (vuorikissa)
  • Puuleopardi
  • Puuma
  • R - V

  • Ruostetäpläkissa
  • Servaali
  • - Servaalikuvia
    - Savannah
  • Suokissa
  • Tiikeri
  • - Tiikerin alalajit
    - Valkoinen tiikeri
    - Kultatiikeri
    - Liikeri ja tiikoni
  • Villikissa
  • Susilaumaa
    Susilaumaa Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
    Kuva Copyright © Flickr/Andre Haberle
    *** www.tunturisusi.com ***