|
|
|
TUNTURISUDEN SUSISIVUT
Susi eli vuosisatoja sitten kaikkialla pohjoisella pallonpuoliskolla,
onhan se kaikkein laajimmalle levittäytynyt maanisäkäs.
Laajat susivainot ovat kuitenkin
pilkkoneet monet populaatiot pienemmiksi ja ainakin osin eristyneiksi etenkin Euroopassa
- ja jo kauan
aikaa sitten susi on laajoilta alueilta järjestelmällisesti hävitetty. Brittein saarilta viimeinen
susi ammuttiin jo vuonna 1743, Tanskasta 1772, Irlannista 1786, Saksasta 1904, Ruotsista 1966, Norjasta 1976 - eikä susia ole myöskään
Alankomaissa, Belgiassa, eikä monissa muissakaan Euroopan maissa. Ranskassa oli vielä 1800-luvun alkupuolella
peräti 5 000 sutta, viimeinen tapettiin vuonna 1937. Sittemmin susi on tehnyt paluun
eräisiin maihin, kuten Ranskaan, Saksaan, Norjaan ja Ruotsiin.
Suomessa susia oli vielä 1800-luvulla niin paljon, että esimerkiksi vuosina
1866 - 1898 tapettiin 5 598 sutta, näistä tapettiin 2 400
vuosina 1861 - 1865 ja vuonna 1880 vielä 320. 1900-luvun alkupuolella
susi oli maastamme käytännössä sukupuuttoon tapettu. 1970-luvulla koko kannan
suuruudeksi arvioitiin 10 - 15 yksilöä. Vuoteen 1975 asti Suomen valtio jopa
maksoi sudesta tapporahaa. Vuonna 1973 susi rauhoitettiin periaatteessa poronhoitoalueen
eteläpuolella. Rauhoitus on kuitenkin ollut laadultaan varsin näennäistä,
sillä susien kohtalo on kulloisinakin vuosina riippunut maa- ja metsätalousministeriön
päätöksistä.
2000-luvun alkuvuosina susikantamme osoitti elpymisen ja runsastumisen merkkejä,
tämän aikaansai se, että EU tuli erilaisine määräyksineen sutemme turvan takaajaksi.
Vuosituhannen alun runsaasta sadasta susien määrä kohosi vuoden 2006 lopulla lähelle
kolmeasataa. Tuosta ajankohdasta vuoteen 2011 tultaessa susikantamme oli puolittunut.
Syinä tähän ovat olleet laajamittainen salametsästys sekä maa- ja metsätalousministeriön
kaatolupapolitiikka. Kymmenittäin susiamme kaadetaan vuosittain erilaisilla
kiintiö- ja poikkeusluvilla, vaikka on kyseessä vuonna 2010 julkistetun Punaisen kirjan
mukaan erittäin uhanalainen laji, jota tulisi ponnekkaasti suojella.
Susien määrä 185 - 205
Suomessa oli RKTL:n mukaan kesäkuussa 2011 susia 185 - 205.
VIIMEISIMPIÄ SUSIUUTISIA
3.2. -
Suomi edistää susien tuloa asutuille seuduille
3.2. -
20 000 lounaissuomalaista kertoo nähneensä suden luonnossa
1.2. -
Sudet hyökkäsivät Venäjän Karjalassa
31.1. -
Sudenmetsästys jatkuu Köyliössä
30.1. -
Juntusrannan susi edelleen vapaana
28.1. -
Susikiistat kärjistyvät Savossa
27.1. -
Yläneen susien DNA osoitti lauman luonnon tuomaksi
26.1. -
Röyhkeä susi tappaa poroja Juntusrannassa
Seuraa Riku Lumiaron blogia!
Luonnon monimuotoisuus - Nähdään poronhoitoalue uusiksi niin porotalouden kuin luonnon monimuotoisuuden kannalta.
Sudet nettikamerassa!
Yellowstone, Montana, USA. Aikaeroista johtuen, alkaa näkyä meillä iltapäivällä noin klo 15 - 16,
kun aamu valkenee Amerikassa.
Yhteistyössä
Tuikkis
Susi ensimmäinen eläin ihmisen seurassa
Susi on todennäköisesti se nisäkäs, joka aloitti ensimmäisenä yhteiselämän
ihmisen kanssa. Nykyisin tunnemme tämän suden koirana. Kymmeniä tuhansia vuosia sitten
ihminen ja susi lyöttäytyivät yhteen, ja hiljalleen kesysusista jalostui ihmisestä riippuvainen koira.
Tarkalleen ottaen, uusimman tutkimuksen mukaan, tämä ihmisen ja koiran yhteiselo
alkoi noin 33 000 vuotta sitten, Altailla, Siperiassa.
Siitä, miten susi päätyi ihmisen seuraan, on keskusteltu paljon ja esitetty erilaisia
teorioita. Pitkään on vallinnut käsitys, jonka mukaan ihminen on noukkinut
susien pesistä pentuja, ja niistä on sitten kehittynyt koira. Uusin teoria sanoo,
että susi itse asiassa kesytti itse itsensä. Jotkut yksilöt vain hakeutuivat
ihmisasutuksen liepeille ruuan toivossa, ja siirtyivät siitä sitten, tai niiden jälkeläiset siirtyivät,
erilaisten vaiheiden kautta pysyvästi ihmisen seuraan.
Nykykoiramme ei ole kuitenkaan näiden yli 30 000 vuotta sitten ihmisen seurassa liikkuneiden,
puolivillien esikoirien jälkeläisiä. Jääkauden vuoksi tuon ajan jälkeen seurasi kylmiä
kausia, jolloin jäätikön reunat siirtyilivät, ja ihmiset joutuivat liikkumaan
saalistamiensa eläinten perässä. Tässä jatkuvassa muuttoliikkeessä eivät koirat, taikka koiranlaiset eläimet pysyneet perässä,
vaan jäivät asteittain pois ihmisen seurasta. 19 000 vuotta sitten alkoi uusi yritys suden taipaleella koiraksi.
Nykykoiramme polveutuvat jääkauden loppuajalla,
noin 17 000 - 14 000 vuotta sitten eläneistä koirista. Tuolloin koiria domestikoitiin
ihmisen seuraan eri puolilla maapalloa, ja jotkut näistäkin yrityksistä
epäonnistuivat ja katkesivat, jotkut jatkuivat - aina tähän päivään saakka.
Kaikki tämä edellä esitetty vaatii kuitenkin vielä vahvistuksekseen, eräiden tutkijoiden mukaan, uutta tutkimusta
ja uusia todisteita, sillä paljon prosessissa on vielä arvailun ja päättelyn varassa.
Koirarotuja on nykyisin yli 400 ja koiria on koko maailmassa yli 400 miljoonaa. Susia
koko maailmassa on nykyisin noin 160 000 - 190 000.
(Päälähteinä: Paavo Hellstedt: Hyödylliset ihmisen seuralaiset - Luonnossa Nisäkkäät 3, Weilin+Göös 2010 -
sekä Jennifer Viegas: Prehistoric dog domestication derailed by Ice Age)
Koiraeläimet aakkosjärjestyksessä
Amazoniankoira *
Andienkettu *
Atamarankettu *
Bengalinkettu *
Brasiliankettu *
Darwininkettu *
Dingo *
Eteläafrikankettu *
Etiopiansusi *
Falklandinkoira *
Fennekki *
Harjasusi *
Harmaakettu *
Hiekkakettu *
Isoandienkettu *
Juovasakaali *
Kaliforniankettu *
Kettu *
Kit fox *
Kojootti *
Korsakki *
Korvakoira *
Kultasakaali *
Laulava uudenguineankoira *
Mustatäpläkettu *
Naali *
Pampakettu *
Preeriakettu *
Punasusi *
Ravustajakoira *
Sahelinkettu *
Savannikoira *
Suokoira *
Supikoira *
Susi *
Tiibetinkettu *
Vaippasakaali *
Viidakkosusi *
Kuvissa yllä ja alimpana naali.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat tällä sivulla Copyright
Tambako the Jaguar
*Ylin kuva Copyright
jamia54
*Kuvat naalista, Copyright
em_j_bishop
|
|
|
Tunturisuden susisivujen lähteitä
Hannu Hautala, Reijo Heikkinen: Kalevalaista luontoa - Articmedia 2009.
Suomen susikannan hoitosuunnitelma - Maa- ja metsätalousministeriö 2005.
Erkki Pulliainen: Suomen suurpedot - Tammi 1974.
Erkki Pulliainen: Petoja ja ihmisiä - Tammi 1984.
Kaarina Kauhala: Koiran villit sukulaiset - WSOY 2000.
Leena Vilkka: Eläinten tietoisuus ja oikeudet : kettutyttöfilosofiaa ja susietiikkaa - Yliopistopaino 1996.
Leena Vilkka: Susi luonnossa ja kulttuurissa - Biofilos 2008.
Jim Brandenburg: Veljemme Susi - Unohdettu lupaus - Gummerus 1993.
Veli Lyytikäinen, Hannu Luotonen, Ilari Uotila, Juho Kotanen ja Timo J. Hokkanen: Pohjois-Karjalan suurpedot - Erämaisen luonnon ja ihmisen rinnakkaiseloa itäisimmässä Suomessa - Pohjois-Karjalan ympäristökeskus 2004.
|
Tunturisuden susisivujen lähteitä
Jukka Bisi: Suomalaisen susikonfliktin anatomia - Oulu 2010.
Erkki Pulliainen, Lassi Rautiainen: Suurpetomme karhu, susi, ahma, ilves - Arcticmedia 1999.
Lassi Rautiainen: Villi itä - Wild east. Wild ost. Articmedia 2007.
Jouko Teperi: Sudet Suomen rintamaiden ihmisten uhkana 1800-luvulla - Suomen historiallisen seuran julkaisu "Historiallisia tutkimuksia 101", 1977.
Pentti Mäensyrjä: Hukka huutaa - Arvi A. Karisto Osakeyhtiö 1974.
Dogs: Their Fossil Relatives & Evolutionary History, a book on the biology, fossil history, and evolutionary relationship of Canidae with rich illustrations by Xiaoming Wang, Richard H. Tedford, and Mauricio Anton.
Sekä lukuisat muut kirjat, lehdet ja nettilähteet, joista mainintoja sivuilla tekstien yhteydessä.
|
|
TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
|
|
|
