|
Joulupukki tulee - kirjoittanut Risto Haltiavuori
Oli satumaisen kaunis jouluaattoilta. Taivaalla leimahteli vihertäviä, sinisiä ja violetteja pohjan loimuja eli revontulia. Saunatonttu ja riihitonttu olivat syömässä aitan ylisillä talonväen heille tuomaa, kuumana höyryävää joulupuuroa. Samassa he höristivät melko isoja korviaan, sillä ulkoa kantautui jo ihan selvästi porontiukujen helskettä! "Nyt tuli joulupukki ja me vain puurotellaan!" kähähti tontuista vanhempi, riihitonttu hätäisesti. "IIIIIK!" kiljahti nuori saunatonttu tapojensa mukaan leikkisästi. Tontut jättivät heti samassa puuron syönnin ja kipittivät pihalle ottamaan vastaan joulupukkia. Talon tonttujen velvollisuutena oli huolehtia pukin poroista sillä aikaa, kun tämä oli sisällä jakamassa lahjojaan. 
"Iltaa tontuille!" puuskahti joulupukki ja kurkki samalla jutellessaan ikkunasta lapsia. Nämä tuntuivat katsoa tirpittävän puolestaan joulupukkia lasin takaa niin tarkasti, että tämä ihan hätkähti ja säikähti tulleensa nähdyksi. Talon ikkunalasin takaa erottuivat ainakin kahdet pienet, hyvin valppaat kasvot. Hetken joulupukki vielä jutteli tonttujen kanssa, mutta pitkiin tarinointeihin ei nyt ollut aikaa, sillä tulenpalava kiire poltteli pukkia kilpaa revontulten kanssa. Kun joulupukki avasi ulko-oven, alkoi sisältä kuulua helakasti laulua: "Joulupukki, joulupukki, käypä tänne vanha ukki!" Joulupukki oikoili eteisessä vielä kerran vaatteitaan, pyyhkäisi pari lumihippua olkapäältään, koputteli muutaman kerran kepillään lattiaan ja astui sisälle. Sisällä koko perhe oli asettunut istumaan aloilleen. Perheen lapset Maija, Matti ja Veera - sekä isä ja äiti jatkoivat vielä iloisesti lauluaan joulupukille. Pukki odotti oven suussa, seisten, että laulu loppui - kopautti sitten vielä kerran lattiaa kepillään, istuutui ja lausui nuo maagiset sanat: "Onko täällä kilttejä lapsia?" "On oltu kilttejä!" - vastasivat lapset kuin yhtenä kuorona. Ulkona riihitonttu ja saunatonttu olivat tulleet kurkkimaan ikkunasta sisälle lahjojen jakamista. He nauraa hyristivät hiljaa, kun näkivät, miten ihanaa, lämmintä ja onnellista sisällä oli. |
Ennen lahjojen jakamista perheen nuorin, Maija, kipitti vielä supattelemaan pukin korvaan omia salaisuuksiaan ja ennättipä hän istua hetken joulupukin sylissäkin. Maijaa pukin pitkä parta jotenkin huvitti ja hetken mielijohteesta hän nappasi tiukasti kiinni pukin parrasta, aikomuksenaan kiskaista! Tähän joulupukki oli kuitenkin pitkän kokemuksensa mukaisesti varautunut! "Hupsista!" naurahti joulupukki ja irrotti näpäkästi Maijan pikku käden parrastaan. Maija nauroi kilakasti ja juoksi äitinsä viereen odottamaan lahjojaan. Ulkona ikkunan takana saunatonttu hihitti niin hiljaa, että ei paljastuisi. Vaikka siitä ei ollut vaaraa, sillä kukaan ei enää ennättänyt vilkaisemaan ikkunan suuntaan, sillä nyt pukki jo jakoi lahjansa. Niin pitkään, kuin ikuisuudelta tuntuvan ajan, oli joulupukkia pitänyt ensin odottaa. Ja niin nopeasti hän sitten oli tullut ja samassa jo menossa jatkamaan matkaansa. Talossa valvottiin vielä pitkään joulupukin mentyä. Lapset leikkivät lahjoillaan ja isä ja äiti nauttivat lastensa kanssa joulusta sydämensä kyllyydestä. Saunatonttu ja riihitonttu vetäytyivät takaisin lämpimän aittansa uumeniin. Heillekin oli joulupukki antanut ikiomat lahjat. Saunatonttu sai kauniin, pellavaisen tonttupuvun ja riihitonttu puolestaan ison nipun tuohta ja kaksi uutta puukkoa - sillä hän oli innokas tuohitöiden harrastaja. Jouluyön edetessä revontulten loimu taivaalla laantui, mutta niiden sijaan tuikkivat ja välkkyivät miljoonat tähdet. Taloissa viimeisetkin yötä valvoneet ihmiset lopulta nukkuivat - mutta tontut valvoivat, sillä tänä joulupukin ja tonttujen yönä he eivät saaneet unta. |
|
*Joulukortit Tunturisuden joulukorttikokoelmasta. Vasemmalla
joulupukki kurkkii ikkunan takaa, kortti Copyright Stina Broome.
All rights reserved *Kuva vasemmalla - Copyright - All rights reserved: © deviantART.com/Lia-Kurosaki - Used with permission. joulutonttua juuri nyt kurkkimassa Tunturisuden Joulusivuilla! |