Kuvassa yllä mayojen rakentama pyramidi. Mayoilla oli asteekkien ja inkojen lailla Amerikassa oma
korkeakulttuurinsa. Mayojen historian klassinen kausi ajoitetaan vuosille 250–950. Mayat arvostivat henkisesti
graniittia suuresti.
Graniitti. - Kuva Copyright
© Charles de Mille-Isles - Creative Commons.
Graniitti
Vanhan ja vakaan kallioperämme tunnetuin kivilaji graniitti on Suomen yleisin syväkivilaji ja se on myös Suomen kansalliskivi.
Graniitit ovat syntyneet muinaisten vuorijonojen ja saarikaarten alle. Graniitin ja muiden magmakivien osuus Suomen kallioperästä on noin 53 %.
Ylivoimaisena enemmistönä tässä ryhmässä ovat graniitit ja graniitin sukuiset kivilajit.
Graniitin sanotaan olevan parhaimmillaan silloin, kun se on punaista, mutta sitä on myös harmaana, ruskeana ja vihertävänä.
Graniitin väri vaihtelee pääasiallisesti sen sisältämän maasälvän värin mukaan. Graniitin rapautumispinta on vaalea
ja nyplikkään koloinen.
Pyhäkosken graniittia. Muhoksella, Oulujoella sijaitsee Pyhäkosken voimalaitos.
Pyhäkosken tienoilla kallioperän muodostaa voimakkaan punasävyinen graniitti, jota kutsutaan
sijaintinsa mukaan Pyhäkosken graniitiksi. Tällä graniitilla on ikää lähes 2 miljardia vuotta.
Graniitin mineraalikoostumus: kalimaasälpää 30 - 60 %, kvartsia 10 - 40 %, plagioklaasia (pääasiassa oligoklaasia) 0 - 35 %
ja tummia mineraaleja (biotiitti, sarvivälke) 10 - 35 %.
Graniitti on kvartsirikkain kaikista syväkivilajeista. Tavallinen graniitti on yleensä biotiittigraniittia, mutta myöskin muskoviittia (vaalea kiille)
esiintyy usein biotiitin seurassa. Tavallisin maasälpälaji graniitissa on kalimaasälpä, sen lisäksi esiintyy Na-rikasta plagioklaasia.