Menu
Joulu
Joulupukki

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat joulupukista Copyright © Hotelli Kalevala


Petteri Punakuono Joulusää jouluna 2017

Joulun 2017 aikanaan lähestyessä seuraamme taas tuttuun tapaan tulevan joulun sääennusteita.

Hauskaa joulua Millainen sää jouluna?!

Kaikkia kiinnostava kysymys on aina se, että millainen on sää tulevana jouluna. Kansanviisaudet pitävät sisällään monta erilaista mahdollisuutta ennustaa tulevan joulun säätä, yksi tärkeä ajankohta on marraskuun 25. päivä, Kaisan päivä.

Hauskaa joulua Joulusään kertoo Kaisan päivä marraskuun 25. päivänä

Kaisan nimipäivä - Pyhän Katariinan muistopäivä, liittyy Suomessa jouluun niin, että tänä päivänä ennustetaan tulevan joulun säätä. Siksi Kaisan päivänä eli kattina kannattaa tähyillä tarkoin säätilaa.

Kaisan päivänä ja jouluna sanotaan olevan samanlainen sää, koska näiden päivien välissä on jokseenkin tarkalleen yksi kuunkierto.

Toisaalta ennustetaan myös ihan päinvastoin. Kun kattina (pakkanen) kapsaa, niin jouluna (vesisade) napsaa. Kun Kaarina kilisteleikse, niin joulun tienoot vettä valuu.

Eli millainen on sää Kaisan päivänä, niin juuri samanlainen, taikka päinvastainen sää on joulupäivänä. Ennustajan taidoista riippuu, kumman hän osaa valita.

Hauskaa joulua Joulusään kertovat myös adventti, Antti ja nikunpäivä

Jos jostakin syystä ei nähnyt tulevan joulun säätä Kaisan päivänä mieluisena, ei hätää! Heti ensimmäisen adventtisunnuntain säästä voi ennustaa ensi joulun säätä. Ja erityisen tärkeä ennustuspäivä on vasta sen jälkeen, Antin päivä. Vielä sitten joulukuullakin on erityisiä päiviä, joista voi tarkennella ennusteitaan joulusääksi, kuten nikunpäivä, Nikolain päivä, itsenäisyyspäivänä 6.12. Katso ohjeita alempaa kansanviisauksista!

Hauskaa joulua Joulukuun säät ennustavat lopputalven säitä

Koko joulukuun säästä voidaan ennustaa tulevan talven säätä. Joulukuussa seuraillaan erityisesti pakkasia. Niinpä, jos joulukuussa on kovat pakkaset, niin ne päivänpalautukselta kuolevat pesäänsä. Tulee siis leuto sydäntalvi. Leuto joulukuu puolestaan tietää kipakoita maaliskuisia pakkasia.

Hauskaa joulua Joulumatkalle lähtevän on tiedettävä tuleva sää - pyry, pakkanen tai suoja

PYRY

Koko talven säiden ennustamiseen liittyvät keinot sopivat hyvin myös jouluun. Niinpä, jos lähtee joulupyhinä jollekin kylämatkalle, ehkä peräti rekipelillä, kannattaa tarkkailla lintuja. Alkavan lumipyryn ennustajina toimivat aina linnut. Kun pieni lintu lyö ikkunaan, niin pian tuisku myllertää saman ikkunan takana. Samaa tuiskua ennustaa tiaisen yritteliäs tiukutus, lintujen parveilu lähellä taloa tai teerien kerhoilu jäällä.

Jäniksen jälkiä kannattaa myös etsiä ja katsoa tarkoin. Jänis ilmaisee tulevan pyryn vetämällä kynttä, mikä näkyy lisäviiruna säännöllisten käpäläin jälkien välillä.

Suurilla järvillä ja meren rannoilla kannattaa olla korva tarkkana, sillä jäät huutavat ennen pyryä, eli pyytävät lunta peitteekseen.

Varmahko pyryn merkki on myös "idän irvistys". Silloin aamun koitteessa näkyy kirkas valojuova itäisen taivaanrannan ja hiukan sen yläpuolella loikovan synkän pilven välistä. Jos aamuruskossa erottuu korkealla palava tulipunainen soihtu, niin "päivä puhuu päilleen" ja edessä on paha pyryilma.

PAKKANEN

Jos on niin onnekas, että asuu vielä vanhassa pirttimiljöössä, niin on tarkattava huolella padan kylkeä. Jos noki palaa ihan kipunoina padan kyljessä, tai savuhormin karstassa tai jos päre palaa räiskyen ja niin, että karsi itsekseen katkeilee - tulee varmasti pakkanen.

Pakkasta ennustavat myös leudolla säällä harvakseen putoilevat, ryynimäiset lumirakeet.

Nopea muutos säätilassa, eli joko pakkasen kiristyminen tai lauhtuminen on käsillä silloin, kun alkaa kuulua pauketta. Tällöin kylmien huoneiden seinistä, aidoista ja metsänpuista alkaa kuulua jysähdyksiä.

Muita yleisesti tunnettuja pakkasen enteitä ovat mm. seuraavat: linnunrata loistaa kirkkaana, lumi narisee reen jalasten alla, sauva narahtaa hiihtäessä, askel kitisee kävellessä, taivas selkenee ja tuuli tyyntyy iltasella, tuulee pitkään pohjoisesta - tai kissa pakenee uunille.
Hauskaa joulua Mitä jouluajan sää kertoo tulevasta säästä

Suomalaisessa kansanperinteessä joulusäätä verrataan useampaankin tulevaan ajankohtaan - uuteen vuoteen, kynttilänpäivään, pääsiäiseen ja juhannukseen.

Niinpä esimerkiksi pakkanen sanoo: "Jos en ole jouluna kotona, niin tulen uudeksi vuodeksi - tai olen ainakin kynttilänä kotona". Lauha joulu siis vaihtuu nopeasti pakkaseksi.

Myös joulu ja pääsiäinen pitelevät vastakkaisia säitä: "Joulun suvi, pääsiäisen lumi". Juhannus puolestaan on samaa kuin joulu. Siten joulun sumut ovat juhannuksen halloja, lumituiskut vesisateita, pakkaset ja paisteet poutia. Joulun edellä olevat lumipyrytkin ovat siksi niin odotettuja, että ne tietävät vesisateita ennen Jussia.

Aamu- ja iltarusko ovat ihan oma lukunsa. Joululta iltaruskojen antamat enteet muuttuvat päinvastaisiksi. Ja eri puolilla maatakin iltaruskoja tulkitaan ihan päinvastaisin tavoin. Toiset sanovat, että jouluun mennessä iltarusko ennustaa pakkasta ja aamurusko tuiskua, ja joulun jälkeen iltarusko ennustaa hyvää säätä ja aamurusko huonoa. Toisten mukaan aamurusko ennustaa aina sadetta, mutta iltarusko juhannuksesta jouluun hyvää ilmaa, joulusta juhannukseen pakkasta. Paras ohje aamu- ja iltaruskoja havaitsevalle on ennustaa tulevaa säätä parhaaksi katsomallaan tavalla. Silllä joka tapauksessa ruskot jotakin ennustavat.

Hauskaa joulua Joulun lumi ja sää kautta aikain

Joululumi kuuluu niin itsestään selvänä jouluun, että alamme ajatella lunta vasta silloin, kun sitä ei näytä kuuluvan ja satavankaan! Ennen vanhaan jouluisin lunta oli paksulti. Joulut ovat olleet runsaslumisia vuosina 1915, 1965, 1973, 1980 ja 1981. Vuoden 1965 Tapaninpäivänä lumipeite oli ennätyksellisen paksu. Silloin Etelä-Suomessakin lunta mitattiin reilut puoli metriä - Tuusulan Ruotsinkylässä jopa 85 senttiä. Hyvin vähälumisia jouluja on sen sijaan ollut vuosina 1972 ja 1992 ja 2000. Tällöin Lapissakin lumipeite oli paksuimmillaan vain 10 senttiä. Muualla maassa lunta oli tuskin lainkaan.

Lounais-Suomessa ja etelärannikolla lunta on tyypillisesti vähiten maassamme, mutta sielläkin sisämaassa keskimäärin kaksi joulua kolmesta ovat valkeita. Jouluna pohjoisessa lunta on tyypillisesti liki 40 senttiä, Keski-Suomessa noin 30 senttiä ja Etelä-Suomessakin 10 senttiä.

Hauskaa joulua Pakkasta ja lauhaa

Vuonna 1995 joulu oli poikkeuksellisen kylmä koko maassa. Tällöin vasta Tapaninpäivänä sää lauhtui. Lauhtuminen tapahtui ennätystahtiin. Kun aamulla pakkasta oli vielä Helsingin keskustassa 24 astetta, niin illalla sitä oli enää kolme astetta. Helsinki-Vantaalla ilma lämpeni Tapanina 1995 -29 asteesta -8 asteeseen. Myös 1996 joulu oli harvinaisen kylmä. Muita viime vuosikymmenten kylmiä jouluja oli vuosina 1967, 1978 ja 1986.

Yksi kylmimmistä joulun tienoista oli vuonna 1915. Sen löi laudalta joulun 1995 kovat pakkaset lähes koko maassa. Jouluaamuna 1995 pakkasta oli yleisesti 30 - 39 astetta. Vain rannikoilla pakkasta oli hieman vähemmän. Alin joulun tienoon lämpötila, -43 astetta, mitattiin Sodankylässä vuonna 1947.

Lauhimpina jouluina lämpötila on noussut maan eteläosassa +6, maan keskiosassa +4 ja Lapissakin jopa +3 asteeseen. Tällainen ennätyksellisen lauha joulu koettiin viimeksi vuonna 1974. Muita lauhoja jouluja Lapissa oli muun muassa 1963 ja 1992.

Teeri

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva, koirasteeri Copyright © Steve Garvie


Hauskaa joulua Joulun jälkeen tärkeimmät ovat: ensimmäinen suoja ja ensimmäinen teeren kukerrus

Joulun mentyä tarkataan silmä kovana ensimmäistä suojaa ja ensimmäistä teeren kukerrusta. Ensimmäisestä suojasta kuluu tasan kaksisataa päivää rukiinleikkuuseen ja ensimmäisestä teeren kukerruksesta kymmenen viikkoa kauran kylvöön.

Joulupukki

SUOJA

Jos varis ja korppi pitävät talvella ääntä, tietää se sitä, että suoja on pian saapumassa. Samaa suojaa ennustaa se, että kissa laskeutuu uunin pankolta lattialle. Suojan lähestymisen voi käydä vielä tarkistamassa tallissa, jossa makuulta tavattava hevonen tietää suojaa.

Varmoja suojan merkkejä sellaisen lähestyessä voi nähdä myös metsästä ja taivaalta. Ennen suojaa metsä usein kuuroittuu, vetäytyy huurteeseen, tai on tykässä, eli kokonaan lumen peitossa. Pakkanen heikkenee tai tulee suoja, kun metsä tummuu, kun linnunrata on himmeä ja siinä on pimeitä kohtia tai kun pakkanen äkkiä kiristyy ja tähdet tuikkivat erittäin kovasti.

Kohtuullinen suoja talvella ja joulunakin on säistä mieluisin, sillä silloin reki on keveä vetää, pirtti helppo lämmittää ja kotieläimet vaivattomimpia ruokkia.
Joulun sää
Joulukello Joko sataa - joko pakastuu!?

Pakkastyttö tutkii taivaan merkkejä.
Hauskaa joulua Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright Public domain Pixabay
Joulusää kansanviisauksissa - Kaisa, Antti, Anna

Pyryjä, kinoksia ja lumipurkuja, joita tuuli ennen Antin päivää tuo, pidetään hyvän vuoden merkkinä, varsinkin jos ojat peittyvät ja kinokset ulottuvat aitaan saakka. Antin päivän tienoo on koettu yleensä varsin tuuliseksi. Jos tuuli on ankaraa itätuulta, niin talvesta tulee pysyvä. Yleensä Antin päivää on säiden puolesta pidetty taitteena kylmempään. Antti aloittaa talven - taikka Antin päivänä talvi tulee viimeistään. Antti aisoilla ajaa, kinttaitaan kapistelloo. Antista talvi kallistuu yhä lähemmäksi joulua. Hänellä onkin jo aitan avaimet kädessä merkkinä siitä, että juoman ja ruoan valmisteluihin on ryhdyttävä. Martin ja Antin alulle paneman talven viimeistelee Nikolaus.

Vanha Kaisa suvet suopi, Antti lumet maahan luopi. (Kaisan päivänä pitäisi aina olla suojasää. Katrin suuret suvet, Kaisan kaljamat tai Kajin suojat ovat yhtä varmat kuin Matin tuiskut talvella)

Kaisa vesitteleiksen.

Kaisa pissii Antin rukkasille. (Suojailma Kaisan päivänä ennustaa leutoa talvea ja hyvää vuodentuloa - samoin kaunista jouluun saakka)

Kun Kattina (Kaisan päivänä) kapsaa (pakkanen), niin jouluna napsaa (vesisade).

Kun Kaarina kilisteleikse, niin joulun tienoot vettä valuu.

Jos Kajin (Kaisan) päivänä hanki hiiren kantaa, niin keväällä hevosen.

Kun ennen Kaisan päivää lumi menee aidan raosta, niin se lumi ennen joulua myllyn ruuhesta juoksee.

Kaija kansia valaa. (Vaikka Kaisa tekeekin suojan, niin toisaalta se jäädyttää järviä, jollei sitä ole jo aikaisemmin tapahtunut)

Jos Antti lotisee, niin joulu komeilee. Jos Antti komeilee, niin joulu lotisee. (Antin päivä marraskuun viimeinen eli 30.)

Kuin on Anttina uhku, niin on jouluna kolea. Kun on Anttina kolea, niin on jouluna uhku. (Uhku=sateinen, lotiseva) (Keski-Suomi)

Antin päivän pakkanen tekee suojatalven ja ruman kevään. (Ennen Anttia sattuneet pakkaset taas ennustavat vanhan kansan mielestä helppoa eli lauhaa talvea)

Antti jos on ankara, niin joulu on joutava. (Jos Anttina on kova pakkanen, niin jouluna sataa ja lotisee. Myös kirkas Antin päivä ennustaa vesisadetta jouluksi)

Jos Anttina sataa vettä, niin vasta Tuomaana tulee lunta.

Selkeetä Antin päivää seuraa tasainen talvi, mutta pilvistä epätasainen. (Tottijärvi Satakunta)

Jos Antti kiristää, niin Anna vetistää. (Annan päivä 9.12)

Ei ole aina Antin tuulet, tuulee välillä Tuomaanakin. (Viittaa siihen, että Antin päivää on pidetty yleisesti hyvin tuulisena)

Antin tuulet ankarat, viel on tuulta Tuomaallakin.

Antti talven alottaa. (Iitti)

Antin päivänä tulee talvi viimeistään. (Kiikala)

Antti turkin antaa, Urpo (25.5.) orrelle kantaa.
Joulusää kansanviisauksissa - Nikolaus, Martti, Tuomas

Lumipyryt ennen Tuomaan päivää olivat toivottuja ja odotettuja, sillä lumipyryjen katsottiin satavan myöhemmin viljana suoraan laareihin. Suojaava lumikerros estää maan syvän routaantumisen ja edistää siten vuodentuloa. Silti ensimmäisenä adventtina sai vielä paistaa aurinko.

Kun adventtina paistaa aurinko, niin on seuraava vuosi hyvä viljavuosi.

Samanlaista ilmaa, kuin on ensimmäisenä adventtina, on myös joulupäivänä.

Kun on joulukuussa kovat pakkaset, niin pakkanen kuolee pian pesäänsä. (Alatornio)

Martti (10.11.) maita vahvistaapi, Antti (30.11.) aisoilla ajaa, Nikolaus (6.12) nivoo kiinni. (Nikolaus lopullisesti sitoo maan ja vedet jääkahleisiin)

Minkälainen ilma on Nikolauksen päivänä (6.12.), sellaista on koko joulukuu.

Mitä ennen Tuomasta tuiskaa, se jouluna vetenä luistaa. (Etelä-Suomi)

Mitä ennen Tuomasta kinostaa, kinostaa laariin, mitä jälkeen, se laarista pois.
- Ulvila

Jouluna on kolmasosa talven lunta satanut. (Saarijärvi)

Joulumyrskyt ennustavat kevätkesäisiä ukkosia. (Kivennapa)

Joulusta lähtiin ol lumi lumellen surmoo.

Jouluna jos on kesä, niin pääsiäisenä on talvi. (Koivisto)

Jos joulun aikaan on metsä hyvin luminen, niin silloin tulee hyvä heinävuosi. (Juva)

Ensimmäisestä teeren kuherruksesta joulun jälkeen on kymmenen viikkoa kaurankylvöön. (Nousiainen)

Jos jouluna tulee lunta, tulee koko tammikuun. (Ruovesi)

Kun jouluna tuulee etelästä, tulee tautinen vuosi. (Kuorevesi)


Joulusää kansanviisauksissa

Jos aurinko ei pesäpäivinä (21. - 24.12) näyttäydy, tulee seuraavasta kesästä sateinen. Vähäinenkin paiste sen sijaan lupaa kuivaa ja poutaista suvea.

Höyrypatsaat pesäpäivinä Pohjois-Suomen vaaroilla ennustavat juhannukseksi hallaa.

Jos pesäpäivinä on kovia pakkasia, ne "palavat tai kuolevat pesäänsä" ja sydäntalvesta tulee leuto: "Päivän kun pesäänsä kylmää, joutaa turkki myydä."

Jos uudenvuodenyö on tähtinen, tulee hyvä sienivuosi. (Kivennapa)

Jos loppiaisena sataa lunta niin paljon, että hiiren jäljet peittyvät, niin sinä vuonna ei tule lumesta puutetta. (Jämsä)

Loppiaisena on puoli talven lunta satanut.

Minkälaista on ilma loppiaisena, sellaista on eniten kevättalvella.

Jos loppiaisena on jyväaitan polku ummessa, niin se joutaa olemaan ummessa koko talven. (Oulun läänin Pyhäjärvi)
Tunturisuden sivut
Joulukello Joulukuun lopun harmautta

Kellertävä taivaanranta värjää siniharmaata sydäntalven maisemaa.
Hauskaa joulua Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Flickr/Hannu Alatalo
Talvisään ennustaminen kansanperinteessä

Kun kansan parissa kevään ja syksyn rajat olivat venyviä ja horjuvia, niin talven rajaa on merkitty tarkemmin. Vanhoista ajoista lähtien talven alku on merkitty melkoisella tarkkuudella. Ensimmäinen talvipäivä on ollut 14.10. Talvipäivänä viimeistään piti ulkona kaikkien maataloustöiden ola päätöksessään, ja sisätyöt alkoivat.

Maan jäätyessä ja routaisten peltojen jäädessä lepäämään lumen alla, elämän painopiste siirtyy kotovainioilta asuinpihaan ja tupaan, ja toisaalta myös ulommas pelloilta, kauas riistamaille ja metsähakkioille.


Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva oikealla, vanha lato tammikuussa - Copyright © Hannu Alatalo


*Kustaa Vilkunan kirjoittama Vuotuinen ajantieto, kustannusosakeyhtiö Otava, 4. painos, Keuruu 1976
*Kirjasto Virma - Sananparsia
*Martti Anneberg: Alta Vita - Porokulttuurin ja Lapin luonnon tietosanakirja - Mäntykustannus
*Oppitori: Sananlaskuja säästä ja sääenteitä
*Leipätiedotus: Leivän historia
*Satu Aalto: Suuri Perinnekirja - Karisto 2008
*Kustaa Vilkuna: Etunimet - Toimittanut Pirjo Mikkonen - Otava
*Heikki Tarma: Vanhan kansan sääennustuksia
*Maisteri Helmi Helminen: Sydänkesän työkalenteri - Kotiliesi N:o 12 Kesäkuu 1942
*Tohtori Kaino W. Oksanen: Kesän tulo ja taivaan merkit - Kotiliesi N:o 11 Kesäkuu 1941
*Spectrum: Eino Leino
*Ilman ennustaja - Tietoja sään eli ilman muutteista
Lato
Liukkautta ja vesipaikkojen jäätymistä ja jäiden vahvuutta

  • Liisan liukkaat ja Kaisan kaljamat (jos Liisan päivänä on liukasta niin myös Kaisan päivänä).
  • Kun kuulet kurjen äänen, älä mene lammen jäälle. (jää on silloin niin heikkoa ettei kestä kävellä).
  • Simo siltoja tekee, Martti aisoilla ajelee (Simon päivä tuo jääkelit ja Martin päivänä jään pitäisi kantaa).
  • Jää on kaislassa; eli kun laine ensi kerran jäätyy helaksi kaislan runkoon, yhdeksän viikon päästä järvi on jäässä.


  • Talitiainen

    Talitiainen (Parus major) tulee ikkunan taakse kurkkimaan ja naputtelemaan silloin, kun pakkanen lähestyy.

    Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
    *Kuva yllä - Copyright © Hannu Alatalo


    Pakkasta tai lauhaa, lumipyryjä, routaakin - ennustajina eläinkunta

  • Aamusella tammikuussa raakkuva varis tietää loskaa ja sohjoa, iltasella raakkuva varis puolestaan pakkasta.
  • Jos varis raakkuu sydänkuiden aikaan (= tammi- ja helmikuu) aamusella, tulee nuoskat - jos iltasella, tulee pakkaset.
  • Matin (Talvi-Matin) päivän (24.2.) tienoilla alkavat varikset vilkastua ja rääkyä, samoin silloin voi jo kuulla metsäkanan ääntelyä.
  • Jos talitintit tulevat ikkunalaudalle kurkistelemaan niin tulee pakkassää.
  • Huh hellettä, sano jänis pakkasesta.
  • Ole aina iloisella päällä, niin kuin kissa liukkaalla jäällä. (Ei liity sään ennustamiseen, mutta sopii ohjeeksi kaikkeen elämään).
  • Jos kissa on villissä, tullee pian pyry.
  • Kun kissa pankolle tai uunille pyrkii, on pakkaset tulossa.
  • Routa porsaan kotiin ajaa.
  • Teerin kukerrus talvella ensikerran, niin yhdeksän viikon päästä se kukertaa sulassa maassa.
  • Kun teeret istuivat jäällä, tulee lumisade.
  • Kun koira piehtaroi lumessa, tietää se lumisadetta.
  • Lauhaa on tulossa, kun hevonen värisee ollessaan ulkona. (Poromiesten uskomus)
  • Lauhaa (tai suvisäätä) on tulossa, kun kissa venyy lattialla. (Poromiesten uskomus)
  • Lauhaa (tai suvisäätä) on tulossa, kun koira, lehmä tai hevonen haukottelee. (Poromiesten uskomus)
  • Lauhaa on tulossa, kun koira nostelee palelevia jalkojaan. (Poromiesten uskomus)
  • Lauhaa (tai suvisäätä) on tulossa, kun naamasarvinen poro alkaa keloa. (Poromiesten uskomus)
  • Lauhaa (tai suvisäätä) on tulossa, kun poroista nousee höyryä päivällä. (Poromiesten uskomus)
  • Lauhaa on tulossa, kun poro vapisee pakkasella. (Poromiesten uskomus)
  • Lauhaa (tai suvisäätä) on tulossa, kun raavaat porot kelovat sarviaan puihin. (Poromiesten uskomus)
  • Lunta on tulossa, kun hevonen tai lehmä alkaa puistella itseään. (Poromiesten uskomus)
  • Pyry on tulossa tai pakkanen kiristyy, kun eläimet kesyyntyvät ja tulevat ihmisten lähelle. (Poromiesten uskomus)
  • Kova lumisade on tulossa, kun ihmisten lähelle tulee paljon korttotiaisia. (Poromiesten uskomus)
  • Kova pyry on tulossa, kun ihmisten lähelle tulee keväällä paljon pulmusia. (Poromiesten uskomus)
  • Lunta on tulossa, kun kissa tai koira alkaa syödä heiniä. (Poromiesten uskomus)
  • Räntää on pian tulossa, kun vaadin nuolee syksyllä vasan korvaa. (Poromiesten uskomus)
  • Lunta on tulossa, kun poro ei puhdista lunta selästään. (Poromiesten uskomus)
  • Lunta on tulossa, kun poro (urakka) lykkää suoroa ulos. (Poromiesten uskomus)
  • Lunta on tulossa, kun poron koparat naksuvat tavallista kovemmin. (Poromiesten uskomus)
  • Kovaa maatuiskua on tulossa, kun porot ja lampaat alkavat kilostelemaan eli hyppimään ja laukkomaan rauhattomasti. (Poromiesten uskomus)
  • Tuiskua on tulossa, kun porot pakkautuvat aukealle. (Poromiesten uskomus)
  • Lunta on tulossa, kun riekot istuvat puissa. (Poromiesten uskomus)
  • Lunta on tulossa, kun teeret ovat menneet lumen sisälle kieppiin. (Poromiesten uskomus)
  • Lunta on tulossa, kun tiainen tiukuttaa: "pii-pii-pii". (Poromiesten uskomus)
  • Kylmää ja pakkasta on tulossa, kun kissa menee lämpimään pesään. (Poromiesten uskomus)
  • Kylmää ja pakkasta on tulossa, kun lumikirput ovat hangella. (Poromiesten uskomus)
  • Kylmää ja pakkasta on tulossa, kun porot ja muut eläimet kesyyntyvät ja tulevat ihmisten lähelle. (Poromiesten uskomus)
  • Kylmää ja pakkasta on tulossa, kun talitiaiset tai varpuset nokkivat ikkunaa ja pyrkivät sisälle. (Poromiesten uskomus)
  • Jos tammikuussa on oravan kierä, on maaliskuussa oriin kierä (jos hanki tammikuussa kantaa oravaa niin se maaliskuussa kantaa oriin).
  • Teerin kukerrus talvella ensikerran, niin yhdeksän viikon päästä se kukertaa sulassa maassa.
  • Jänis ilmaisee tulevan pyryn vetämällä kynttä, mikä näkyy lisäviiruna säännöllisten käpäläin jälkien välillä.
  • Alkavan lumipyryn ennustajina toimivat aina linnut. Kun pieni lintu lyö ikkunaan, niin pian tuisku myllertää saman ikkunan takana.
  • Jos varis ja korppi pitävät talvella ääntä, tietää se sitä, että suoja on pian saapumassa.
  • Suojaa talvella ennustaa se, että kissa laskeutuu uunin pankolta lattialle.
  • Suojan lähestymisen voi käydä tarkistamassa tallissa, jossa makuulta tavattava hevonen tietää suojaa.


  • Hiihtäjiä

    Kuvassa hiihtäjiä Säkkijärvellä vuonna 1904.

    Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
    Kuvat Copyright © Flickr/Finnish National Gallery


    Talvisäitä yleisesti

  • Jos on lunta Mikkelinä (Mikon päivää seuraavana sunnuntaina eli syyskuun 29. päivän jälkeen), niin on loka loppiaisna.
  • Mikonpäivä (29.9.) talvenportti, Vapunpäivä (1.5.) kesänportti.
  • Martti (10.11.) maita vahvistaa.
  • Jos ei Simo (28.10) siltoja tee, ei Anttikaan (30.11.) aisoilla aja.
  • Mitä ennen Kaisanpäivää (25.11) tuiskuten tulee, se vetenä aidan alitse menee.
  • Minkälaista ilmaa on Klemetin päivänä (23.11), sellaista on Matin päivään (24.2.) asti.
  • Antti (30.11) aisalla ajaa - Antti aisoolla ajaa. (Antin päivänä on jo talvi ja aisa = rekikelit).
  • Antin päivän (30.11.) pakkanen tekee suojatalven ja ruman kevään.
  • Jos Antti (30.11.) lotisee, niin joulu komeilee. Tai päin vastoin jos Anttina on pakkanen, niin jouluna on suojasää.
  • Selkeetä Antin päivää (30.11.) seuraa tasainen talvi, mutta pilvistä epätasainen.
  • Antin päivänä (30.11.) tulee talvi viimeistään.
  • Antti (30.11.) turkin antaa, Urpo (25.5.) orrelle kantaa.
  • Millaista säätä Niilon päivänä (6.12.), sellaista koko joulukuun ajan.
  • Jos on tasa tammikuussa, niin helmikuussa heilahtaa. (= jos tammikuussa ilmat ovat tasaisia, niin helmikuussa ne muuttuvat).
  • Kolmasti talvi pälvensä peittää.
  • Minkä helmikuu helpottaa, sen maaliskuu maksaa.
  • Heikin päivänä (19.1.) katkee talven selkä (talvi on puolivälissä).
  • Minkä Heikki (19.1.) helepottaa, se maaliskuussa maksetaan (jos Heikkinä on lauha ilma, maaliskuussa on odotettavissa pyryä ja pakkasia).
  • Paavalilta (25.1.) aurinko lämmittää, mustalaista reen perään.
  • Paavalina (25.1.) paukahtaa talven selkä poikki.
  • Matin päivänä (24.2.) talven selkä taittuu.
  • Pakkasta tai lauhaa

  • Simo (28.10.) siltoja rakentaa (ensimmäiset pakkaset ja sillat = jäät rakentuvat).
  • Jos nurkat paukkuu niin sää lauhtuu.
  • Kun pakkanen paukkuu, niin se pian kuolee.
  • Minkä helmi helpottaa sen maalis maksattaa (jos helmikuussa tulee leutoja kelejä niin maaliskuussa tulee kovia pakkasia).
  • Jos tammi on tasainen, niin helmi heilahtaa tai maalis maksaa (jos tammikuussa ei ole suuria pakkasia niin ne ovat joko helmi- tai maaliskuussa).
  • Kun on helle helluntaina, niin on pakkanen Paavalina.
  • Antin pakkaset tietävät suojasäätä jouluksi.
  • Pakkanen pyryn perästä, suvi suuresta lumesta.
  • Kun linnunrata on kirkas, tulee kylmä, kun se on himmeä ja siinä on himmeitä kohtia, tulee suoja tai lumisadetta.
  • Kun revontulet leiskuvat metsänrajassa, tulee pakkanen.
  • Antin pakkaset (30.11.) tietävät suojasäätä jouluksi.
  • Leutoa säätä, jos taivas on illalla kuparinen.
  • Lämmin lokakuu tuo kylmän helmikuun.
  • Kylmää ja pakkasta on tulossa, kun auringonsäteet torveavat ylöspäin. Torveta tarkoittaa auringosta lähtevää, torvimaista sädekimppua. (Poromiesten uskomus)
  • Kylmä pakkaskuukausi on tulossa, kun kuu kääntyy suvella. (Poromiesten uskomus)
  • Kylmää ja pakkasta on tulossa, kun kuun ympärillä on kehä - sen jälkeen seuraa lumisadettakin. (Poromiesten uskomus)
  • Kylmää ja pakkasta on tulossa, kun kuutamo on kumollaan (selällään) keskitalvella. (Poromiesten uskomus)
  • Kylmää ja pakkasta on tulossa, kun lumi narisee kengän alla. (Poromiesten uskomus)
  • Kylmää ja pakkasta on tulossa, kun piisissä noki tähteilee. (Poromiesten uskomus)
  • Kylmää ja pakkasta on tulossa, kun pohjoistuulen aikana tulee lyhytaikainen, pieni lumikuuro. (Poromiesten uskomus)
  • Kylmää ja pakkasta on tulossa, kun syksyisen pilvisään aikana tuulee pohjoisesta. (Poromiesten uskomus)
  • Kylmää ja pakkasta on tulossa, kun taivaalla näkyy runsaasti tähtiä. (Poromiesten uskomus)
  • Kylmää ja pakkasta, sekä kirkasta säätä on tulossa, kun taivaalle ilmestyy punainen ruskotus. (Poromiesten uskomus)
  • Kylmää ja pakkasta on tulossa, kun taivaanvalkeat leimuavat pohjoisella taivaalla. (Poromiesten uskomus)
  • Kylmää ja pakkasta on tulossa, kun taivas punottaa. (Poromiesten uskomus)
  • Kylmää ja pakkasta on tulossa, kun taivas viskoo tähtiä eli tähdenlentoja. (Poromiesten uskomus)
  • Aamurusko uutenavuotena tietää paksulumista ja pyrytalvea.
  • Pakkanen kiristyy, kun tuulee pitkään pohjoisesta.
  • Kun tuulee pitkään lounaasta, niin silloin pakkanen heikkenee.


  • Martta Wendelin Kotiliesi

    Kotiliedet ja Martta Wendelin

    Martta Wendelin (23.11.1893 - 1.3.1986) oli suuri suomalainen taiteilija ja satujen kuvittaja. Martta Wendelinin kuvista on sanottu, että niissä vallitsee ikuinen sunnuntai. Niissä satoi myös harvemmin, yleensä paistoi aina aurinko. Hänet muistetaan lehtikuvituksistaan, erityisesti Kotilieden kansista, sekä satukuvistaan ja postikorteistaan.

    All Rights Reserved
    *Kuvat - Copyright © Antikvariaatti Punaparta


    Lunta ja lumentuloa, tuiskua ja myräkkää, hankikelejä - suojaa ja lumen sulamista

  • Kun syksyllä sulaan maahan lumen sataa, mutta maakivet ovat sulana, se lumi sulaa vielä pois.
  • Kun koivu siementää, niin seitsemän viikon päästä sataa lunta.
  • Pihlaja ei kanna kahta taakkaa (jos pihlajassa on paljon marjoja, niin tulee vähäluminen talvi).
  • Jos kuun ympärillä on kehrä, tulee huono sää (lumisade).
  • Uusi lumi on vanhan surma.
  • Jouluna on kolmasosa talven lumesta satanut.
  • Loppiaisena on satanut puolet talven lumesta.
  • Suojan sumu iltasella.
  • Jos tyynellä lumi pöllähtelee puiden oksilta, niin silloin nousee hirmuinen tuisku.
  • Kun revontulet palaa korkealla taivaalla, tulee tuisku.
  • Uusi lumi on vanhan lumen surma.
  • Ei marraslumi maassa pysy.
  • Helmikuun toinen silmä vettä vuotaa.
  • Helmikuussa toinen silmä vettä vuotaa.
  • Jos Sipinä (15.2.) pyryttää, sataa seitsemän viikkoa yhtäpäätä.
  • Jos tammikuussa on oravankierä, on maaliskuussa oriin kierä (= jos tammikuussa kantaa hanki oravaa, niin se maaliskuussa kantaa oriin).
  • Kuu kehäs, taivas tähes, taitaa tulla pyry peräs. (Lemiläinen sanonta).
  • Kuunsirppi roikkuu kärjestään, tulee lumisade.
  • Kun kuu on kehässä, tulee pyry. Kuta suurempi kehä, sitä suurempi on pyry.
  • Pyry pakkasen perästä, paha ilma pakkasesta.
  • Lauhaa on tulossa, kun taivas on sininen. (Poromiesten uskomus)
  • Lauhaa on tulossa, kun tuli palaa huonosti ja savuten. (Poromiesten uskomus)
  • Lauhaa on tulossa, kun metsän puut paukkuvat pakkasella. (Poromiesten uskomus)
  • Lauhaa on tulossa, kun kevättalvella sataa lunta metsän puihin. (Poromiesten uskomus)
  • Lauhaa on tulossa, kun järven jää vonkuu. (Poromiesten uskomus)
  • Lauhaa on tulossa, kun etelätuuli lennättää lunta maasta. (Poromiesten uskomus)
  • Lauhaa on tulossa, kun hirsitalon nurkat paukkuvat. (Poromiesten uskomus)
  • Lauhaa on tulossa, kun pakkasella alkaa tuulla - se purkaa pakkasta lauhemmaksi. (Poromiesten uskomus)
  • Lauhaa tai pyryä on tulossa, kun revontulet ovat etelätaivaalla. (Poromiesten uskomus)
  • Lauhaa on tulossa parin päivän kuluttua, kun taivaanvalkeat eli revontulet punottavat. (Poromiesten uskomus)
  • Lunta on tulossa, kun jää moukuu. (Poromiesten uskomus)
  • Tuiskua on tulossa, kun aurinko torveilee. (Poromiesten uskomus)
  • Lunta on tulossa, kun kuun ympärillä on kehä. Iso kuunkehä ennustaa pientä pyryä, ja pieni kuunkehä runsasta pyryä. (Poromiesten uskomus)
  • Lunta on tulossa, kun revontulet riehuvat kovasti joka taholla tai palavat kaarella. (Poromiesten uskomus)
  • Lumi- tai vesisadetta on tulossa vuorokauden kuluessa, kun sumu nousee ilmaan. (Poromiesten uskomus)
  • Tuiskuilmoja on tulossa, kun taivaanvalkeat palavat. (Poromiesten uskomus)
  • Lunta on tulossa, kun taivas on tähdikäs. (Poromiesten uskomus)
  • Lunta eli säänmuutos on tulossa, kun taivaalla näkyy hidas tähdenlento - pyry tulee sieltä päin, mistä tähti lähtee liikkeelle. (Poromiesten uskomus)
  • Pyryä on tulossa, kun pakkasella näkyy kointähti. (Poromiesten uskomus)
  • Lunta on tulossa, kun puut tulevat huurteeseen. (Poromiesten uskomus)
  • Varmahko pyryn merkki on "idän irvistys". Silloin aamun koitteessa näkyy kirkas valojuova itäisen taivaanrannan ja hiukan sen yläpuolella loikovan synkän pilven välistä. Jos aamuruskossa erottuu korkealla palava tulipunainen soihtu, niin "päivä puhuu päilleen" ja edessä on paha pyryilma.
  • Jos tähdet tuikkivat erittäin kovasti ja pakkanen äkkiä kiihtyy, tulee kohta leuto ja saadaan sadetta.
  • Talvimökki
    Suomalaista talvimaisemaa

    Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
    Kuva Copyright © Flickr/Hannu Alatalo
    *** tunturisusi.com linkit ***