ISO-ORAVA (Sciurus niger) - (Linnaeus, 1758)

Iso-oravan vanha nimi oli mustaorava. Se on Pohjois-Amerikassa elävä oravalaji.

Tieteellinen luokittelu

DomeeniEucaryaaitotumalliset
KuntaAnimaliaeläinkunta
PääjaksoChordataselkäjänteiset
AlajaksoVertebrataselkärankaiset
LuokkaMammalianisäkkäät
LahkoRodentiajyrsijät
HeimoSciuridaeoravat
SukuSciurusoravat
Lajinigeriso-orava


Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva oikealla Copyright Jen Goellnitz
Iso-orava
Iso-orava
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Jen Goellnitz
Iso-orava Ominaisuuksia

Iso-orava on kooltaan suurin Amerikan puissa kiipeilevistä oravista. Sen ruumiin pituus on 45 - 69 cm, ja hännän pituus 20 - 33 cm. Painoa iso-oravalla on 696 - 1 233 g. - keskimäärin 800 g. Uros ja naaras ovat samankokoiset ja samannäköiset. Maantieteellisesti eri alueilla elävien iso-oravien turkkien väreissä on eroja, mutta päävärit ovat ruskeanharmaa ja ruskeankellertävä. Eräin paikoin turkki voi olla musta. Iso-oravat ovat kaikkien oravien tapaan terävine kynsineen taitavia kiipeilijöitä.

Aistit ja kommunikointi

Iso-oravilla on erinomainen näköaisti ja hyvin kehittyneet kuulo- ja hajuaistit. Iso-oravilla on myös eri paikoissa - kuten silmien ympärillä, poskissa, kuonossa ja etukäpälissä - herkkiä viiksi- ja tuntokarvoja, joilla ne tekevät tarkkoja havaintoja liikkuessaan.

Toistensa kanssa kommunikoidessaan iso-oravat käyttelevät useita erilaisia ääniä. Saalistajan ilmestyessä näkyville, iso-oravat hälyttävät muut lajitoverinsa erityisillä hälytysäänillä. Ne myös jättävät liikkuessaan ulostemerkkejä.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva vasemmalla Copyright Jen Goellnitz
Iso-orava
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Jen Goellnitz
Levinneisyys

Iso-orava elää Yhdysvaltain itäisissä ja keskisissä osissa. Etelässä sitä tapaa vielä Meksikon pohjoisissa osissa, ja pohjoisessa Kanadan eteläosissa. Niitä on myös istutettu muualle, kuten Kaliforniaan. Liiallisen metsästyksen, sekä iso-oraville sopivien metsien tuhoamisen vuoksi eräät iso-oravan alalajeista ovat uhanalaisia.
Ravinto

Iso-oravat liikkuvat päiväaikaan. Ravintoa ne etsivät puista - tammenterhoja, saksanpähkinöitä, mulperipuun marjoja ja orapihlajan siemeniä. Ne viettävät kuitenkin paljon ajastaan myös maassa, ja etsivät ravinnokseen erilaisia kasvejakin, viljaa, hedelmiä, linnunmunia, hyönteisiä, kuolleita kaloja, kaikkea syötäväksi kelpaavaa.
Lisääntyminen

Iso-orava voi lisääntyä läpi vuoden, mutta huippuja lisääntymiskausissa on kaksi, toinen joulun tienoilla, toinen kesällä. Kantoaika on 44 - 45 vrk ja poikueen keskimääräinen koko 2 - 3. Poikaset syntyvät sokeina, turkittomina ja täysin avuttomina. Niiden syntymäpaino on 13 - 18 g. Niistä tulee itsenäisesti selviytyviä 3 kuukauden ikäisinä ja lisääntymiskyvyn ne saavuttavat hieman alle vuoden iässä.

Iso-oravien viholliset

Pahimpia vihollisia ja saalistajia ovat haukat ja pöllöt, nuorille iso-oraville myös käärmeet. Useimmista vihollisistaan iso-oravat selviytyvät, pakenemalla nopeasti puissa.
Iso-orava
Lähteet
ADW Animal Diversity Web
IUCN

Kuva oikealla

Iso-oravan erivärisiä turkkeja. Credit: painting by Todd Zalewski from Kays and Wilson's Mammals of North America, © Princeton University Press (2002)
Smithsonian: Sciurus niger - Eastern Fox Squirrel


Oravia ORAVIA

  • Arizonanorava
  • Harmaaorava
  • Intianjättiorava
  • Iso-orava
  • Japaninorava
  • Keskiamerikanorava
  • Liito-orava
  • Lännenharmaaorava
  • Orava
  • Punahäntäorava
  • Punaorava
  • Siperianmaaorava
  • Tupsukorvaorava
  • Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
    *Kuva Copyright Jen Goellnitz


    Iso-oravat
    TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
    Eläimiä A - M

  • Ahma
  • Apinat
  • Euroopansuslikki (siiseli)
  • Filippiinienkummittelija
  • Gueretsat
  • Hiekkamangusti
  • Hirvieläimet
  • Hyeenat
  • Ilves
  • Impala
  • Jääkarhu
  • Kapybara (vesisika)
  • Karhu
  • Keisaritamariini
  • Kirahvi
  • Kissaeläimet - aasiankultakissasta villikissaan
  • Koala
  • Kodiakinkarhu
  • Koiraeläimet
  • Kultapanda
  • Kärppä
  • Laiskiaiset
  • Liito-orava
  • Lumikko
  • Majavat
  • Mangusti
  • Mara
  • Meerkat
  • Metsäjänis
  • Minkki
  • Mungot
  • Murmelit
  • Mustajalkahilleri
  • Mustakarhu
  • Myyrät
  • Eläimiä N - V

  • Norsut
  • Numbatti (pussimuurahaiskarhu)
  • Näätä
  • Orava
  • Panda
  • Piisami
  • Pikkumangusti
  • Pikkumarmosetti
  • Pikkuvirtahepo
  • Preerikot
  • Puoliapinat
  • Pussipiru
  • Rengashäntämaki
  • Saimaannorppa
  • Sarvikuonot
  • Saukko
  • Seeprat
  • Simpanssi
  • Sinivalas
  • Siperianmaaorava
  • Skunkki
  • Supi (pesukarhu)
  • Susi - ja kaikki koiraeläimet
  • Tunturisopuli
  • Unikeko
  • Vaivaishiiri
  • Virtahepo
  • Vompatit
  • Vähäpäästäinen
  • Lintuja

  • Harakat
  • Huuhkaja
  • Kanahaukka
  • Kiiruna
  • Korppi
  • Kotkat
  • Käki
  • Lapinpöllö
  • Laulujoutsen
  • Metso
  • Naakka
  • Punatulkku
  • Riekko
  • Suopöllö
  • Teeri
  • Tiaiset
  • Tilhi
  • Tornipöllö
  • Tunturihaukka
  • Tunturikihu
  • Tunturikiuru
  • Tunturipöllö
  • Valkoselkätikka
  • Varis
  • Varpuspöllö
  • Viirupöllö
  • Eläimiä ja lintuja - ja ihmisiä

  • Aasi - miniaasi - muuli - muuliaasi - minimuuli
  • Alpakka
  • Chilentsintsilla
  • Fretti
  • Gekot
  • Hamsterit
  • Hevoset ja ponit
  • Ihminen
  • Kamelit
  • Kani
  • Kilpikonnat
  • Kissat
  • Koiralinkit
  • Laama
  • Lehmä
  • Marokonraitahiiri
  • Marsu
  • Minipossut ja mikropossut
  • Mongolianjirdi (gerbiili)
  • Papukaijat
  • Rotat
  • Siilit
  • Sinikelta-ara


  • Esihistoriallinen aika

  • Dinosaurukset
  • Hirviösusi
  • Jättiläislaiskiainen
  • Mammutit ja mastodontit
  • Sapelihammaskissa eli smilodon
  • Tylppäkuonokarhu


  • *** tunturisusi.com linkit ***