Kauneimmat Joululaulut

Jouluenkeli Kauneimmat joululaulut kajahtavat

Joulumusiikkia on jokaiseen tunnelmaan ja makuun, vaikkapa Tunturisuden joulusivut joulubaletista Tunturisuden joulusivut kauneimpiin suomalaisiin joululauluihin - Tunturisuden joulusivut unohtamatta noita kaikkein kauneimpia muistojakaan. On hilpeyttä ja hartautta, on vanhoja perinteisiä joululauluja ja aivan uusia. Joululaulujen suosittuja aiheita ovat joulumaisemat, kirkkomatkat, joulutontut, ruuat, lahjat ja tietenkin hyvä joulumieli. Vaikka joululauluja on tuhansittain, niin sellaisia ikisuosikkeja niiden joukossa on vain muutamia kymmeniä.

Trumpetisti

Kuvassa jouluun virittäytynyt trumpetisti. Trumpetti on vaskisoitinperheen korkein soitin.

All Rights Reserved
*Kuva - Copyright © "PictureYouth"
Photo used with permission.

Vanhojen joululaulujen oudompia sanoja

Vanhoissa joululauluissa on useita sellaisia sanoja, joita ei nykyisin ainakaan arkikielessä enää juurikaan käytetä. Ehkäpä joidenkin sanojen merkityskin voi olla nuorimmille joulun juhlijoille epäselvää.

Joululaulussa "Arkihuolesi kaikki heitä" lauletaan, että "viel on auvona ihmisten". Auvo tarkoittaa riemukasta ja ihanaa. Auvo on joulun ihanuutta siinä, missä herttaisessa juhannuksessa herttainen on juhannuksen ihanuutta.

Joululaulussa "Kun joulu on" äiti laittelee "kystä kyllä". Kystä tarkoittaa kypsää, ja kyllä samaa kuin tarpeeksi, kylliksi. Siis kylliksi kypsää.

Joululaulussa "Tuikkikaa, oi joulun tähtöset" lauletaan "mieltä viihtäen kuin muinen lasna". Varsin vanhahtava runomuotoinen ilmaus on yksinkertaisemmin ilmaistuna: mieltä viihdyttäen kuin entisaikaan lapsena.

Ja kun joulupukkia kehotetaan "painamaan puuta", tarkoittaa se ystävällistä pyyntöä ja kehotusta käydä istumaan. Puuhkalakki on tietenkin karvalakki, eli karvareuhka, jossa on korville vedettävät laput. Kun joululaulussa tonttu jää "uksen suuhun" - niin hän jää oven suuhun eli ovelle. Silkohapsi tarkoittaa sileää hiusta. Niinpä todella kilttien lasten hiukset ainakin joskus ovat olleet hyvin ohuita ja sileän silkkisiä, silkohapsia.

Yksi kaikkein eriskummallisimmista ilmauksista on Tiernapojissa, kun he laulavat "no tain tähtein". Tuosta ilmauksestahan tulevat mieleen jotenkin ainakin tähdet - joista siinä ei kuitenkaan ole laisinkaan kyse. Nykysuomella selkeästi ilmaistuna sanoilla tarkoitetaan: tämän tähden. Sanan "tain" taustalla on sana tämä ja "tähtein" on runollinen ja murteellinen muoto sanasta tähden.

Joulukonsertti

Pelastusarmeijan joulumusiikkia

Pelastusarmeija tekee jouluna tärkeää työtään ja mukana joulunvietossa ovat myös armeijan omat muusikot.

Pelastusarmeijalle musiikki on ollut aina tärkeää. Maailmanlaajuisesti suosittuja ovat olleet - etenkin aiempina vuosikymmeninä - torvisoittokunnat, koska niiden esittämän musiikin avulla on helppoa herättää ihmisten huomio kaduilla. Pohjoismaista erikoisuutta ovat olleet kitarakuorot. Tänään osastoissa kuulee enemmän yksinlauluja tai erilaisten lauluryhmien esityksiä bändin, kitaran tai pianon säestyksellä.

Joulupukin sanavirhe

P.J.Hannikaisen iki-ihanassa joululaulussa Joulupukki toivotetaan joulupukkia käymään tänne, koska "emme pelkää". Alkuperäisessä sanoituksessa lauletaan kuitenkin "en mä pelkää". Virheellinen ilmaus on juurtunut niin syvälle suomalaiseen joululauluperinteeseen, että mitä ilmeisimmin emme pelkää joulupukkia jatkossakaan. Joku voi kuitenkin halutessaan tämän mukaisesti korjata laulamistaan ja laulaa vastedes: en mä pelkää!

Joulukonsertti

Jouluviulisti kadulla Kiovassa, Ukrainassa jouluna 2016.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva viulistista - Copyright © Flickr/spoilt.exile

Pupulan ja seimen piltit

Nissepolkassa lauletaan, että "Musti ja Mirri ja pikkuinen Pirri on riihelle saapuneet, ja Pupulan kiltit ja pienoiset piltit on leikin jättäneet". Pupulan piltit ovat pikkuisia pupuja, jäniksenpoikasia. Tiernapojat taas laulavat: "Piltin synnytti Petlehem ja Petlehem, josta iloitsee koko Jerusalem." Tässä piltti tarkoittaa vastasyntynyttä Jeesus-lasta. (Kotimaisten kielten keskus)

Joulukuoro

Lasten joulukuoro Meksikossa - joulukuu 2008.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/Luis Ceballos

Berliinin tuomiokirkon joulukonsertti 1924

Joululehdessä vuodelta 1925 kuvailee T.J. Hintikka haltioituneena tuntemuksiaan, saatuaan käydä Berliinin tuomiokirkon joulukonsertissa. Siirtykäämme hetkeksi noihin tunnelmiin, jotka välittyvät koskettavina vielä aikojenkin takaa.

"Viettää joulu etelässä, Berliinin nelimiljoonaisessa kaupungissa, keskellä ihmispaljoutta, johon yksityinen ihmisolento uppoaa kuin pisara meren äärettömyyteen - se tuntuu suomalaisesta perin tukalalta. Kun on tottunut jo lapsesta lähtien ajamaan joulukirkkoon yön verhotessa hanget ja lumiset metsät, kulkusten ja aisakellojen kilistessä, tottunut kotoiseen kuuseen ja joulupöydän livekalaan, kinkkuun, puuroon ja torttuihin, niin on vaikeata mukautua toisiin, vaikkakaan ei vallan vieraisiin oloihin, siihenkin, miten Lutherin omassa maassa joulua vietettiin.

Erityisesti yksi tapahtuma on jäänyt mieleeni, Berliinin tuomiokirkon joulukonsertti. Kuorohan on maailmankuulu - Suomessakin käynyt - ja esittää juhlallisemmissa jumalanpalveluksissa kirkkolaulua Berliinin suurimmassa kirkossa, Domissa. Joulun alla se antaa joulukonsertteja, ja laulaa osan ohjelmistostaan jouluaamun jumalanpalveluksessa.

Tuomiokirkkokuoro on poikakuoro. Noin satakunta poikaa sen muodostaa, lisänä, matalimpina ääninä, jonkin verran miehiäkin. Sain tuttavani välityksellä lipun - niiden hankinta on vaikeata. Saksalaisille jokapaikassa ominaisia voileipiä ei otettu sentään kirkkoon mukaan.

Ihmeellinen teho oli tuolla musiikilla, eikä suinkaan yksistään tämän kirjoittajaan!

Ohjelmistossa oli suuren kirkkomusiikkimestarin Palestrinan kahdeksanäänisiä sävellyksiä, eikä niissä tiennyt, mitä eniten ihailla, kirkkaita lapsenääniä, läpikuultavia alttoääniä, joiden väri on vallan toinen kuin naisalttojen, vaiko kaikkien äänten ihmeellistä sulautumista vaikeimmissakin sävelyhdistelmissä. Siinä oli vanha, tuttu, "Pyhä yö, juhlayö", jossa kuvataan seimessä syntynyttä vapahtajaa, tuskien kirvoittajaa. Siinä oli vanhoja, osaksi tuttuja, osaksi outoja joululauluja: "Tehkää portit avaraksi", "Tulkaa tänne, enkelparvet", "Paimenten ylistyslaulu" y.m.

Ja kuullessaan noita helmeilevän kirkkaita ääniä vilpoisan pylvään vieressä istuja hetkeksi unohti olevansa ihmismeressä, siirtyi kauvas kedolle, jossa tavallisena työläisenä, halpana paimenena sai kuulla ylhäältä enkelten riemulaulun säveliä.

Tutuin ja kotoisin oli "Nyt ruusu puhjennunna" - mieskuoron esittämänä. Muistin, miten kotosalla kansakoulussa olimme sitä vanhaa Pretoriuksen sävelmää laulaneet. Hiukan toisin täällä: hitaassa tahdissa se esitettiin, ja sellaisena se tehosi. Se oli sydämen laulu, vanhojen laulu.

Ihmeellinen oli tuon vanhan sävelmän teho: nenäliinoja oli esillä ja moni korskea preussilainen pyyhkäisi silmäkulmaansa kihonneen kyyneleen.

Kotoisen joulutunnelman toi Buxtehuden koraalimuunnelma "Kuin kirkas nyt kointähtönen". Paitsi pääaihetta, oli siinä lukuisia muunnelmia useista tutuista jouluvirsistämme ja -lauluistamme, eikä sitä esitystä kykene sanoin kuvaamaan. Siinä kuullessaan luuli kuulevansa, ei urkuja, vaan jotain orkesteria, jossa ei ollut rämiseviä rumpuja eikä eri soittimia, ja oppimatonkin eroitti sävelmaalauksen kuvioita: paimenten torviäänet, hiljaisia yötuulten väreilyjä ja henkäyksiä, hopeakellojen ja kulkusten helinää, tähtien tuikkeen, taivaallisen kuoron, ensin kaukaa kuuluvan hiljaisen hyminän, sitten mahtavaksi paisutetun joulukoraalin, joka muuttui sävelvuoksi, jollaista ei olisi luullut itseasiassa vähäpätöisen näköisistä, vähäkoristeisista uruista lähtevän.

Hiljaisina ja hartaina olivat kuulijat. Yksin lapsetkin, joita oli suuret määrät, vaikenivat pyhän kunnioituksen vallassa. Vallan varmasti hekin tajusivat musiikin täydellisen kauneuden. Ehkä eräs poikakuoron esitys ei ainakaan vieressäni istunutta tytöntylleröä miellyttänyt, silllä esityksen loputtua hän kuiskasi äidilleen: - Äiti, sen lauloimme me paremmin.

Joulupuu on rakennettu

Joulupuu on rakennettu - suomalainen kansansävelmä, yksi kauneimmista perinteisistä joululauluistamme. Sanat tähän kansansävelmään kirjoitti pappi, Gustaf Oskar Schöneman (1839 - 1894).

"Joulupuu on rakennettu, joulu on jo ovella.
Namusia ripustettu ompi kuusen oksilla.

Kuusen pienet kynttiläiset valaisevat kauniisti.
Ympärillä lapsukaiset laulelevat sulosti.

Kiitos sulle, Jeesuksemme, kallis Vapahtajamme,
kun sä tulit vieraaksemme, paras joululahjamme.

Tullessasi toit sä valon, lahjat rikkaat, runsahat.
Autuuden ja anteeks'annon, kaikki taivaan tavarat.

Anna, Jeesus, Henkes valon jälleen loistaa sieluumme
sytytellä uskon palon. Siunaa, Jeesus, joulumme."

Joulukuorolainen

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva kuorolaulajasta joulukonsertissa Copyright © Flickr/Skokie Public Library


Joulukitaristi

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva kitaristista partiolaisten joulukonsertissa Espanjassa, Copyright © Flickr/Grupo Scout Sayela

Jouluvirret

Virsikirjamme sisältää 21 jouluvirttä, joista yksikään ei ole sataa vuotta nuorempi. Myös hengellisissä laulukokoelmissa on useita arvokkaita joululauluja. Adventtina ja jouluna Suomen luterilaisissa seurakunnissa veisataan eniten perinteisiä jouluvirsiä. Enkeli taivaan (virsi 21), Juhlimaan tulkaa (27) ja Joulu riemukas, juhla autuas (35) ovat lauletuimmat jouluvirret adventti- ja joulunajan jumalanpalveluksissa sekä aattohartauksissa. Neljäntenä on lasten suosikki Nyt sytytämme kynttilän (13).

Suomen kansalle tutuin ja rakkain jouluvirsi on Martti Lutherin "Enkeli taivaan lausui näin". Ei liene joulukirkkoa, jossa sitä ei veisattaisi, ei seurakunnan kerhon joulua eikä liioin kristityn kodin jouluaattoa, jossa sitä ei laulettaisi. Virttä ei alunperin ole tarkoitettu kirkkovirreksi, sillä Luther kirjoitti sen suuren perheen isänä omien lastensa iloksi.

Viisi suosituinta jouluvirttä.

1. Enkeli taivaan lausui näin (virsi 21)
2. Juhlimaan tulkaa (virsi 27)
3. Joulu riemukas, juhla autuas (virsi 35)
4. Nyt sytytämme kynttilän (virsi 13)
5. Maa on niin kaunis (virsi 30)

Lähteet
*Mikko Vänttinen: Jouluvirtemme ovat arvokas perintö
*Suomen evankelis-luterilainen kirkko: Enkeli taivaan on suosituin jouluvirsi.

Joulumusiikkia

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Paul Morris