|
|
Kaupunkien joulu
Joulukulttuurimme on kehittynyt yhtälailla kaupungeissa kuin maalla. Ovatpa hyvin monet, keskeiset joulutavat nähneet syntynsä juuri kaupunkioloissa. Ovathan itse joulupukki ja tontutkin saapuneet Korvatunturille Helsingin kautta, samoin kuin juuri Helsingissä on vuonna 1829 ollut maassamme ensimmäinen tunnettu joulukuusikin. Paroni von Klinckowström ei tällöin tyytynytkään yhteen joulukuuseen, vaan hän pystytti niitä kotiinsa peräti kahdeksan kappaletta. Joulukuusen koristeiden teollinen valmistuskin alkoi Helsingissä - sen aloitti K. A. Weiste vuonna 1924. Joulukonvehteja. 1800-luvulla, kun joulukulttuurimme alkoi kehittyä, oli säätyläisten ja kaupunkilaisten joulu pääosiltaan talonpoikaisjoulun kaltainen, mutta muutamia erojakin oli. Joulu oli valmisteltava itse kuten talonpoikienkin, joskin perheenjäsenet joutuivat ponnistelemaan sitä vähemmän käytännön valmistelutöissä, mitä varakkaampi perhe oli. Varakkaimmissa perheissä oli jouluna konvehteja jo 1820-luvulla, kuten myöskin muita makeisia. Tällöin niitä oli jo myytävänäkin Helsingissä. Myöhemmin perustettiin Helsinkiin Fazerin konditoria, jonka konvehdeista ja makeisista tuli hyvin kysyttyjä. Aikanaan makeiset levisivät myös maaseutuväen ulottuville. 1800-luvun loppupuolella saatettiin kaupunkimatkalta tuoda maalle mukana lapsille muutama joulukaramelli. Konvehtien harvinaisuuden vuoksi oli yleistä, että makeisia tehtiin itse kotona. Joulukynttilöitä. Kaupunkilaistenkin oli itse valmistettava joulukynttilänsä. Samalla tehtiin koko vuoden kynttilävarasto juuri ennen joulua. Kynttilät oli säilytettävä huolellisesti ja varjeltava pakkaselta, joka olisi tehnyt niistä hauraita. Kynttilöiden valmistaminen oli kaupunkilaisille ihan yhtä iso puuha kuin maalaisillekin kynttiläkirnuineen kaikkineen, kunnes sitten 1870-luvulla teolliset steariinikynttilät tulivat markkinoille. 
Turku Suomen joulukaupunki. Turku on kuulunut joulurauhan julistuspaikkana suomalaisten joulunviettoon jo satojen vuosien ajan. Sillä on ollut suomalaisen jouluperinteiden kehityksessä keskeinen rooli myös siksi, että monet joulunviettotavat ja -perinteet ovat tulleet juuri Turun ja sen linnan hovin kautta maahamme. Linnassa on Topeliuksen kirjoittaman tarinan mukaan viettänyt monia satoja jouluja myös Turun linnan tonttu-ukko, joka on tänä aikana nähnyt niin jouluperinteiden syntymisen, muuttumisen kuin häviämisenkin. Perinteinen suomalainen joulu onkin hyvin monimuotoinen kokonaisuus, johon on kerrostunut sekä eri ajoilta että eri kulttuureista peräisin olevia juhlatapoja. Kaupunkijoululle on ominaista joulun vieton jakautuminen toisaalta yksityiseen perhejouluun ja toisaalta yhteiseen julkiseen joulun viettoon. Vaikka monet viettävät kaupungissa joulun pyhät perheen kanssa, viettävät yhä useammat jouluaan esimerkiksi yksin, työssä, ulkomailla tai sairaalassa. Jouluja on yhtä monta kuin on sen viettäjiä. Joulun elinvoimaisuuden "salaisuudeksi" paljastuu ennen kaikkea sen kyky muuttua ja sopeutua kuhunkin aikaan. 2000-luvun joulua voisikin kuvata sekoitukseksi kaupankäyntiä, hiljentymistä, perhekeskeisyyttä, hyväntekeväisyyttä sekä arvokkaiksi koettujen perinteiden vaalintaa. Kaupunkijoululla on kuitenkin myös omat pysyvämmät ja enemmistön noudattamat tapansa. Esimerkiksi perinteikäs jouluateria ja joulusauna kuuluvat suomalaiseen jouluun, oltiin sitten missä päin maata tahansa. Niiden lisäksi kaupungissa keskeisiä perinteitä ovat mm. Lucia-juhla, joulukadut ja liikkeiden jouluikkunat, jouluhaukiperinne, hautausmaalla käynti, kuusenhaku ja Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksissa käynti. |
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Ylin kuva talven tunnelmia Oulusta Copyright © josu.orbe 
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta. *Kuva yllä Helsingistä Copyright © Flickr/Timo Kuusela Ei olkia. Kaupunkiasuntoihin ei jouluna tuotu olkia. Tästä johtuen joulut olivat rauhallisempia - sillä maalla pehmeä olkialusta yhdessä jouluoluiden ja -viinojen kanssa houkutti miesväen voimainkoetuksiin, joissa oljet pölisivät ja lattialankut notkuivat ja paukkuivat. Sen sijaan säätyläisten ja kaupunkilaisten keskuudessa pelattiin pelejä, leikittiin seuraleikkejä ja laulettiin pianon ympärillä. Joulun juomat - kahvi. Juomat jouluna kaupungeissa olivat hienompia, kuin talonpojilla. Oluen ja viinaryyppyjen sijaan oli tarjolla viinejä ja punssia - sekä kahvia. Kahvi oli yksi niistä herkuista, jotka yleistyivät 1800-luvulla. Itse asiassa sitä on juotu Suomessa jo 1740-luvulta lähtien, mutta aluksi siitä saivat nauttia vain ylimmät yhteiskuntaluokat. Kahvin maassamme levittäytyessä se samalla liittyi erottamattomasti jouluun. Joulusauna. Myös kaupungeissa sauna on ollut osa joulunviettoa. Kaupunkien erityispiirre saunakulttuurissamme ovat yhteissaunat, joissa on tavoitettu joulusaunan harras ja juhlava tunnelma. Helsingin hienoston joulua. Maan uudessa pääkaupungissa Helsingissä hienoston joulu aikoinaan kehittyi omaan suuntaansa. Kerrotaan juhlista, joissa samppanja virtasi ja joululahjoja jaettiin röykkiöittäin. Eniten Helsingin hienoston ja maaseudun säätyläisten joulunvietto erosi suhtautumisessa joulukirkkoon. Maaseudulla oli itsestään selvää, että jouluaamuna mentiin kirkkoon. Helsinkiin oli levinnyt ulkomailta maallistunut joulunvietto. Jotkut pääkaupunkilaisista pitivät kristillisten tapojen noudattajia vanhanaikaisina ja naurettavina. Joulu kaupungeissa nyt. Nykyisin joulunvietto on hyvin samanlaista, niin maaseudulla kuin kaupungeissakin. Joulunviettotavat ovat vakiintuneet ja hyvin samanlaisia perinteitä noudatetaan kaikkialla, asuinpaikasta riippumatta. Toki paikkakunnilla ovat jouluinakin omat erityispiirteensä. Niinpä Suomessa on joulukaupunkejakin vain yksi - ja se on Turku. joulutonttua juuri nyt kurkkimassa Tunturisuden Joulusivuilla! |
|
|
|
Lähteet
Tarja-Tuulikki Laaksonen: Joulu Turussa Kaisu Vuolio: Suomalainen joulu Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta. *Turku ja joulurauhan julistus kuva sivun alareunassa Copyright ollipitkanen *Joulukortti Tunturisusi |
|