Kauneimmat Joululaulut

Maa on niin kaunis,
kirkas Luojan taivas,
ihana on sielujen toiviotie.
Maailman kautta kuljemme laulain,
taivasta kohti matka vie.

Kiitävi aika,
vierähtävät vuodet,
miespolvet vaipuvat unholaan.
Kirkasna aina sielujen laulun
taivainen sointu säilyy vaan.

Enkelit ensin
paimenille lauloi,
sielusta sieluhun kaiku soi.
Kunnia Herran, maassa nyt rauha,
kun Jeesus meille armon toi!

Kauneimmat Joululaulut

KAUNEIMMAT JOULULAULUT

Maa on niin kaunis

Säveltäjä - Sleesialainen kansansävelmä.

Sanoittaja - B.S.Ingeman 1850. Suomennos Hilja Haahti (oik. Hilja Theodolinda Krohn, o.s. Haahti, ent. Hahnsson; 11. syyskuuta 1874 Hämeenlinna - 6. tammikuuta 1966 Helsinki). Kirjailija ja suomentaja.

Joululaulut Joululaulun taustoja

Tanskalainen kirkkoherra Ferdinand Fenger ihastui 1850-luvulla saksalaiseen lähetyslauluun, etenkin sen sävelmään. Fenger oli saanut tietää, että sävelmä oli vanha pyhiinvaeltajien hymni 1200-luvulta. Niinpä hän pyysi hyvää ystäväänsä, lehtori B. S. Ingemannia kirjoittamaan lauluun uudet sanat. "Maa on niin kaunis" (Dejlig är jorden) kuvaa koko ihmiskuntaa matkalla kohti paratiisia. Hengellisen laulun suomenkielisenä nimenä on alusta asti ollut "Toivioretkellä".

Hengellistä laulua voidaan laulaa muinakin vuodenaikoina ja muissa yhteyksissä. Siltikin, "Maa on niin kaunis" on meillä vakiintunut laulettavaksi juuri joulun aikaan. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjassa se on ollut virtenä numero 30 vuoden 1986 virsikirjapainoksesta lähtien. Virsi on Suomen ruotsinkielisessä virsikirjassa virtenä numero 31.

Hilja Haahti oli kirjailijana suuri ja mestarillinen tunnelmoija, ja niin hän tässäkin laulussaan on tavoittanut ylevän hartauden, joka hiljentää kuulijan miettimään ajan kulkua ja sitä, kuinka miespolvet toisensa jälkeen vaipuvat unholaan. Suomennos ilmestyi "Toivioretkellä" -nimisenä vuonna 1900 "Hengellisiä lauluja ja virsiä" -kokoelmassa.