Susisivut
Sudet Susi (Canis lupus)

Seuraa suurpetojemme esiintymistä

Rktl avasi syyskuussa 2014 uuden, kaikille avoimen riistahavainnot.fi-verkkopalvelun, jossa esitetään suurpedoista - karhusta, sudesta, ahmasta ja ilveksestä - tehtyjä havaintoja. Tässä palvelussa näkyvät ne suurpetohavainnot, jotka suurpetoyhdyshenkilöt ovat tallentaneet Tassu-suurpetojärjestelmään.

Susi Canis lupus Suurpedot Suomen kartalla.

Viimeisimpiä susiuutisia

Susi Canis lupus 17.4.2015 - Suurpetovahingot vähenivät roimasti

Susien määrä Suomessa 220 - 245 tammikuussa 2015

Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvion mukaan Suomessa on tällä hetkellä 220 - 245 sutta. Viime vuonna helmikuun alussa susia oli 140 - 155. Susien määrä kasvoi kaikilla alueilla. Eniten hukkia on tullut lisää itäiselle kannanhoitoalueelle, jossa on nyt 130 - 140 sutta. Viime vuonna itäisellä kannanhoitoalueella oli 70 - 75 sutta. Läntisellä kannanhoitoalueella on arviolta 83 - 91 sutta, kun aiemmin määräksi arvioitiin 65 - 70. Suomen poronhoitoalueella on 7 - 14 sutta, vuosi sitten susia oli poronhoitoalueella arviolta 5 - 10. (Yle Uutiset 19.1.2015)

Susi Canis lupus Susikannan seurailua vuosien mittaan

Kansan ja kirjallisen kulttuurin antamia eläinten nimiä Tutustu kansan sudelle antamiin nimityksiin.

Yhteys ylläpitoon
tuntsu@dnainternet.net

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat yllä ja oikealla - Copyright © Flickr/Andre Haberle
Susi Ylin kuva kokonaisena.
Susi Kuva oikealta kokonaisena.
Susi
Harjasusi Harjasusi (Chrysocyon brachyurus)

Harjasusi on Etelä-Amerikan kookkain koiraeläin. Se näyttää hieman kuin pitkäjalkaiselta ketulta, ja sen paikallinen nimi onkin aguará guazú - iso kettu.

Harjasusi on helppo tunnistaa ulkomuodostaan - punaruskeasta turkistaan, suurista korvistaan, pitkästä kuonostaan ja tavattoman pitkistä, mustista jaloistaan. Pitkät jalat auttavat sitä liikkumaan korkeassa ruohikossa ja tähystelemään yli korkean ruohikon.

Tähystelyä ja tarkkojen havaintojen tekoa edesauttavat tarkka näkö, erinomainen hajuaisti ja ylisuurten, 18 cm pitkien korvien myötä yliherkkä kuuloaisti.

Harjasusi saa nimensä niskansa pitkästä, tummasta karvoituksesta, joka muistuttaa harjaa eli harjasta. Harjansa karvat se uhkailutilanteessa pörhistää vieläkin pystymmiksi. Hännänpää, kurkku ja korvien sisustat ovat muuten punaruskeassa värityksessä valkoiset.

Harjasusi ei kuulu Canis-sukuun ja se liikkuukin toisin, kuin sudet; kaukaa sen liikkuva hahmo muistuttaa enemmän antilooppia kuin sutta.

Harjasusi Tutustu tarkemmin harjasuteen.

Kuva-aarteita Tunturisuden sivuilla

Näitä sivuja on rakenneltu vuoden 2001 alusta. Koska on kyse harrastuksesta, ei ole olemassa budjettia esimerkiksi maksullisten kuvien hankintaan.

Silti ja kaikista asiaankuuluvista hankaluuksistakin huolimatta, monet kuvaajat ovat suhtautuneet kuvapyyntöihin myönteisesti. Suurin osa kuvista on luonnollisestikin otettu eläintarhoissa. Monet kuvista on otettu myös luonnossa - Afrikan savanneilla, Etelä-Amerikan viidakoissa, Arktiksen jäälakeuksilla tai Pohjolan havumetsissä. Koiraeläimiähän tapaa mitä erilaisimmista luontoympäristöistä.

Lajikuvastoon tuli maaliskuussa 2015 kuva tiibetinketusta. Viisitoista vuotta meni, että lajista ei ollut ainuttakaan kuvaa - ja sitten tuli kuvista täydellisin. Kuva on otettu Tiibetin kallioisilla ruohikkomailla. Tiibetinketusta on olemassa hyvin vähän kuvia ja lajia kuvattiin videollekin ensimmäisen kerran vasta vuonna 2006.

Harjasusi Tutustu isopäiseen tiibetinkettuun

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva vasemmalla Copyright Cloudtail


Kuvassa vasemmalla harjasusi.
Suokoira
Suokoira (Speothos venaticus)

Etelä-Amerikassa eräät koiraeläimet ovat kehittyneet olemukseltaan varsin "erityisiksi". Siinä, missä harjasusi on hontelo ja pitkäjalkainen, on suokoira puolestaan matala ja lyhytjalkainen, paksu patukka.

Suokoira Tutustu tarkemmin suokoiraan.
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuva Copyright © Flickr/Tambako The Jaguar
Kaliforniankettu Naali Kettu
Kaliforniankettu (Urocyon littoralis dickeyi)

Amerikan harvinaisimpia ja äärimmäisen uhanalaisia kettuja edustaa kaliforniankettu. Jääkauden jälkeen Kalifornian edustalle jäi kahdeksaan pieneen saareen eristykseen mantereesta harmaakettuja. Pitkän ajan kuluessa ketuista on kehittynyt omanlaisensa, kääpiökokoinen - kilon parin painoinen kaliforniankettu. Nykyään kuudella saarella on oma alalajinsa. Kuvan ketun asuinsaari on San Nicolas Island ja ketun nimenä onkin San Nicolaksen saarikettu (San Nicolas Island Fox).

Kaliforniankettu Tutustu tarkemmin kaliforniankettuun.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuva Copyright © Flickr/Island Conservation
Naali (Vulpes lagopus)

Naali eli napakettu, saamen kielellä njalla, on pohjoisen tundran laji, joka meillä on elänyt avoimilla tunturipaljakoilla ja tunturisoilla. Naali on surullinen esimerkki siitä, kuinka käy eläinlajille, jota ei suojella tehokkaasti. Naali eli vielä 1800-luvulla Suomessakin varsin yleisenä, vaellellen satunnaisesti jopa Etelä-Suomessa. Nykyisin naalia tavataan maassamme äärimmäisen harvoin, josko juuri silloinkaan.

Naali Tutustu tarkemmin naaliin.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Cloudtail
Kettu (Vulpes vulpes)

Jos eri eläinlajien suosiota mitattaisiin sen perusteella, että kuinka paljon niistä kerrotaan ja kirjoitetaan, niin kettu olisi varma voittajaehdokas. Ei ole toista eläintä Euroopan eläimistössä, josta olisi sepitetty niin paljon satuja ja tarinoita ja ihmeellisiä juttuja kuin Kettu eli Mikko Repolaisesta.

Kaliforniankettu Tutustu tarkemmin kettuun.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuva Copyright © Flickr/Chris Parker
TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
Eläimiä A - M

Ahma Apinat Delfiinit Euroopansuslikki (siiseli) Filippiinienkummittelija Genetti Gueretsat Gundi Hiekkamangusti Hirvieläimet Hyeenat Ilves Impala Jääkarhu Kapybara (vesisika) Karhu Keisaritamariini Kiinantupaija Kirahvi Kissaeläimet - aasiankultakissasta villikissaan Koala Kodiakinkarhu Koiraeläimet Kultapanda Kärppä Laiskiaiset Liito-orava Lumikko Majavat Mangusti Mara Meerkat Metsäjänis Minkki Mungot Murmelit Mustajalkahilleri Mustakarhu Myyrät
Eläimiä N - V

Norsut Numbatti Näätä Orava Panda Piisami Pikkumangusti Pikkumarmosetti Pikkuvirtahepo Preerikot Puoliapinat Pussipiru Rengashäntämaki Saimaannorppa Sarvikuonot Saukko Seeprat Simpanssi Sinivalas Siperianmaaorava Skunkki Supi (pesukarhu) Susi - ja kaikki koiraeläimet Tunturisopuli Unikeko Vaivaishiiri Virtahepo Vompatit Vähäpäästäinen

Erikoissivuja

Eläinmaailman pentuja ja poikasia - nyt söpöstellään Lintumaailman ennätyksiä
Lintuja

Harakat Huuhkaja Hömötiainen Jättiläisalbatrossi Kanahaukka Keisaripingviini Kiiruna Korppi Kotkat Kuningaspingviini Kuusitiainen Käki Lapinpöllö Lapintiainen Laulujoutsen Lumimyrskyliitäjä Maakotka Merikotka Metso Naakka Palokärki Punaotsasieppo Punatulkku Riekko Sinitiainen Suopöllö Talitiainen Teeri Tiaiset Tilhi Tornipöllö Tunturihaukka Tunturikihu Tunturikiuru Tunturipöllö Tuppinokat Töyhtötiainen Valkopäätiainen Valkoselkätikka Varis Varpuspöllö Viirupöllö Viitatiainen
Eläimiä ja lintuja - ja ihmisiä

Aasi - miniaasi - muuli - muuliaasi - minimuuli Alpakka Chilentsintsilla Fretti Gekot Hamsterit Hevoset ja ponit Ihminen Kamelit Kani Kilpikonnat Kissat Koiralinkit Laama Lehmä Marokonraitahiiri Marsu Minipossut ja mikropossut Mongolianjirdi (gerbiili) Papukaijat Rotat Siilit Sinikelta-ara

Esihistoria

Dinosaurukset Hirviösusi Jättiläislaiskiainen Mammutit ja mastodontit Sapelihammaskissa eli smilodon Tylppäkuonokarhu

KOIRAELÄIMET AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
A - E

Amazoniankoira Andienkettu Atamarankettu Bengalinkettu Brasiliankettu Darwininkettu Dingo Eteläafrikankettu Etiopiansusi
F - K

Falklandinkoira Fennekki (aavikkokettu) Harjasusi Harmaakettu Hiekkakettu Isoandienkettu Juovasakaali Kaliforniankettu Kettu Kit fox Kojootti Korsakki Korvakoira Kultasakaali
L - P

Laulava uudenguineankoira Mustatäpläkettu Naali Pampakettu Preeriakettu Punasusi
R - V

Ravustajakoira Sahelinkettu Savannikoira (hyeenakoira) Suokoira (pensaskoira) Supikoira Susi Tiibetinkettu Vaippasakaali Viidakkosusi (vuorisusi)
KISSAELÄIMET AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
A - J

Aasiankultakissa Aasianmetsäkissa (leopardikissa) Afrikankultakissa Andienkissa Borneonkissa Borneonpuuleopardi Gepardi - Gepardin lisääntyminen ja alalajit Hietakissa Iberianilves (espanjanilves) Ilves Iriomotenkissa Jaguaari - Musta jaguaari Jaguarundi
K - L

Kalastajakissa Kanadanilves Karakali (aavikkoilves) Kiinanaavikkokissa Kodkod (yökissa) Kolokolo (pampakissa) Kotikissa Leijona - Leijonan alalajit
- Leijonan pentukuvia
- Valkoiset leijonat
- Aasianleijona
Leopardi - Leopardin alalajit
- Musta pantteri
Litteäpääkissa Lumileopardi
M - P

Manuli (arokissa) - Manulikuvia Margai (pitkähäntäkissa) Marmorikissa Mustajalkakissa Onsilla (tiikerikissa) Oselotti Pampasinkissa Pantanalinkissa Punailves Punankissa (vuorikissa) Puuleopardi Puuma
R - V

Ruostetäpläkissa Servaali - Servaalikuvia
- Savannah
Suokissa Tiikeri - Tiikerin alalajit
- Valkoinen tiikeri
- Kultatiikeri
- Liikeri ja tiikoni
Villikissa
Arktispari
Arktiset sudet (Canis lupus arctos)

Arktinen susi on yksi suden (Canis lupus) alalajeista. Metsäsusissakin on valkoisia susia, mutta erityisesti valkoiset sudet elävät arktisilla alueilla, siellä missä talvi on valtias.

Arktiset sudet Tutustu tarkemmin arktiksen valkoisiin vaeltajiin.
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuva Copyright © Flickr/jamia54
*** tunturisusi.com linkit ***