|
|
|
Jouluvaellus - Alpo Noponen/Joulupukki - joululehti vuodelta 1925
Torit, kadut aivan autioita,
talot kaikki valon hohteessa.
käyn ja katsastelen akkunoita,
hiljaisuus on suuri, juhlaisa.
Lapsiparvet silmät liekehtien,
kuusten ympärillä kaartavat,
tyynnä välkkyy katse vanhempien,
mieliin elpyy muistot armahat.
Arkiset jäi askareet ja retket,
poissa on nyt puuha rauhaton;
tullut vuoden pyhimmät on hetket,
koteihin kun joulu tullut on.
Kuljettua kauas kaupungista,
tavattua luonnon talvisen,
hangista ma näen valkoisista,
jälleen saman juhlahohtehen.
Tähtein silmät välkkyy taivahalta,
tumma metsä hiljaa huminoi;
joulun henki huokuu kaikkialta,
sävel suuri salon halki soi.
|
|
Anttilan lasten joululahjat - Linda Kunnas/Joulupukki - joululehti vuodelta 1925
No, lapset, kohta on jouluaatto,
niin virkkoi hymyillen hellä taatto.
Jos kiltit ootte ja läksyt luistaa,
niin joulupukki taas teitä muistaa.
Ja lapset lukivat päivin, illoin,
ja auttoi äitiä, kun pyysi milloin.
Ja pian jouluiset valot hohti,
Ne pukin Anttilan torppaan johti.
Lie täällä lapsia uutteria?
ei ole laiskoille antimia.
Ja taatto lausui - on meidän piltit
ja tytöt ahkerat, aivan kiltit.
Nyt pukki pussinsa auki luopi,
ja lahjat lapsien käsiin tuopi.
Saa Esko pehmoisen talvitakin,
saa sukset, valkean hiihtolakin.
Saa Liisa kelkan ja luistimet,
ja kuvakirjat niin kaunoiset.
Vaan Sirkka, suosikki parhain pukin,
hän uhkehimman saa joulunukin.
Mi silmät sulkevi nukkuissaan,
ja itkee, kun rintaan painetaan.
Ja lapset huusivat: Kiitos, ukki,
sa paras maailman joulupukki!
Ja pukki riemuiten pussin sulki,
ja taloon toisehen kiirein kulki.
Talvi-iltana - Einari Vuorela
Huurre puita huokuilee
talvitaivaan alla.
Suksen latu suhisee
hiljaa kuutamalla.
Ikkunasta katselee
pieni pilttirukka.
Ikkunahan ilmaantuu
jäinen kultakukka.
Lapsi kauan kaihoten
katsoo ikkunalla.
Hiihtää jouluenkeli
hiljaa kuutamalla.
Voi miten pieniä tonttu-ukkoja - Joululaulu, levyllä esittää Mervi Vaahtera - sanat Erkki Ertama
Voi miten pieniä tonttulapsia, jossakin näin minä äskettäin,
pitkäpartoja pitkähapsia, kaikilla kilkkaavat kulkuset näin,
pitkäpartoja pitkähapsia, kaikilla kilkkaavat kulkuset näin.
Voi miten pieniä, niinkuin nukkeja, veitikat kaik' oli varreltaan,
naamalta naamalta, niin kuin ukkeja, kaikki ne juoksivat varpaillaan,
naamalta naamalta, niin kuin ukkeja, kaikki ne juoksivat varpaillaan.
Näitä ne lauleli, pimpelipompeli pimpelipompeli lal-lal-laa,
unta mä näin, ja äitini ompeli, kello löi juuri kahdeksaa,
unta mä näin, ja äitini ompeli, kello löi juuri kahdeksaa.
Joulupuu - Immi Hellén 1918
Joulupuu, joulupuu,
metsän kaikkein kaunein puu!
Oksissasi häilyvissä
riiputtelet omenoita,
loistat kultatähtösissä,
kerrot metsän tarinoita.
Latvahasi ihanaan
puhkee ruusut tuoksumaan.
Joulupuu, joulupuu,
metsän kaikkein armain puu!
Lakkas alla laulut soivat,
haastat meille sadoin kielin.
Mitä oksas huminoivat,
kuuntelemme juhlamielin.
Joulupuu, juhlapuu,
muistos mieleen painauu.
Joulupuu, joulupuu,
metsän kaikkein kallein puu!
Kirkkaat kynttiläs kun palaa
valaisten ja lämmitellen,
kyynel nousee silmään salaa –
kenpä seisois värjötellen?
Tuotpa mieleen taivaan maat,
hyväks sydämemme saat.
|
Jääkitehet ruudulla - I.H/Joulupukki - joululehti vuodelta 1925
Jääkitehet ruudulla kimmeltää,
kun kuu niihin hohtoa valaa.
Niitä poikanen tarkaten tähystää,
koko illaks' hän ikkunanpielehen jää
niin ääneti, aivan kuin salaa.
Mitä lukee se ruudusta poikanen,
mitä piirteli tähtöset hälle?
Koko maailma siellä on ihmeitten,
jäätähtöset talven ne omisti sen,
sille pienelle tähystäjälle.
Hän näkee tarujen kultamaat,
ja korskuvat ratsut ja linnat,
sinikukkaiset kummut ja hopeiset haat,
sinä kerran kaikki ne omikses saat,
ne aartehet kallihimmat.
Jääkitehet ruudulla kimmeltää,
luo uusia ihmemaita,
jo painuu pielehen poikasen pää,
sinisilmähän unonen ennättää,
unentytti, ah oisitko saita!
Tuli päivyen säde ja pyyhki ne pois,
sen poikasen ratsut ja linnat,
hänen aarteitansako viedä se vois?
hänen omansa eivätkö aina ne ois,
ne unelmat kirkkahimmat.
Joulunallen joulujulistus - Gabriel Titti/Joulupukki - joululehti vuodelta 1925
Me nallet ollaan pyöreitä ja rakastetaan joulua,
silloin saamme vain leikkiä ja iloita ei ole koulua,
meitä saapi jouluna jokainen paijata ja helliä,
tahdomme vain koko joulun lämpimässä sylissä kelliä!
Joulu-iltana - Immi Hellén 1930
Katsos tupaa pientä tuolla
synkän metsänlaidan puolla.
Valkohanki katon peittää,
kuutar hopeitansa heittää
yli metsän, kinosten.
Yö on hiljainen.
Äänetönnä uinuu salo,
ikkunoista hohtaa valo.
Kuule, alta kurkihirren
soipi hyminätä virren,
jouluvirren ihanan,
hartaan, sointuisan.
Lapsilauma joulupuulla
veisaa virttä riemusuulla,
juhlii seimen pyhää lasta,
joka saapui taivahasta,
tuli armolahjoineen
heidän vieraakseen.
Äiti joulupuuron keittää,
Liisaan silmäyksen heittää:
"Siitä ilot saat sä paraat,
muille iloa kun varaat,
niukkaa naapurissa lie,
sinne kystä vie!"
Liisa lähtee ilomiellä –
vanhus yksinäinen siellä
kenties suruissansa huokaa
vailla lämmittävää ruokaa.
Liisan häntä muistellen
tie on lyhkäinen.
Yli kynnyksen jo astuu.
Vanhan himmi silmä kastuu:
"Rakas laps’, sa muistit mua!
Kristus siunatkohon sua,
yksinäisen pirttini
jouluenkeli!"
|
Joulun ihanuus - Viivi Wierelmä/Joulupukki - joululehti vuodelta 1925
Pieni mökki, ikkunoissa tuikkii lämmin valo,
ihmisillä rinnoissansa joulun auvo ja palo,
lapset nauravat ja kuusen ympärillä leikkiä lyövät,
kohta kaikki pöydän ääressä jo jouluateriaa syövät.
Uunin pankolla iso kissa kehräten vain makaa,
sitä kaksi hykertelevää hiirtä kurkkii lahjakorin takaa,
silloin kuuluu eteisestä kolinaa ja kohta kop kop kop!
äiti lapsiaan hätistääpi, pukki tulee, hop hop hop!
Pukin mentyä käypi tuvassa taas tuttu tuiske,
taivahalla jouluyössä välkkyy tähtein kuiske,
punaisessa mökissä valvotaan vielä pitkän aikaa,
onhan jouluyö, täynnä lämpöä ja joulun taikaa!
Jouluhiiren joululahjatoive - Irmeli Angervo-Alakiisto/Joulupukki - joululehti vuodelta 1925
Jouluhiiri veikistellen ujona katsoi joulupukkia,
tuota puuhakkaa ja punakkaa ja potraa ukkia,
sitten lopultakin rohkaistuen lausui lahjatoiveensa pukille,
tuolle hymyilevälle ja kiltille partaukille,
oi pukki, jospa voisin saada oivan kimpaleen ma juustoa,
hihihihi! - sillä kas, se vahvistaisi pienen hiiren luustoa!
Joulu erämaan mökissä - Immi Hellén 1919
Yön kylmä tuuli ruutuun kolkuttaa,
yön tumma silmä katsoo ikkunasta.
Vaan tuvassa on tyyntä, valoisaa,
ei mikään häiri juhlatunnelmaa,
mi nostaa maasta vanhusta ja lasta.
On unhottunut raadanta ja työ,
on unhottunut kaikki murhe mainen,
niin riemullisna joka sydän lyö,
on suuri, ihmeellinen jouluyö,
ja on kuin kuuluis kuiske taivahainen.
Kas, Betlehemin kirkas tähtönen
luo orren alle ikiloistettansa.
Nyt käydään kera öisten paimenten
sen vastasyntynehen seimellen,
Hän tarjoo taivaisia lahjojansa.
Oi, onnellinen koti, jossa näin
se joulun lapsi otetahan vastaan.
Hän johtaa läpi öisten pimeäin,
Hän pyyhkii kyyneleitä kärsiväin
ja suopi siunausta taivahastaan.
|
Joulun valoja
On jouluaatto - ulkona paukkuu pakkanen, mutta sisällä on lämmintä.
Kuvassa ei ole ihan mikä tahansa talo, vaan joulupukin talo Norjassa.
Joulupukilla on taloja muuallakin, kuin Korvatunturilla, sillä liikkuuhan
hän kaikkialla.
Revontulien satumainen valonäytelmä aaltoilee
ja ryöppyilee Lapin taivaalla
Oikealla maailman hienoin video Lapin revontulista. Klikkaa video
ensiksi pyörimään vasemmasta alakulmasta - ja sitten koko näyttöruudun kokoiseksi oikeasta alakulmasta,
ja nauti satumaisesta valonäytelmästä Lapin taivaalla!
|
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright
©
Flickr/Chris Wild
Aurora Borealis in Finnish Lapland 2011 from Flatlight Films on Vimeo.
|
|
|
|
