Joulu
Joulun juhlaa

Helsinki, Senaatintori ja Tuomaan markkinat, joulukuu 2018. - Kuva Copyright © Andrew Lebedev - Creative Commons.

Kaupunkien joulu

Joulukulttuurimme on kehittynyt yhtälailla kaupungeissa kuin maalla. Ovatpa hyvin monet, keskeiset joulutavat nähneet syntynsä juuri kaupunkioloissa. Ovathan itse joulupukki ja tontutkin saapuneet Korvatunturille Helsingin kautta, samoin kuin juuri Helsingissä on vuonna 1829 ollut maassamme ensimmäinen tunnettu joulukuusikin.

Paroni von Klinckowström ei tällöin tyytynytkään yhteen joulukuuseen, vaan hän pystytti niitä kotiinsa peräti kahdeksan kappaletta. Joulukuusen koristeiden teollinen valmistuskin alkoi Helsingissä - sen aloitti K. A. Weiste vuonna 1924.

Konvehtirasia
Konvehtirasia

Hellaksen joulukonvehtirasiat, ylempi vuodelta 1961 ja alempi vuodelta 1968. Kuvat Turun museokeskus.

Joulukonvehteja

1800-luvulla, kun joulukulttuurimme alkoi kehittyä, oli säätyläisten ja kaupunkilaisten joulu pääosiltaan talonpoikaisjoulun kaltainen, mutta muutamia erojakin oli. Joulu oli valmisteltava itse kuten talonpoikienkin, joskin perheenjäsenet joutuivat ponnistelemaan sitä vähemmän käytännön valmistelutöissä, mitä varakkaampi perhe oli. Varakkaimmissa perheissä oli jouluna konvehteja jo 1820-luvulla, kuten myöskin muita makeisia. Tällöin niitä oli jo myytävänäkin Helsingissä.

Myöhemmin perustettiin Helsinkiin Fazerin konditoria, jonka konvehdeista ja makeisista tuli hyvin kysyttyjä. Aikanaan makeiset levisivät myös maaseutuväen ulottuville. 1800-luvun loppupuolella saatettiin kaupunkimatkalta tuoda maalle mukana lapsille muutama joulukaramelli. Konvehtien harvinaisuuden vuoksi oli yleistä, että makeisia tehtiin itse kotona.

Joulukynttilöitä

Kaupunkilaistenkin oli itse valmistettava joulukynttilänsä. Samalla tehtiin koko vuoden kynttilävarasto juuri ennen joulua. Kynttilät oli säilytettävä huolellisesti ja varjeltava pakkaselta, joka olisi tehnyt niistä hauraita. Kynttilöiden valmistaminen oli kaupunkilaisille ihan yhtä iso puuha kuin maalaisillekin kynttiläkirnuineen kaikkineen, kunnes sitten 1870-luvulla teolliset steariinikynttilät tulivat markkinoille.

Joulurauhaa kaupungissa

Turku - Suomen joulukaupunki

Turku on kuulunut joulurauhan julistuspaikkana suomalaisten joulunviettoon jo satojen vuosien ajan. Sillä on ollut suomalaisen jouluperinteiden kehityksessä keskeinen rooli myös siksi, että monet joulunviettotavat ja -perinteet ovat tulleet juuri Turun ja sen linnan hovin kautta maahamme.

Linnassa on Topeliuksen kirjoittaman tarinan mukaan viettänyt monia satoja jouluja myös Turun linnan tonttu-ukko, joka on tänä aikana nähnyt niin jouluperinteiden syntymisen, muuttumisen kuin häviämisenkin. Perinteinen suomalainen joulu onkin hyvin monimuotoinen kokonaisuus, johon on kerrostunut sekä eri ajoilta että eri kulttuureista peräisin olevia juhlatapoja.

Tuomaan markkinat Helsinki

Yhteiskuvassa Helsingin tuomiokirkko ja Tuomaan markkinoiden myyntikojut luovat kauniin joulun tunnun maamme pääkaupunkiin, Helsinkiin. 7.12.2012.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Rémi Lanvin

Erilaisia jouluja ja joulunviettäjiä

Kaupunkijoululle on ominaista joulun vieton jakautuminen toisaalta yksityiseen perhejouluun ja toisaalta yhteiseen julkiseen joulun viettoon. Vaikka monet viettävät kaupungissa joulun pyhät perheen kanssa, viettävät yhä useammat jouluaan esimerkiksi yksin, työssä, ulkomailla tai sairaalassa. Jouluja on yhtä monta kuin on sen viettäjiä. Joulun elinvoimaisuuden "salaisuudeksi" paljastuu ennen kaikkea sen kyky muuttua ja sopeutua kuhunkin aikaan.

2000-luvun joulua voisikin kuvata sekoitukseksi kaupankäyntiä, hiljentymistä, perhekeskeisyyttä, hyväntekeväisyyttä sekä arvokkaiksi koettujen perinteiden vaalintaa. Kaupunkijoululla on kuitenkin myös omat pysyvämmät ja enemmistön noudattamat tapansa. Esimerkiksi perinteikäs jouluateria ja joulusauna kuuluvat suomalaiseen jouluun, oltiin sitten missä päin maata tahansa. Niiden lisäksi kaupungissa keskeisiä perinteitä ovat mm. Lucia-juhla, joulukadut ja liikkeiden jouluikkunat, jouluhaukiperinne, hautausmaalla käynti, kuusenhaku ja Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksissa käynti.

Sokerikko

Arabian kahvikalustoon kuuluva sokerikko vuodelta 1953. Kuva Turun museokeskus.

Joulun juomat - kahvi

Juomat jouluna kaupungeissa olivat hienompia, kuin talonpojilla. Oluen ja viinaryyppyjen sijaan oli tarjolla viinejä ja punssia - sekä kahvia. Kahvi oli yksi niistä herkuista, jotka yleistyivät 1800-luvulla. Itse asiassa sitä on juotu Suomessa jo 1740-luvulta lähtien, mutta aluksi siitä saivat nauttia vain ylimmät yhteiskuntaluokat. Kahvin maassamme levittäytyessä se samalla liittyi erottamattomasti jouluun.

Helsingin Joulu

Helsinkiä joulukuussa 2018.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Kalle


Makkarakoju Oulussa

Makkarakojun tunnelmissa Oulussa on omaa hiljaista kauneuttaan. Vaikka aikaa jouluaattoon on enää kaksi yötä, kertoo kuva omaa kieltään siitä, että elämä juhlan läheisyydestä huolimatta kaikkialla ja kaupungeissakin jatkuu joulunakin kaikissa muodoissaan.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä Oulun makkarakojusta Copyright © Flickr/David Martin

Ei olkia

Kaupunkiasuntoihin ei jouluna tuotu olkia. Tästä johtuen joulut olivat rauhallisempia - sillä maalla pehmeä olkialusta yhdessä jouluoluiden ja -viinojen kanssa houkutti miesväen voimainkoetuksiin, joissa oljet pölisivät ja lattialankut notkuivat ja paukkuivat. Sen sijaan säätyläisten ja kaupunkilaisten keskuudessa pelattiin pelejä, leikittiin seuraleikkejä ja laulettiin pianon ympärillä.

Joulusauna

Myös kaupungeissa sauna on ollut osa joulunviettoa. Kaupunkien erityispiirre saunakulttuurissamme ovat yhteissaunat, joissa on tavoitettu joulusaunan harras ja juhlava tunnelma.

Joulukirkossa

Kirkkoväkeä joulukirkossa Helsingin Vanhassa kirkossa jouluna 1952. Kuva Pekka Kyytinen, Helsingin kaupunginmuseo.

Helsingin hienoston joulua

Maan uudessa pääkaupungissa Helsingissä hienoston joulu aikoinaan kehittyi omaan suuntaansa. Kerrotaan juhlista, joissa samppanja virtasi ja joululahjoja jaettiin röykkiöittäin. Eniten Helsingin hienoston ja maaseudun säätyläisten joulunvietto erosi suhtautumisessa joulukirkkoon. Maaseudulla oli itsestään selvää, että jouluaamuna mentiin kirkkoon. Helsinkiin oli levinnyt ulkomailta maallistunut joulunvietto. Jotkut pääkaupunkilaisista pitivät kristillisten tapojen noudattajia vanhanaikaisina ja naurettavina.

Joulu kaupungeissa nyt

Nykyisin joulunvietto on hyvin samanlaista, niin maaseudulla kuin kaupungeissakin. Joulunviettotavat ovat vakiintuneet ja hyvin samanlaisia perinteitä noudatetaan kaikkialla, asuinpaikasta riippumatta. Toki paikkakunnilla ovat jouluinakin omat erityispiirteensä. Niinpä Suomessa on joulukaupunkejakin vain yksi - ja se on Turku.
Helsingin Joulu

Helsinki, Suomen kansallismuseo joulukuussa 2018. - Kuva Copyright © Andrew Lebedev - Creative Commons.