Joulu
Tunturisuden sivut

Kuva Copyright pohjolanpoluilla - Creative Commons.

Joulupukki

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat joulupukista Copyright © Hotelli Kalevala

Millainen sää jouluna - Kaisahan sen kaikille kertoo

Kaikkia kiinnostava kysymys on aina se, että millainen on sää tulevana jouluna. Kansanviisaudet pitävät sisällään monta erilaista mahdollisuutta ennustaa tulevan joulun säätä, yksi tärkeä ajankohta on marraskuun 25. päivä, Kaisan päivä.

Kaisan nimipäivä - Pyhän Katariinan muistopäivä, liittyy Suomessa jouluun niin, että tänä päivänä ennustetaan tulevan joulun säätä. Siksi Kaisan päivänä eli kattina kannattaa tähyillä tarkoin säätilaa.

Kaisan päivänä ja jouluna sanotaan olevan samanlainen sää, koska näiden päivien välissä on jokseenkin tarkalleen yksi kuunkierto.

Toisaalta ennustetaan myös ihan päinvastoin. Kun kattina (pakkanen) kapsaa, niin jouluna (vesisade) napsaa. Kun Kaarina kilisteleikse, niin joulun tienoot vettä valuu.

Eli millainen on sää Kaisan päivänä, niin juuri samanlainen, taikka päinvastainen sää on joulupäivänä. Ennustajan taidoista riippuu, kumman hän osaa valita.

Joulusään kertovat myös adventti, Antti ja nikunpäivä

Jos jostakin syystä ei nähnyt tulevan joulun säätä Kaisan päivänä mieluisena, ei hätää! Heti ensimmäisen adventtisunnuntain säästä voi ennustaa ensi joulun säätä. Ja erityisen tärkeä ennustuspäivä on vasta sen jälkeen, Antin päivä. Vielä sitten joulukuullakin on erityisiä päiviä, joista voi tarkennella ennusteitaan joulusääksi, kuten nikunpäivä, Nikolain päivä, itsenäisyyspäivänä 6.12. Katso ohjeita alempaa kansanviisauksista!

Joulukuun säät ennustavat lopputalven säitä

Koko joulukuun säästä voidaan ennustaa tulevan talven säätä. Joulukuussa seuraillaan erityisesti pakkasia. Niinpä, jos joulukuussa on kovat pakkaset, niin ne päivänpalautukselta kuolevat pesäänsä. Tulee siis leuto sydäntalvi. Leuto joulukuu puolestaan tietää kipakoita maaliskuisia pakkasia.

Joulumatkalle lähtevän on tiedettävä tuleva sää - pyry, pakkanen tai suoja

Pyry

Koko talven säiden ennustamiseen liittyvät keinot sopivat hyvin myös jouluun. Niinpä, jos lähtee joulupyhinä jollekin kylämatkalle, ehkä peräti rekipelillä, kannattaa tarkkailla lintuja. Alkavan lumipyryn ennustajina toimivat aina linnut. Kun pieni lintu lyö ikkunaan, niin pian tuisku myllertää saman ikkunan takana. Samaa tuiskua ennustaa tiaisen yritteliäs tiukutus, lintujen parveilu lähellä taloa tai teerien kerhoilu jäällä.

Jäniksen jälkiä kannattaa myös etsiä ja katsoa tarkoin. Jänis ilmaisee tulevan pyryn vetämällä kynttä, mikä näkyy lisäviiruna säännöllisten käpäläin jälkien välillä.

Suurilla järvillä ja meren rannoilla kannattaa olla korva tarkkana, sillä jäät huutavat ennen pyryä, eli pyytävät lunta peitteekseen.

Varmahko pyryn merkki on myös "idän irvistys". Silloin aamun koitteessa näkyy kirkas valojuova itäisen taivaanrannan ja hiukan sen yläpuolella loikovan synkän pilven välistä. Jos aamuruskossa erottuu korkealla palava tulipunainen soihtu, niin "päivä puhuu päilleen" ja edessä on paha pyryilma.

Pakkanen

Jos on niin onnekas, että asuu vielä vanhassa pirttimiljöössä, niin on tarkattava huolella padan kylkeä. Jos noki palaa ihan kipunoina padan kyljessä, tai savuhormin karstassa tai jos päre palaa räiskyen ja niin, että karsi itsekseen katkeilee - tulee varmasti pakkanen.

Pakkasta ennustavat myös leudolla säällä harvakseen putoilevat, ryynimäiset lumirakeet.

Nopea muutos säätilassa, eli joko pakkasen kiristyminen tai lauhtuminen on käsillä silloin, kun alkaa kuulua pauketta. Tällöin kylmien huoneiden seinistä, aidoista ja metsänpuista alkaa kuulua jysähdyksiä.

Muita yleisesti tunnettuja pakkasen enteitä ovat mm. seuraavat: linnunrata loistaa kirkkaana, lumi narisee reen jalasten alla, sauva narahtaa hiihtäessä, askel kitisee kävellessä, taivas selkenee ja tuuli tyyntyy iltasella, tuulee pitkään pohjoisesta - tai kissa pakenee uunille.

Joulupukki

Suoja

Jos varis ja korppi pitävät talvella ääntä, tietää se sitä, että suoja on pian saapumassa. Samaa suojaa ennustaa se, että kissa laskeutuu uunin pankolta lattialle. Suojan lähestymisen voi käydä vielä tarkistamassa tallissa, jossa makuulta tavattava hevonen tietää suojaa.

Varmoja suojan merkkejä sellaisen lähestyessä voi nähdä myös metsästä ja taivaalta. Ennen suojaa metsä usein kuuroittuu, vetäytyy huurteeseen, tai on tykässä, eli kokonaan lumen peitossa. Pakkanen heikkenee tai tulee suoja, kun metsä tummuu, kun linnunrata on himmeä ja siinä on pimeitä kohtia tai kun pakkanen äkkiä kiristyy ja tähdet tuikkivat erittäin kovasti.

Kohtuullinen suoja talvella ja joulunakin on säistä mieluisin, sillä silloin reki on keveä vetää, pirtti helppo lämmittää ja kotieläimet vaivattomimpia ruokkia.

Mitä jouluajan sää kertoo tulevasta säästä

Suomalaisessa kansanperinteessä joulusäätä verrataan useampaankin tulevaan ajankohtaan - uuteen vuoteen, kynttilänpäivään, pääsiäiseen ja juhannukseen.

Niinpä esimerkiksi pakkanen sanoo: "Jos en ole jouluna kotona, niin tulen uudeksi vuodeksi - tai olen ainakin kynttilänä kotona". Lauha joulu siis vaihtuu nopeasti pakkaseksi.

Myös joulu ja pääsiäinen pitelevät vastakkaisia säitä: "Joulun suvi, pääsiäisen lumi". Juhannus puolestaan on samaa kuin joulu. Siten joulun sumut ovat juhannuksen halloja, lumituiskut vesisateita, pakkaset ja paisteet poutia. Joulun edellä olevat lumipyrytkin ovat siksi niin odotettuja, että ne tietävät vesisateita ennen Jussia.

Aamu- ja iltarusko ovat ihan oma lukunsa. Joululta iltaruskojen antamat enteet muuttuvat päinvastaisiksi. Ja eri puolilla maatakin iltaruskoja tulkitaan ihan päinvastaisin tavoin. Toiset sanovat, että jouluun mennessä iltarusko ennustaa pakkasta ja aamurusko tuiskua, ja joulun jälkeen iltarusko ennustaa hyvää säätä ja aamurusko huonoa. Toisten mukaan aamurusko ennustaa aina sadetta, mutta iltarusko juhannuksesta jouluun hyvää ilmaa, joulusta juhannukseen pakkasta. Paras ohje aamu- ja iltaruskoja havaitsevalle on ennustaa tulevaa säätä parhaaksi katsomallaan tavalla. Silllä joka tapauksessa ruskot jotakin ennustavat.

Joulun lumi ja sää kautta aikain

Joululumi kuuluu niin itsestään selvänä jouluun, että alamme ajatella lunta vasta silloin, kun sitä ei näytä kuuluvan ja satavankaan! Ennen vanhaan jouluisin lunta oli paksulti. Joulut ovat olleet runsaslumisia vuosina 1915, 1965, 1973, 1980 ja 1981. Vuoden 1965 Tapaninpäivänä lumipeite oli ennätyksellisen paksu. Silloin Etelä-Suomessakin lunta mitattiin reilut puoli metriä - Tuusulan Ruotsinkylässä jopa 85 senttiä. Hyvin vähälumisia jouluja on sen sijaan ollut vuosina 1972 ja 1992 ja 2000. Tällöin Lapissakin lumipeite oli paksuimmillaan vain 10 senttiä. Muualla maassa lunta oli tuskin lainkaan.

Lounais-Suomessa ja etelärannikolla lunta on tyypillisesti vähiten maassamme, mutta sielläkin sisämaassa keskimäärin kaksi joulua kolmesta ovat valkeita. Jouluna pohjoisessa lunta on tyypillisesti liki 40 senttiä, Keski-Suomessa noin 30 senttiä ja Etelä-Suomessakin 10 senttiä.

Pakkasta ja lauhaa

Vuonna 1995 joulu oli poikkeuksellisen kylmä koko maassa. Tällöin vasta Tapaninpäivänä sää lauhtui. Lauhtuminen tapahtui ennätystahtiin. Kun aamulla pakkasta oli vielä Helsingin keskustassa 24 astetta, niin illalla sitä oli enää kolme astetta. Helsinki-Vantaalla ilma lämpeni Tapanina 1995 -29 asteesta -8 asteeseen. Myös 1996 joulu oli harvinaisen kylmä. Muita viime vuosikymmenten kylmiä jouluja oli vuosina 1967, 1978 ja 1986.

Yksi kylmimmistä joulun tienoista oli vuonna 1915. Sen löi laudalta joulun 1995 kovat pakkaset lähes koko maassa. Jouluaamuna 1995 pakkasta oli yleisesti 30 - 39 astetta. Vain rannikoilla pakkasta oli hieman vähemmän. Alin joulun tienoon lämpötila, -43 astetta, mitattiin Sodankylässä vuonna 1947.

Lauhimpina jouluina lämpötila on noussut maan eteläosassa +6, maan keskiosassa +4 ja Lapissakin jopa +3 asteeseen. Tällainen ennätyksellisen lauha joulu koettiin viimeksi vuonna 1974. Muita lauhoja jouluja Lapissa oli muun muassa 1963 ja 1992.

Teeri

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva, koirasteeri Copyright © Steve Garvie

Joulun jälkeen tärkeimmät ovat: ensimmäinen suoja ja ensimmäinen teeren kukerrus

Joulun mentyä tarkataan silmä kovana ensimmäistä suojaa ja ensimmäistä teeren kukerrusta. Ensimmäisestä suojasta kuluu tasan kaksisataa päivää rukiinleikkuuseen ja ensimmäisestä teeren kukerruksesta kymmenen viikkoa kauran kylvöön.

Joulusää kansanviisauksissa - Kaisa, Antti, Anna

Pyryjä, kinoksia ja lumipurkuja, joita tuuli ennen Antin päivää tuo, pidetään hyvän vuoden merkkinä, varsinkin jos ojat peittyvät ja kinokset ulottuvat aitaan saakka. Antin päivän tienoo on koettu yleensä varsin tuuliseksi. Jos tuuli on ankaraa itätuulta, niin talvesta tulee pysyvä. Yleensä Antin päivää on säiden puolesta pidetty taitteena kylmempään. Antti aloittaa talven - taikka Antin päivänä talvi tulee viimeistään. Antti aisoilla ajaa, kinttaitaan kapistelloo. Antista talvi kallistuu yhä lähemmäksi joulua. Hänellä onkin jo aitan avaimet kädessä merkkinä siitä, että juoman ja ruoan valmisteluihin on ryhdyttävä. Martin ja Antin alulle paneman talven viimeistelee Nikolaus.

Vanha Kaisa suvet suopi, Antti lumet maahan luopi. (Kaisan päivänä pitäisi aina olla suojasää. Katrin suuret suvet, Kaisan kaljamat tai Kajin suojat ovat yhtä varmat kuin Matin tuiskut talvella)

Kaisa vesitteleiksen.

Kaisa pissii Antin rukkasille. (Suojailma Kaisan päivänä ennustaa leutoa talvea ja hyvää vuodentuloa - samoin kaunista jouluun saakka)

Kun Kattina (Kaisan päivänä) kapsaa (pakkanen), niin jouluna napsaa (vesisade).

Valkoista joulua

Valkoista joulua odotetaan aina hartaasti.

Kun Kaarina kilisteleikse, niin joulun tienoot vettä valuu.

Jos Kajin (Kaisan) päivänä hanki hiiren kantaa, niin keväällä hevosen.

Kun ennen Kaisan päivää lumi menee aidan raosta, niin se lumi ennen joulua myllyn ruuhesta juoksee.

Kaija kansia valaa. (Vaikka Kaisa tekeekin suojan, niin toisaalta se jäädyttää järviä, jollei sitä ole jo aikaisemmin tapahtunut)

Jos Antti lotisee, niin joulu komeilee. Jos Antti komeilee, niin joulu lotisee. (Antin päivä marraskuun viimeinen eli 30.)

Kuin on Anttina uhku, niin on jouluna kolea. Kun on Anttina kolea, niin on jouluna uhku. (Uhku=sateinen, lotiseva) (Keski-Suomi)

Antin päivän pakkanen tekee suojatalven ja ruman kevään. (Ennen Anttia sattuneet pakkaset taas ennustavat vanhan kansan mielestä helppoa eli lauhaa talvea)

Antti jos on ankara, niin joulu on joutava. (Jos Anttina on kova pakkanen, niin jouluna sataa ja lotisee. Myös kirkas Antin päivä ennustaa vesisadetta jouluksi)

Jos Anttina sataa vettä, niin vasta Tuomaana tulee lunta.

Selkeetä Antin päivää seuraa tasainen talvi, mutta pilvistä epätasainen. (Tottijärvi Satakunta)

Jos Antti kiristää, niin Anna vetistää. (Annan päivä 9.12)

Ei ole aina Antin tuulet, tuulee välillä Tuomaanakin. (Viittaa siihen, että Antin päivää on pidetty yleisesti hyvin tuulisena)

Antin tuulet ankarat, viel on tuulta Tuomaallakin.

Antti talven alottaa. (Iitti)

Antin päivänä tulee talvi viimeistään. (Kiikala)

Antti turkin antaa, Urpo (25.5.) orrelle kantaa.

Joulusää kansanviisauksissa - Nikolaus, Martti, Tuomas

Lumipyryt ennen Tuomaan päivää olivat toivottuja ja odotettuja, sillä lumipyryjen katsottiin satavan myöhemmin viljana suoraan laareihin. Suojaava lumikerros estää maan syvän routaantumisen ja edistää siten vuodentuloa. Silti ensimmäisenä adventtina sai vielä paistaa aurinko.

Kun adventtina paistaa aurinko, niin on seuraava vuosi hyvä viljavuosi.

Samanlaista ilmaa, kuin on ensimmäisenä adventtina, on myös joulupäivänä.

Kun on joulukuussa kovat pakkaset, niin pakkanen kuolee pian pesäänsä. (Alatornio)

Martti (10.11.) maita vahvistaapi, Antti (30.11.) aisoilla ajaa, Nikolaus (6.12) nivoo kiinni. (Nikolaus lopullisesti sitoo maan ja vedet jääkahleisiin)

Minkälainen ilma on Nikolauksen päivänä (6.12.), sellaista on koko joulukuu.

Mitä ennen Tuomasta tuiskaa, se jouluna vetenä luistaa. (Etelä-Suomi)

Mitä ennen Tuomasta kinostaa, kinostaa laariin, mitä jälkeen, se laarista pois.
- Ulvila

Jouluna on kolmasosa talven lunta satanut. (Saarijärvi)

Joulumyrskyt ennustavat kevätkesäisiä ukkosia. (Kivennapa)

Joulusta lähtiin ol lumi lumellen surmoo.

Jouluna jos on kesä, niin pääsiäisenä on talvi. (Koivisto)

Jos joulun aikaan on metsä hyvin luminen, niin silloin tulee hyvä heinävuosi. (Juva)

Ensimmäisestä teeren kuherruksesta joulun jälkeen on kymmenen viikkoa kaurankylvöön. (Nousiainen)

Jos jouluna tulee lunta, tulee koko tammikuun. (Ruovesi)

Kun jouluna tuulee etelästä, tulee tautinen vuosi. (Kuorevesi)

Jos aurinko ei pesäpäivinä (21. - 24.12) näyttäydy, tulee seuraavasta kesästä sateinen. Vähäinenkin paiste sen sijaan lupaa kuivaa ja poutaista suvea.

Höyrypatsaat pesäpäivinä Pohjois-Suomen vaaroilla ennustavat juhannukseksi hallaa.

Jos pesäpäivinä on kovia pakkasia, ne "palavat tai kuolevat pesäänsä" ja sydäntalvesta tulee leuto: "Päivän kun pesäänsä kylmää, joutaa turkki myydä."

Jos uudenvuodenyö on tähtinen, tulee hyvä sienivuosi. (Kivennapa)

Jos loppiaisena sataa lunta niin paljon, että hiiren jäljet peittyvät, niin sinä vuonna ei tule lumesta puutetta. (Jämsä)

Loppiaisena on puoli talven lunta satanut.

Minkälaista on ilma loppiaisena, sellaista on eniten kevättalvella.

Jos loppiaisena on jyväaitan polku ummessa, niin se joutaa olemaan ummessa koko talven. (Oulun läänin Pyhäjärvi)