Tunturisuden sivut
ISO-ORAVA (Sciurus niger) - (Linnaeus, 1758)

Iso-oravan vanha nimi oli mustaorava. Se on Pohjois-Amerikassa elävä oravalaji.

Tieteellinen luokittelu

DomeeniEucaryaaitotumalliset
KuntaAnimaliaeläinkunta
PääjaksoChordataselkäjänteiset
AlajaksoVertebrataselkärankaiset
LuokkaMammalianisäkkäät
LahkoRodentiajyrsijät
HeimoSciuridaeoravat
SukuSciurusoravat
Lajinigeriso-orava


Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä Copyright wplynn
*Kuva oikealla Copyright Jen Goellnitz
Iso-orava
Iso-orava
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Jen Goellnitz
Iso-orava Ominaisuuksia

Iso-orava on kooltaan suurin Amerikan puissa kiipeilevistä oravista. Sen ruumiin pituus on 45 - 69 cm, ja hännän pituus 20 - 33 cm. Painoa iso-oravalla on 696 - 1 233 g. - keskimäärin 800 g. Uros ja naaras ovat samankokoiset ja samannäköiset. Maantieteellisesti eri alueilla elävien iso-oravien turkkien väreissä on eroja, mutta päävärit ovat ruskeanharmaa ja ruskeankellertävä. Eräin paikoin turkki voi olla musta. Iso-oravat ovat kaikkien oravien tapaan terävine kynsineen taitavia kiipeilijöitä.

Aistit ja kommunikointi

Iso-oravilla on erinomainen näköaisti ja hyvin kehittyneet kuulo- ja hajuaistit. Iso-oravilla on myös eri paikoissa - kuten silmien ympärillä, poskissa, kuonossa ja etukäpälissä - herkkiä viiksi- ja tuntokarvoja, joilla ne tekevät tarkkoja havaintoja liikkuessaan.

Toistensa kanssa kommunikoidessaan iso-oravat käyttelevät useita erilaisia ääniä. Saalistajan ilmestyessä näkyville, iso-oravat hälyttävät muut lajitoverinsa erityisillä hälytysäänillä. Ne myös jättävät liikkuessaan ulostemerkkejä.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva vasemmalla Copyright Jen Goellnitz
Iso-orava
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Jen Goellnitz
Levinneisyys

Iso-orava elää Yhdysvaltain itäisissä ja keskisissä osissa. Etelässä sitä tapaa vielä Meksikon pohjoisissa osissa, ja pohjoisessa Kanadan eteläosissa. Niitä on myös istutettu muualle, kuten Kaliforniaan. Liiallisen metsästyksen, sekä iso-oraville sopivien metsien tuhoamisen vuoksi eräät iso-oravan alalajeista ovat uhanalaisia.
Ravinto

Iso-oravat liikkuvat päiväaikaan. Ravintoa ne etsivät puista - tammenterhoja, saksanpähkinöitä, mulperipuun marjoja ja orapihlajan siemeniä. Ne viettävät kuitenkin paljon ajastaan myös maassa, ja etsivät ravinnokseen erilaisia kasvejakin, viljaa, hedelmiä, linnunmunia, hyönteisiä, kuolleita kaloja, kaikkea syötäväksi kelpaavaa.
Lisääntyminen

Iso-orava voi lisääntyä läpi vuoden, mutta huippuja lisääntymiskausissa on kaksi, toinen joulun tienoilla, toinen kesällä. Kantoaika on 44 - 45 vrk ja poikueen keskimääräinen koko 2 - 3. Poikaset syntyvät sokeina, turkittomina ja täysin avuttomina. Niiden syntymäpaino on 13 - 18 g. Niistä tulee itsenäisesti selviytyviä 3 kuukauden ikäisinä ja lisääntymiskyvyn ne saavuttavat hieman alle vuoden iässä.

Iso-oravien viholliset

Pahimpia vihollisia ja saalistajia ovat haukat ja pöllöt, nuorille iso-oraville myös käärmeet. Useimmista vihollisistaan iso-oravat selviytyvät, pakenemalla nopeasti puissa.
Iso-orava
Lähteet
ADW Animal Diversity Web
IUCN

Kuva oikealla

Iso-oravan erivärisiä turkkeja. Credit: painting by Todd Zalewski from Kays and Wilson's Mammals of North America, © Princeton University Press (2002)
Smithsonian: Sciurus niger - Eastern Fox Squirrel


Oravia ORAVIA

  • Arizonanorava
  • Harmaaorava
  • Intianjättiorava
  • Iso-orava
  • Japaninorava
  • Keskiamerikanorava
  • Liito-orava
  • Lännenharmaaorava
  • Orava
  • Punahäntäorava
  • Punaorava
  • Siperianmaaorava
  • Tupsukorvaorava
  • Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
    *Kuva Copyright Jen Goellnitz


    Iso-oravat
    TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
    Eläimiä A - M

    Ahma Apinat Delfiinit Euroopansuslikki (siiseli) Filippiinienkummittelija Genetti Gueretsat Gundi Hiekkamangusti Hirvieläimet Hyeenat Ilves Impala Jääkarhu Kapybara (vesisika) Karhu Keisaritamariini Kiinantupaija Kirahvi Kissaeläimet - aasiankultakissasta villikissaan Koala Kodiakinkarhu Koiraeläimet Kultapanda Kärppä Laiskiaiset Liito-orava Lumikko Majavat Mangusti Mara Meerkat Metsäjänis Minkki Mungot Murmelit Mustajalkahilleri Mustakarhu Myyrät
    Eläimiä N - V

    Norsut Numbatti Näätä Orava Panda Piisami Pikkumangusti Pikkumarmosetti Pikkuvirtahepo Preerikot Puoliapinat Pussipiru Rengashäntämaki Saimaannorppa Sarvikuonot Saukko Seeprat Simpanssi Sinivalas Siperianmaaorava Skunkki Supi (pesukarhu) Susi - ja kaikki koiraeläimet Tunturisopuli Unikeko Vaivaishiiri Virtahepo Vompatit Vähäpäästäinen

    Erikoissivuja

    Eläinmaailman pentuja ja poikasia - nyt söpöstellään Lintumaailman ennätyksiä
    Lintuja

    Harakat Huuhkaja Hömötiainen Jättiläisalbatrossi Kanahaukka Keisaripingviini Kiiruna Korppi Kotkat Kuningaspingviini Kuusitiainen Käki Lapinpöllö Lapintiainen Laulujoutsen Lumimyrskyliitäjä Maakotka Merikotka Metso Naakka Palokärki Punaotsasieppo Punatulkku Riekko Sinitiainen Suopöllö Talitiainen Teeri Tiaiset Tilhi Tornipöllö Tunturihaukka Tunturikihu Tunturikiuru Tunturipöllö Tuppinokat Töyhtötiainen Valkopäätiainen Valkoselkätikka Varis Varpuspöllö Viirupöllö Viitatiainen
    Eläimiä ja lintuja - ja ihmisiä

    Aasi - miniaasi - muuli - muuliaasi - minimuuli Alpakka Chilentsintsilla Fretti Gekot Hamsterit Hevoset ja ponit Ihminen Kamelit Kani Kilpikonnat Kissat Koiralinkit Laama Lehmä Marokonraitahiiri Marsu Minipossut ja mikropossut Mongolianjirdi (gerbiili) Papukaijat Rotat Siilit Sinikelta-ara

    Esihistoria

    Dinosaurukset Hirviösusi Jättiläislaiskiainen Mammutit ja mastodontit Sapelihammaskissa eli smilodon Tylppäkuonokarhu

    KOIRAELÄIMET AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
    A - E

    Amazoniankoira Andienkettu Atamarankettu Bengalinkettu Brasiliankettu Darwininkettu Dingo Eteläafrikankettu Etiopiansusi
    F - K

    Falklandinkoira Fennekki (aavikkokettu) Harjasusi Harmaakettu Hiekkakettu Isoandienkettu Juovasakaali Kaliforniankettu Kettu Kit fox Kojootti Korsakki Korvakoira Kultasakaali
    L - P

    Laulava uudenguineankoira Mustatäpläkettu Naali Pampakettu Preeriakettu Punasusi
    R - V

    Ravustajakoira Sahelinkettu Savannikoira (hyeenakoira) Suokoira (pensaskoira) Supikoira Susi Tiibetinkettu Vaippasakaali Viidakkosusi (vuorisusi)
    KISSAELÄIMET AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
    A - J

    Aasiankultakissa Aasianmetsäkissa (leopardikissa) Afrikankultakissa Andienkissa Borneonkissa Borneonpuuleopardi Gepardi - Gepardin lisääntyminen ja alalajit Hietakissa Iberianilves (espanjanilves) Ilves Iriomotenkissa Jaguaari - Musta jaguaari Jaguarundi
    K - L

    Kalastajakissa Kanadanilves Karakali (aavikkoilves) Kiinanaavikkokissa Kodkod (yökissa) Kolokolo (pampakissa) Kotikissa Leijona - Leijonan alalajit
    - Leijonan pentukuvia
    - Valkoiset leijonat
    - Aasianleijona
    Leopardi - Leopardin alalajit
    - Musta pantteri
    Litteäpääkissa Lumileopardi
    M - P

    Manuli (arokissa) - Manulikuvia Margai (pitkähäntäkissa) Marmorikissa Mustajalkakissa Onsilla (tiikerikissa) Oselotti Pampasinkissa Pantanalinkissa Punailves Punankissa (vuorikissa) Puuleopardi Puuma
    R - V

    Ruostetäpläkissa Servaali - Servaalikuvia
    - Savannah
    Suokissa Tiikeri - Tiikerin alalajit
    - Valkoinen tiikeri
    - Kultatiikeri
    - Liikeri ja tiikoni
    Villikissa
    *** tunturisusi.com linkit ***