Isle Royale

Kartta Isle Royalen saaresta - courtesy of NPS - Public domain.

Isle Royalen saari Yläjärvellä Pohjois-Amerikassa

Yläjärvi (engl. Lake Superior) on suurin Pohjois-Amerikan Suurista järvistä. Se on pinta-alaltaan maailman suurin makean veden allas (Kaspianmeri on suurempi, mutta se on suolajärvi). Yläjärven pinta-ala on n. 82 000 km² ollen näin suurempi kuin Tšekki. Se on 563 kilometrin pituinen ja 257 kilometrin levyinen. Järven keskisyvyys on 149 metriä, syvimmän kohdan ollessa 406 metriä. Yläjärven tilavuus on 12 232 km³ ja sillä on rantaviivaa 4 393 kilometriä.

Suurin Yläjärven saarista on nimeltään Isle Royale. Saari sijaitsee järven pohjoisessa osassa, lähellä Kanadan rannikkoa - matkaa mantereelle on 25 - 33 km. Saarella on pituutta 72 km ja leveyttä enimmillään 14 km. Saari lähellä sijaitsevien noin 400 pienemmän saaren kanssa muodostaa kansallispuiston Isle Royale National Park, joka muodostettiin vuonna 1940.

Levolla

Hirvi on asettunut lumeen levolle.

Isle Royalen sudet ja hirvet

Saarelle ja sen eläimistölle erityinen piirre on sen eristyneisyys mantereesta. Isle Royalen eläimistöön kuuluu noin 20 nisäkästä, kun niitä läheisellä mantereen puolella on yli 40 - saaren nisäkkäisiin kuuluvat sudet ja hirvet. Saarella elää keskimäärin 25 sutta ja 1000 hirveä. Susia voisi myös jäiden aikaan tulla ainakin teoriassa lisääkin saarelle mantereelta. Pienimmillään susien määrä oli parvoviruksen vuoksi vuosina 1980 - 1996, jolloin susien määrä alhaisimmillaan oli 12. Olosuhteiden ja ravinnonsaantimahdollisuuksien myötä molempien lajien määrät voivat vuosittain vaihdella, hirvien hyvinkin suuresti. Runsaslumiset talvet suosivat susia ja silloin niille hirvien saalistaminen onnistuu helpommin. Vähälumiset talvikaudet ja kesät tietävät rankempia aikoja susille.

30 sutta ja 450 hirveä vuonna 2006

Vuonna 2006 saarella eli 30 sutta jakaantuneena kolmeen eri laumaan. Laumat olivat East Pack, Middle Pack ja Chippewa Harbor Pack. Laumoista suurin oli Middle Pack, siinä oli yksitoista sutta, kahdessa pienemmässä oli kuudesta kahdeksaan sutta. Hirvien määrä oli pudonnut ja niitä oli tuolloin vain 450. Jokaista 15 hirveä kohti oli yksi susi.

21 sutta ja 385 hirveä vuonna 2007

Tänä kuluvana vuotena 2007 on molempien lajien määrä jatkanut alenemistaan. Kun jo vuonna 2006 hirviä oli ennätyksellisien vähän, on niiden määrä tähän mennessä pudonnut jo 385 yksilöön, samalla kun susien määrä on pudonnut 21 yksilöön. Hirvien määrä on alhaisempi, kuin koskaan ennen. Vielä vuonna 2002 hirviä oli yli 1000. Sitten tuli takaisku kun seuraavat kesät ovat olleet poikkeuksellisen lämpimiä. Hirvet menettivät ruokahalunsa ja etsiytyivät vain suojaan kuumuudelta, jääden siten laihaan kuntoon talveksi. Eräät hirviä vaivaavat loiset ovat taas hyötyneet lämpimistä kesistä ja lisääntyneet valtavasti. Hirvet yrittävät päästä kiusankappaleista eroon hangaten itseään puuhun tai puremalla turkkiaan. Veren- ja painon hukka on usein kohtalokas.

Raskaat ovat ajat myös susille kun on pulaa ruuasta. Koska hirviä on vähän, saalis syödään viimeistä murusta asti loppuun. Pienpedoille ja raadonsyöjille ei jää mitään, joten raskaat ovat ajat niillekin. Ketuille ei myöskään riitä jäniksiä kun jäniskantakin on juuri nyt alhainen.

Isle Royalen sudet

The Middle Pack- lauman sudet hallitsevat yli 3/4 koko Isle Royalen saaren pinta-alasta.

Maailman vanhin yhtäjaksoinen edelleen jatkuva tutkimus

Ensimmäiset hirvet saapuivat mantereelta saarelle uimalla joskus 1900-luvun alkuvuosina. Huomattavasti niitä myöhemmin ilmaantuivat saarelle ensimmäiset sudet joskus ihan 1940-luvun lopulla. Susilta matka ei uiden onnistunut, vaan ne tulivat jäitä pitkin jolkotellen Ontariosta, Kanadasta. Ennen susien tuloa saarelle hirvien kannanvaihtelut olivat rajuja. Enimmillään hirviä oli jopa 3000, välillä taas kato oli lähes täydellinen. Susien ansiosta päästiin dynaamiseen tasapainoon ja kannanvaihtelut eivät enää olleet niin suuria. Enää ei hirvien määrä päässyt kasvamaan näin ylettömästi, eikä toisaalta myöskään aivan romahtamaankaan.

Kaikki Isle Royalen sudet ovat yhden, 1940-luvun lopulla eläneen naarassuden jälkeläisiä. Tämä suuri sisäsiittoisuus on johtanut siihen, että populaation geneettinen muuntelu on alentunut tähän päivään mennessä ainakin 50 %. Kymmenisen vuotta susien ilmaantumisen jälkeen tutkijat huomasivat, että saari mahdollisti erityiset olosuhteet susien ja hirvien välisten suhteiden tutkimukselle. Susi- ja hirvitutkimus saarella on maailman pisin yhtäjaksoisesti kestänyt ja edelleen jatkuva tämänkaltainen, petoeläintä ja sen saaliseläintä selvittelevä, ainutlaatuinen tutkimus, alettuaan jo vuonna 1959.

Radioseuranta

Joillekin saaren susista asetetaan seurannan avuksi radiopanta. Yllä kuvassa sutta pannoitetaan ja samalla sutta tutkitaan ja mittaillaan.

Isle Royalessa susia seurataan paljon myös ilmasta. Niiden määrä kyetään laskemaan täten hyvin tarkoin. Kun lentokoneesta havaitaan rutiinilennolla susilauman jäljet lumessa, jälkiä seurataan aina, kunnes lauma nähdään. Alla kuvasarjassa sudet saalistavat hirven. Neljän suden lauma saalistaa vuodessa keskimäärin 28 hirveä - eli lauma saalistaa hirven joka 13. päivä. Toisin sanomalla saman voi ilmaista niin, että neljän suden lauma tarvitsee ravinnokseen yhden hirven aina kahden viikon välein. Näissä kuvissa lauma on suurempi, joten sen saalistarvekin on suurempi.

Susilauma saalistaa hirven Susilauma saalistaa hirven Susilauma saalistaa hirven Susilauma saalistaa hirven

Wolves & Moose of Isle Royale
Overview of the ecology and research of wolves and moose on Isle Royale
Isle Royale National Park
www.tunturisusi.com

Alku | Perustiedot | Susikuvat | Kevennyksiä | Koirasusi | Uutiset | Koiraeläimet | Vetoomukset | Kirjat | Foorumi | Viekku