Joulu
Tunturisuden sivut

Linnunrata

Hubble-avaruusteleskoopin ottama panoraamakuva on kaikkien aikojen tarkin infrapunakuva Linnunradan galaktisesta ytimestä, jossa uudet, massiiviset tähdet syntyvät. Linnunrata koostuu 100 - 400 miljardista tähdestä. Linnunrata on sauvaspiraaligalaksi, jossa sijaitsevat oma Maamme ja muu aurinkokunta.

All Rights Reserved
*Kuva - Copyright © Credit for Hubble image: NASA, ESA, and Q.D. Wang (University of Massachusetts, Amherst)

Onko siellä ketään!?

Tutkijoiden mukaan elämä voi olla mahdollista 100 miljoonalla Linnunradan planeetalla. Tutkijat perustavat arvionsa malliin, jossa planeettojen kyky ylläpitää elämää lasketaan muun muassa niiden lämpötilan ja kemiallisten ominaisuuksien perusteella. (Yle Uutiset 3.6.2014: Tutkijat: Elämä voi olla mahdollista 100 miljoonalla Linnunradan planeetalla).

On - mutta miten selvitämme asian

Kun koko Universumissa on satoja miljardeja Linnunratamme kaltaisia galakseja, on elämälle suotuisten planeettojen määrä valtava. On aivan varmaa, että elämää erilaisissa muodoissaan on lukemattomilla planeetoilla.

Kysymykseemme "Onko siellä ketään!?" emme silti ehkä koskaan saa varmasti todistettua vastausta, avaruuden valtavien etäisyyksien vuoksi.

Linnunradalla voi olla jopa 36 älykästä sivilisaatiota meidän lisäksemme

Kesällä 2020 julkaistiin Nottinghamin yliopiston tutkimus, jonka mukaan galaksissamme voi olla jopa 36 aktiivista sivilisaatiota, vaikka emme ehkä koskaan löydäkään niitä. Laskelma tehtiin käyttäen yhtälöä, joka huomioi tähtien muodostumisen historian galaksissamme, tähtien iän, niiden metallipitoisuuden ja sen, kuinka todennäköisesti tähtien lähellä on asuinkelpoisen matkan päässä maapallon kaltaisia planeettoja, joissa elämää voisi muodostua. (Iltalehti 20.6.2020: Tutkimus: Linnunradalla voi olla jopa 36 älykästä sivilisaatiota meidän lisäksemme)

Joulukuusijoukko

Enkelten joulumusiikkia Joulutähtiä - Joulukuusijoukko

Yksisarvinen (latinaksi Monoceros, genetiivi Monocerotis) on ekvaattorin molemmin puolin sijaitseva heikko tähdistö Orionin itäpuolella. Linnunrata kulkee Yksisarvisen läpi. Yksisarvinen on siitä erityinen tähdistö, että se pitää sisällään monien tähtiryhmittyen joukossa myös ryhmän tähtiä, jolla on nimenä Joulukuusijoukko. Englanniksi tämän tähtijoukon nimi on Christmas Tree Cluster (NGC 2264). Nimen tähtijoukolle antoi L. S. Copeland. Sen, samoin kuin Kartiosumunkin, löysi William Herschel vuonna 1783. Myös Rosette-sumu (NGC 2237) on tällä alueella.

Nimensä Joulukuusijoukko on saanut siitä, että se valoineen ja tuikkeineen muistuttaa joulukuusta. Tähtijoukko on kirkkaudeltaan 3,9 magnitudia ja se sijaitsee 2 400 valovuoden etäisyydellä Maasta. Tässä tähtijoukossa muuttuva tähti S Monocerotis sijoittuu joulukuusen alaosaan. Se näkyy paljain silmin, ja se on 8 000 kertaa kirkkaampi kuin meidän Aurinkomme. Muuttuva tähti V429 Monocerotis sijoittuu joulukuusen latvaosaan.

Joulukuusijoukko ei tarkoita nimenä joukkoa joulukuusia, vaan kyseessä on yksi joulukuusen muotoinen sumujen, kaasujen ja tähtien muodostama kuvio tähtitaivaalla, ja tässä kuviossa on joukko tähtiä.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat, Yksisarvinen ja Joulukuusijoukko - Copyright © Flickr/Adam Evans

Joulukuusijoukko

Kosmoksen äärettömyydessä tuikkivat Joulukuusen salaperäiset valot

Yllä oleva kuva käännetty niin, että joulukuusi näkyy oikeassa asennossaan. Joulukuusi muodostuu kosmisista, värillisistä sumuista ja pilvistä, joiden keskeltä tuikkivat kynttilöinä tähdet. Tähtiä kuusessa on noin 40. Joulukuusen kirkkaanpunaisen latvan muotoilee siihen kärki edellä työntyvä tumma Kartiosumu. Kartiosumua on äärettömän vaikeaa havaita paljain silmin.

Punainen väri kaasupilvissä syntyy nuorten, syntyvien tähtien ultravioletista valosäteilystä. Nuoret, kuumat tähdet näyttävät sinisiltä ja ovat kuin joulukuusen koristeita. Tähdistö loittonee meistä nopeudella 17,7 km/sekunnissa. (http://apod.nasa.gov/)

Joulutähtiä - Betlehemin tähti

Jeesuksen syntymän aikoina Itämaan tietäjät, kolme viisasta miestä matkasivat Betlehemin tähden ohjaamina kohti Jeesuksen syntymäpaikkaa.

Sittemmin nykypäivän viisaat, eli astrologit, ovat hartaasti etsineet selitystä sille, että mistä Betlehemin tähdessä oli kyse? Oliko se pyrstötähti eli komeetta, vai olisiko se ollut nova tai supernova?

Monenlaisia muitakin selityksiä on kehitelty, kuten planeettojen kohtaaminen eli konjunktio. Betlehemin tähti on kuitenkin säilyttänyt arvoituksellisen salaisuutensa ja ehkä on vain ajateltava niin, että kyseessä oli Jumalan lähettämä, ylimaallinen tähti, joka ei noudatellut Maan tähtitieteilijöiden selitysmalleja.

Joulunvietossamme Betlehemin tähti on saanut keskeisen ja kauniin sijansa, joulukuusen latvatähtenä.

Joulukuusifarmilla

Joulukuusijoukko - joulukuusifarmilla. Muhkeita joulukuusia joulukuusifarmilla Yhdysvalloissa. Kuusten alla on hieman kärsineen oloinen Volkswagen, johon iloinen tyttö nojaa - hän on tämän kuusitaivaan kirkkaana loistava tähti.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva 2.12.2017 - Copyright © Shelby L. Bell