Kuva Copyright pohjolanpoluilla - Creative Commons.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat joulupukista Copyright
© Hotelli Kalevala
Millainen sää jouluna - Kaisahan sen kaikille kertoo
Kaikkia kiinnostava kysymys on aina se, että millainen on sää tulevana jouluna.
Kansanviisaudet pitävät sisällään monta erilaista mahdollisuutta ennustaa tulevan joulun säätä,
yksi tärkeä ajankohta on marraskuun 25. päivä, Kaisan päivä.
Kaisan nimipäivä - Pyhän Katariinan muistopäivä, liittyy Suomessa jouluun niin, että tänä päivänä
ennustetaan tulevan joulun säätä. Siksi Kaisan päivänä eli kattina
kannattaa tähyillä tarkoin säätilaa.
Kaisan päivänä ja jouluna sanotaan olevan samanlainen sää,
koska näiden päivien välissä on jokseenkin tarkalleen yksi kuunkierto.
Toisaalta ennustetaan myös ihan päinvastoin.
Kun kattina (pakkanen) kapsaa, niin jouluna (vesisade) napsaa. Kun Kaarina
kilisteleikse, niin joulun tienoot vettä valuu.
Eli millainen on sää Kaisan päivänä,
niin juuri samanlainen, taikka päinvastainen sää on joulupäivänä.
Ennustajan taidoista riippuu, kumman hän osaa valita.
Joulusään kertovat myös adventti, Antti ja nikunpäivä
Jos jostakin syystä ei nähnyt tulevan joulun säätä Kaisan päivänä mieluisena, ei hätää!
Heti ensimmäisen adventtisunnuntain säästä voi ennustaa ensi joulun säätä.
Ja erityisen tärkeä ennustuspäivä on vasta sen jälkeen, Antin päivä.
Vielä sitten joulukuullakin on erityisiä päiviä, joista voi tarkennella ennusteitaan joulusääksi,
kuten nikunpäivä, Nikolain päivä, itsenäisyyspäivänä 6.12.
Katso ohjeita alempaa kansanviisauksista!
Joulukuun säät ennustavat lopputalven säitä
Koko joulukuun säästä voidaan ennustaa tulevan talven säätä. Joulukuussa seuraillaan erityisesti
pakkasia. Niinpä, jos joulukuussa on kovat pakkaset, niin ne päivänpalautukselta kuolevat
pesäänsä. Tulee siis leuto sydäntalvi. Leuto joulukuu puolestaan tietää kipakoita
maaliskuisia pakkasia.
Joulumatkalle lähtevän on tiedettävä tuleva sää - pyry, pakkanen tai suoja
Pyry
Koko talven säiden ennustamiseen liittyvät keinot sopivat hyvin myös jouluun.
Niinpä, jos lähtee joulupyhinä jollekin kylämatkalle, ehkä peräti rekipelillä,
kannattaa tarkkailla lintuja. Alkavan lumipyryn ennustajina toimivat aina linnut.
Kun pieni lintu lyö ikkunaan, niin pian tuisku myllertää saman ikkunan takana. Samaa tuiskua ennustaa
tiaisen yritteliäs tiukutus, lintujen parveilu lähellä taloa tai teerien kerhoilu jäällä.
Jäniksen jälkiä kannattaa myös etsiä ja katsoa tarkoin. Jänis ilmaisee tulevan pyryn vetämällä kynttä, mikä näkyy
lisäviiruna säännöllisten käpäläin jälkien välillä.
Suurilla järvillä ja meren rannoilla kannattaa olla korva tarkkana, sillä jäät huutavat
ennen pyryä, eli pyytävät lunta peitteekseen.
Varmahko pyryn merkki on myös "idän irvistys". Silloin aamun koitteessa näkyy kirkas valojuova
itäisen taivaanrannan ja hiukan sen yläpuolella loikovan synkän pilven välistä. Jos aamuruskossa
erottuu korkealla palava tulipunainen soihtu, niin "päivä puhuu päilleen" ja edessä on paha pyryilma.
Pakkanen
Jos on niin onnekas, että asuu vielä vanhassa pirttimiljöössä, niin on tarkattava huolella
padan kylkeä. Jos noki palaa ihan kipunoina padan kyljessä, tai savuhormin karstassa
tai jos päre palaa räiskyen ja niin, että karsi itsekseen katkeilee - tulee varmasti pakkanen.
Pakkasta ennustavat myös leudolla säällä harvakseen putoilevat, ryynimäiset lumirakeet.
Nopea muutos säätilassa, eli joko pakkasen kiristyminen tai lauhtuminen on käsillä silloin,
kun alkaa kuulua pauketta. Tällöin kylmien huoneiden seinistä, aidoista ja metsänpuista
alkaa kuulua jysähdyksiä.
Muita yleisesti tunnettuja pakkasen enteitä ovat mm. seuraavat: linnunrata loistaa kirkkaana,
lumi narisee reen jalasten alla, sauva narahtaa hiihtäessä, askel kitisee kävellessä, taivas selkenee ja tuuli tyyntyy
iltasella, tuulee pitkään pohjoisesta - tai kissa pakenee uunille.
Suoja
Jos varis ja korppi pitävät talvella ääntä, tietää se sitä, että suoja on pian saapumassa. Samaa
suojaa ennustaa se, että kissa laskeutuu uunin pankolta lattialle. Suojan lähestymisen voi käydä
vielä tarkistamassa tallissa, jossa makuulta tavattava hevonen tietää suojaa.
Varmoja suojan merkkejä sellaisen lähestyessä voi nähdä myös metsästä ja taivaalta. Ennen suojaa metsä usein kuuroittuu,
vetäytyy huurteeseen, tai on tykässä, eli kokonaan lumen peitossa. Pakkanen heikkenee tai tulee suoja,
kun metsä tummuu, kun linnunrata on himmeä ja siinä on pimeitä kohtia tai kun pakkanen
äkkiä kiristyy ja tähdet tuikkivat erittäin kovasti.
Kohtuullinen suoja talvella ja joulunakin on säistä mieluisin, sillä silloin reki on keveä vetää,
pirtti helppo lämmittää ja kotieläimet vaivattomimpia ruokkia.
Mitä jouluajan sää kertoo tulevasta säästä
Suomalaisessa kansanperinteessä joulusäätä verrataan useampaankin tulevaan ajankohtaan -
uuteen vuoteen, kynttilänpäivään, pääsiäiseen ja juhannukseen.
Niinpä esimerkiksi pakkanen sanoo: "Jos en ole jouluna kotona, niin tulen uudeksi vuodeksi -
tai olen ainakin kynttilänä kotona". Lauha joulu siis vaihtuu nopeasti pakkaseksi.
Myös joulu ja pääsiäinen pitelevät vastakkaisia säitä: "Joulun suvi, pääsiäisen lumi".
Juhannus puolestaan on samaa kuin joulu. Siten joulun sumut ovat juhannuksen halloja,
lumituiskut vesisateita, pakkaset ja paisteet poutia. Joulun edellä olevat lumipyrytkin ovat
siksi niin odotettuja, että ne tietävät vesisateita ennen Jussia.
Aamu- ja iltarusko ovat ihan oma lukunsa. Joululta iltaruskojen antamat enteet muuttuvat päinvastaisiksi.
Ja eri puolilla maatakin iltaruskoja tulkitaan ihan päinvastaisin tavoin. Toiset sanovat, että
jouluun mennessä iltarusko ennustaa pakkasta ja aamurusko tuiskua, ja joulun jälkeen
iltarusko ennustaa hyvää säätä ja aamurusko huonoa. Toisten mukaan aamurusko
ennustaa aina sadetta, mutta iltarusko juhannuksesta jouluun hyvää ilmaa, joulusta
juhannukseen pakkasta. Paras ohje aamu- ja iltaruskoja havaitsevalle on ennustaa
tulevaa säätä parhaaksi katsomallaan tavalla. Silllä joka tapauksessa ruskot jotakin ennustavat.
Joulun lumi ja sää kautta aikain
Joululumi kuuluu niin itsestään selvänä jouluun, että alamme ajatella
lunta vasta silloin, kun sitä ei näytä kuuluvan ja satavankaan! Ennen vanhaan
jouluisin lunta oli paksulti. Joulut ovat olleet runsaslumisia vuosina 1915, 1965, 1973,
1980 ja 1981. Vuoden 1965 Tapaninpäivänä lumipeite oli ennätyksellisen paksu.
Silloin Etelä-Suomessakin lunta mitattiin reilut puoli metriä - Tuusulan Ruotsinkylässä
jopa 85 senttiä. Hyvin vähälumisia jouluja on sen sijaan ollut vuosina 1972 ja 1992 ja
2000. Tällöin Lapissakin lumipeite oli paksuimmillaan vain 10 senttiä. Muualla maassa
lunta oli tuskin lainkaan.
Lounais-Suomessa ja etelärannikolla lunta on tyypillisesti vähiten maassamme,
mutta sielläkin sisämaassa keskimäärin kaksi joulua kolmesta ovat valkeita.
Jouluna pohjoisessa lunta on tyypillisesti liki 40 senttiä, Keski-Suomessa noin 30
senttiä ja Etelä-Suomessakin 10 senttiä.
Pakkasta ja lauhaa
Vuonna 1995 joulu oli poikkeuksellisen kylmä koko maassa. Tällöin vasta Tapaninpäivänä
sää lauhtui. Lauhtuminen tapahtui ennätystahtiin. Kun aamulla pakkasta oli vielä
Helsingin keskustassa 24 astetta, niin illalla sitä oli enää kolme astetta.
Helsinki-Vantaalla ilma lämpeni Tapanina 1995 -29 asteesta -8 asteeseen. Myös
1996 joulu oli harvinaisen kylmä. Muita viime vuosikymmenten kylmiä jouluja
oli vuosina 1967, 1978 ja 1986.
Yksi kylmimmistä joulun tienoista oli vuonna 1915. Sen löi laudalta joulun 1995 kovat
pakkaset lähes koko maassa. Jouluaamuna 1995 pakkasta oli yleisesti 30 - 39 astetta.
Vain rannikoilla pakkasta oli hieman vähemmän. Alin joulun tienoon lämpötila, -43 astetta,
mitattiin Sodankylässä vuonna 1947.
Lauhimpina jouluina lämpötila on noussut maan eteläosassa +6,
maan keskiosassa +4 ja Lapissakin jopa +3 asteeseen. Tällainen ennätyksellisen lauha
joulu koettiin viimeksi vuonna 1974. Muita lauhoja jouluja Lapissa oli muun muassa
1963 ja 1992.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva, koirasteeri Copyright
© Steve Garvie
Joulun jälkeen tärkeimmät ovat: ensimmäinen suoja ja ensimmäinen teeren kukerrus
Joulun mentyä tarkataan silmä kovana ensimmäistä suojaa ja ensimmäistä teeren kukerrusta.
Ensimmäisestä suojasta kuluu tasan kaksisataa päivää rukiinleikkuuseen ja ensimmäisestä teeren kukerruksesta
kymmenen viikkoa kauran kylvöön.