Joulu
Lumiukko

Lumiukot ja lumiakat

Talven ja joulunkin ajan leikeissä ovat mukana lumiukot - myös lumiakat ja lumilapset. Lumiukko on ihmisen eli useinkin juuri pyöräkän ukon näköinen lumesta tehty ukko. Se koostuu tyypillisesti kolmesta lumipallosta, joista alin kuvaa jalkaosaa, keskimmäinen rintakehää ja ylin päätä.

Monesti lumiukolle asetetaan napit, silmät ja suu pikkukivistä sekä nenä porkkanasta. Lumiukolle voidaan lisätä myös vaatteita, kuten kaulahuivi tai päähine. Mikään ei estä muotoilemasta lumesta myöskin lumiakkaa! Taikka lumilapsosia.

Lumiukko
Perhekuva

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Helsingin kaupunginmuseo


Lumiukko

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva lumiukkopalapeli Copyright © Flickr/Puzzler4879


Lumiukko

Lumiukkoperhe joulun vietossa

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä, lapsi ja joulu Copyright © Flickr/Julie, Dave & Family

Lumiukkojen joulu - kirjoittanut Saana Satumetsä

Lumiukkojen koko perhe, Ukkolat - äiti Martta, isä Paavo - lapset Mirkku ja Vili, sekä koira Pontus - olivat kokoontuneet pihalla seistä töröttämään joulukuusen ympärille joulunviettoon. Lahjatkin odottivat avaamista valmiina kuusen alla.

Lumiukkojen joulu

Koko perhe oli onnellinen ja hyvinvoiva, kaikki olivat lumipallomaisen pyöräköitä. Säät olivat suosineet Ukkolan perhettä tänä jouluna. Ensin oli ollut suojakelejä niin, että perhe oli syntynyt talon lasten suosiollisella avustuksella. Sitten olivat jatkuneet pikkupakkaset - lumiukkojen lempisää alkusuojien jälkeen. Pahinta, mitä saattaisi tulla, olisivat vesikelit juuri nyt. Kauhulla koko Ukkolan perhe muisteli joulua pari vuotta aiemmin, jolloin vasta pieni yöpakkanen oli pelastanut koko perheen viime hetkillä, vetiseksi muuttuneen joulusään jälkeen.

"Ihanaa aikaa tämä joulu" huokaisi äiti Martta onnellisena. - "On niin kodikkaan pakkastakin".

"Niinpä juuri" myhäili isä Paavokin ja oikein pullisti pyöräkkää pömppämahaansa. - "Kyllä meidän nyt kelpaa, kunpa kevät ei tulisi ikinä!" hän vielä puuskahti, piti luutaansa hyvin reippaasti lumiukkojen tapaan ja huitaisi lakillaankin iloissaan.

Mirkku ja Vili nauroivat jännittyneenä, sillä he odottivat jo jäähileisesti joululahjojen avaamista. Lumiukkolapset eivät odota koskaan lahjojen avaamista kuumeisesti, vaan jäähileisesti. Kaikki sanatkin, missä on kuumaa, ovat lumiukoille kauhistus. Pontuskin haukahti innoissaan, sillä se tiesi odottaa myös omaa lahjaansa - ehkä jäätynyttä luuta.

Ennen lahjojen avaamista Ukkolan perhe pyöri joulukuusensa ympärillä perinteistä, lumiukkojen piiritanssia. Tanssiessaankin he liikkuivat hitaasti ja varoivat lämpenemistä ja hikoilemista. Pian he asettuivat taas aloilleen. Lumiukkojen lempipuuhaa on vain olla ja oleilla aloillaan, olla möllöttää - ja nauttia pakkasesta. Nyt oli tullut aika laulaa perinteinen lumiukkojen joululaulu, johon koko perhe otti osaa. Laulun nimi on Lumiukkojen joulupakkanen ja näin raikui laulu aattoiltaan:

"On joulu lumiukkojen ja valkeana hohtaa maa,
taas kerran jäiseen rintaamme joulun taika saa,
ei huolta meillä, kunhan vain ilmat pakastaa,
sillä pakkasta ja tuiskua, sitä lumiukot rakastaa.

Siispä joulunviettoon käy nyt myös lumiukkoväki,
perheen riemun ja ilon taivaalta kuuhutkin näki,
iski silmää kuu ja päätti lisää kylmää puhaltaa,
sillä pakkasta ja tuiskua, sitä lumiukot rakastaa.

Lumiukot jouluna pihoilla pyöräköinä päivystää,
lumiukkojen maailmaa ovat lumipallot ja pakkassää,
pohjanpuhuri puhaltaa ja valkeana on maa,
sillä pakkasta ja tuiskua, sitä lumiukot rakastaa".


Laulettuaan laulun, koko perhe seisoskeli hetken kuusen ympärillä hyvin aloillaan liikkumatta ja mietteissään. Jokainen Ukkolan lumiukkoperheestä halusi muistaa ikuisesti nämä joulun ihanimmat, kylmimmät hetket. Kaikki olivat ihan liikuttuneita, mutta varoivat kyyneliä, sillä kyyneleet voivat jättää lumiukkoposkille ikäviä syvänteitä.

Hiljaisuuden jälkeen kaikki pälättelivät niitä näitä ja Mirkku muisteli taas kerran erästä painajaistaan. Hän oli siinä ollut suihkussa, mutta ei jääpuikkojen alla - kuten lumiukot suihkuttelevat - vaan tavallisessa ihmisten kuumassa vesisuihkussa! Tämä muistelus kirvoitti kaikilta nauruja ja kauhistelevia puistautuksia.

Pian saapui joulupukki, avattiin lahjat ja siitä seurasi melkoista hälinää ja naurun tuisketta tässäkin perheessä. Suurinta iloa sai aikaan isä Paavon perheelleen varaama lomamatka. Heti maaliskuussa, kun aurinko alkaisi porottaa vaarallisen lämpimästi, koko perhe matkustaisi puoleksi vuodeksi pohjoisnavalle.

Maaliskuuhun oli vielä pitkä aika. Nyt oli pimentynyt jouluyö. Miljoonat tähdet tuikuttelivat taivaan syvyyksissä ja pihamaalla seistä törötteli koko Ukkolan perhe ja nautti tästä satumaisen kauniista, kiristyvää pakkasta lupailevasta jouluyöstä.

Lumiukko ja poika

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Helsingin kaupunginmuseo


Joulu

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä vasemmalla - Copyright © Flickr/Crazybananas
*Kuva yllä oikealla - Copyright © Flickr/Tom Gill
Kauneimmat Joululaulut