Joulusauna
Sauna on aina ollut suomalaisille pyhä paikka. Ennen vanhaan siellä synnytettiin ja saunassa oli saunatontun vartioima saunarauha.
Muinoin joulusaunasta varattiin sauna-aika myös vainajille ja viimeinen saunoja heitti lähtiessään löylyt heille. Joulusaunassa piti
käydä varhain, ennen aattoateriaa.
Niinpä joulusaunassa käytiin kekriperinteitä jatkaen jo keski- tai iltapäivällä,
jotta haltia tai suvun vainajat saivat rauhassa kylpeä tavalliseen aikaan.
Nykyisin seitsemän kymmenestä suomalaisesta käy jouluaattona saunassa.
Joulusauna on oleellinen osa jouluamme. Jouluaattona saunominen on kuulunut
vanhoihin maalaistapoihin Suomen lisäksi myös muissa Pohjoismaissa ja Virossa.
Joulusaunassa kylvettiin hartaissa ja juhlavissa tunnelmissa, puhuminen ei
ollut suotavaa. Koska aiemmin synnytettiin saunassa, Jeesuksen syntymäjuhla
joulun aikaan teki löylyhuoneesta tavallistakin pyhemmän paikan.
Joulusauna kansanviisauksissa
Jätä joulusaunaan saunottuasi pesuvadillinen vettä, vihta ja kaljalasi, niin kotitonttu pääsee joulusaunaan ja
kiitokseksi hyvin vartioi taloasi tulevan vuoden.
- Pohjois-Pohjanmaa
Joulusaunassa ei saa pitää meteliä, muutoin talon haltijat tekevät kepposia tulevan vuoden ajan.
- Pohjois-Pohjanmaa
Jos ei joulusaunan jälkeen ripusta pellavapyyhettä kuivumaan, ei seuraavana vuonna pellava kasva.
- Pohjois-Pohjanmaa
Aina kun joulun aattona kylvettiin, tuli nykyisen isännän viimeksi poistua saunasta
ja lyödä kova löyly haltioille sekä jättää ovi raolleen, että haltiat pääsivät
sinne kylpemään, ja nimenomaan tuli isännän heitä sinne kutsua.
- Lehtimäki 1935
Reisjärvellä jouluaattona vuonna 2009 sinihämyinen ilta alkaa laskeutua Pohjolan talvisen maiseman
ylle. Joen rannalla viipyilee joulusaunojia odotteleva sauna.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright
©
Flickr/Lassi Kurkijärvi
Saunassa - Akseli Gallen-Kallela (1865 - 1931)
Akseli Gallen-Kallelan saunatunnelmia, taiteen historian ehkä ensimmäisessä,
realistisessa saunakuvassa. Maalauksen toteuttamisessa oli aikanaan mitä moninaisimpia ongelmiakin,
sillä taiteilija toteutti sen aidossa ympäristössä, ahtaassa ja pimeässä saunanporstuassa.
Alastonmallejakin oli Gallen-Kallelan tähän saunakuvaansa vaikeaa löytää, sillä torpanväen oli
sopimatonta esiintyä juuri alastonmalleina, vaikka muuten taiteilijan malleina olivatkin ehtimiseen.
Torppaan "maailmalta tullut tyttö" kuitenkin saatiin avustamaan etualan tytön mallina,
ja näin syntyi maalaus, jonka tunnelmallista kauneutta ovat jälkipolvet määrättömästi ylistäneet.
(Markku Valkonen, Olli Valkonen: Suomen taide - WSOY)
All rights reserved
*Kuva yllä Copyright - All rights reserved:
© Flickr/-Pjotr Petronov-
- Used with permission.
Joulusaunan harrasta tunnelmaa
Joulusaunassa viipyilee harras rauha ja hiljaisuus, vain kiuas hiljaa kihisee.
Saunojasta välittyy syvä keskittyminen ja kunnioitus saunomista kohtaan, jos toki sekin,
että kuumaa on!
All rights reserved
*Kuva joulusaunasta Copyright - All rights reserved:
© Flickr/Minna Jakosuo
- Used with permission.
Siinä, missä talonpojat ovat saunoneet jouluna hartaina ja nauttien, säätyläiset
eivät ole harrastaneet joulusaunomista. Jukolan metsäläisveljekset saunoivat jouluna
oikein sydämensä kyllyydestä.
Muinoin joulusauna on ollut suomalaisten tärkein joulutapahtuma -
ja sellainen se on monille vielä tänäkin päivänä. Sauna ei merkitse suomalaisille
vain löylyjä ja peseytymistä, vaan se on myyttinen paikka, johon liittyy
paljon perinteitä ja uskomuksia.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvassa sauna Imatralla Copyright
©
Carlos Hoyos
Saunako suomalainen keksintö?!
Suomalaisille sauna on tärkeä ja saatamme ajatella, että sauna on suomalainen keksintö.
Vaikka saunaa pidetäänkin tyypillisesti sisun ja Sibeliuksen ohella juuri suomalaisuuden ilmentymänä,
se ei suinkaan ole suomalainen keksintö. Sauna on ns. hikoilukylpykulttuuria,
joka on ollut tunnettua kautta koko maailman.
Suomalaiset omaksuivat vihtomisen ja saunomisen idästä, ja savusaunoista kehkeytyi niin
ruumiin kuin sielunkin puhdistuksen kannalta keskeisiä paikkoja.