Helsinki, Senaatintori ja Tuomaan markkinat, joulukuu 2018. - Kuva Copyright
© Andrew Lebedev
- Creative Commons.
Kaupunkien joulu
Joulukulttuurimme on kehittynyt yhtälailla kaupungeissa kuin maalla. Ovatpa
hyvin monet, keskeiset joulutavat nähneet syntynsä juuri kaupunkioloissa.
Ovathan itse joulupukki ja tontutkin saapuneet Korvatunturille Helsingin kautta,
samoin kuin juuri Helsingissä on vuonna 1829 ollut maassamme ensimmäinen
tunnettu joulukuusikin.
Paroni von Klinckowström ei tällöin tyytynytkään
yhteen joulukuuseen, vaan hän pystytti niitä kotiinsa peräti kahdeksan kappaletta.
Joulukuusen koristeiden teollinen valmistuskin alkoi
Helsingissä - sen aloitti K. A. Weiste vuonna 1924.
Hellaksen joulukonvehtirasiat, ylempi vuodelta 1961 ja alempi vuodelta 1968. Kuvat Turun museokeskus.
Joulukonvehteja
1800-luvulla, kun joulukulttuurimme alkoi kehittyä, oli säätyläisten
ja kaupunkilaisten joulu pääosiltaan talonpoikaisjoulun kaltainen, mutta muutamia
erojakin oli. Joulu oli valmisteltava itse kuten talonpoikienkin, joskin
perheenjäsenet joutuivat ponnistelemaan sitä vähemmän käytännön valmistelutöissä,
mitä varakkaampi perhe oli. Varakkaimmissa perheissä oli jouluna konvehteja jo
1820-luvulla, kuten myöskin muita makeisia. Tällöin niitä oli jo myytävänäkin
Helsingissä.
Myöhemmin perustettiin Helsinkiin Fazerin konditoria, jonka konvehdeista
ja makeisista tuli hyvin kysyttyjä. Aikanaan makeiset levisivät myös
maaseutuväen ulottuville. 1800-luvun loppupuolella saatettiin kaupunkimatkalta
tuoda maalle mukana lapsille muutama joulukaramelli. Konvehtien harvinaisuuden vuoksi
oli yleistä, että makeisia tehtiin itse kotona.
Joulukynttilöitä
Kaupunkilaistenkin oli itse valmistettava joulukynttilänsä.
Samalla tehtiin koko vuoden kynttilävarasto juuri ennen joulua. Kynttilät oli
säilytettävä huolellisesti ja varjeltava pakkaselta, joka olisi tehnyt niistä
hauraita. Kynttilöiden valmistaminen oli kaupunkilaisille ihan yhtä iso
puuha kuin maalaisillekin kynttiläkirnuineen kaikkineen, kunnes sitten
1870-luvulla teolliset steariinikynttilät tulivat markkinoille.
Turku - Suomen joulukaupunki
Turku on kuulunut joulurauhan julistuspaikkana suomalaisten joulunviettoon jo satojen vuosien
ajan. Sillä on ollut suomalaisen jouluperinteiden kehityksessä keskeinen rooli myös
siksi, että monet joulunviettotavat ja -perinteet ovat tulleet juuri Turun ja sen linnan
hovin kautta maahamme.
Linnassa on Topeliuksen kirjoittaman tarinan mukaan viettänyt
monia satoja jouluja myös Turun linnan tonttu-ukko, joka on tänä aikana nähnyt niin
jouluperinteiden syntymisen, muuttumisen kuin häviämisenkin. Perinteinen suomalainen
joulu onkin hyvin monimuotoinen kokonaisuus, johon on kerrostunut sekä eri ajoilta että
eri kulttuureista peräisin olevia juhlatapoja.
Yhteiskuvassa Helsingin tuomiokirkko ja Tuomaan markkinoiden myyntikojut luovat kauniin joulun tunnun
maamme pääkaupunkiin, Helsinkiin. 7.12.2012.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright
© Rémi Lanvin
Erilaisia jouluja ja joulunviettäjiä
Kaupunkijoululle on ominaista joulun vieton jakautuminen toisaalta yksityiseen
perhejouluun ja toisaalta yhteiseen julkiseen joulun viettoon. Vaikka monet
viettävät kaupungissa joulun pyhät perheen kanssa, viettävät yhä useammat jouluaan
esimerkiksi yksin, työssä, ulkomailla tai sairaalassa. Jouluja on yhtä monta kuin
on sen viettäjiä. Joulun elinvoimaisuuden "salaisuudeksi" paljastuu ennen kaikkea
sen kyky muuttua ja sopeutua kuhunkin aikaan.
2000-luvun joulua voisikin kuvata
sekoitukseksi kaupankäyntiä, hiljentymistä, perhekeskeisyyttä, hyväntekeväisyyttä
sekä arvokkaiksi koettujen perinteiden vaalintaa. Kaupunkijoululla on kuitenkin
myös omat pysyvämmät ja enemmistön noudattamat tapansa. Esimerkiksi perinteikäs
jouluateria ja joulusauna kuuluvat suomalaiseen jouluun, oltiin sitten missä päin
maata tahansa. Niiden lisäksi kaupungissa keskeisiä perinteitä ovat mm. Lucia-juhla,
joulukadut ja liikkeiden jouluikkunat, jouluhaukiperinne, hautausmaalla käynti,
kuusenhaku ja Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksissa käynti.
Arabian kahvikalustoon kuuluva sokerikko vuodelta 1953. Kuva Turun museokeskus.
Joulun juomat - kahvi
Juomat jouluna kaupungeissa olivat hienompia,
kuin talonpojilla. Oluen ja viinaryyppyjen sijaan oli tarjolla viinejä
ja punssia - sekä kahvia. Kahvi oli yksi niistä herkuista, jotka yleistyivät
1800-luvulla. Itse asiassa sitä on juotu Suomessa jo 1740-luvulta lähtien,
mutta aluksi siitä saivat nauttia vain ylimmät yhteiskuntaluokat.
Kahvin maassamme levittäytyessä se samalla liittyi erottamattomasti
jouluun.
Helsinkiä joulukuussa 2018.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright
© Kalle
Makkarakojun tunnelmissa Oulussa on omaa hiljaista kauneuttaan. Vaikka aikaa jouluaattoon
on enää kaksi yötä, kertoo kuva omaa kieltään siitä, että elämä juhlan läheisyydestä huolimatta kaikkialla ja kaupungeissakin
jatkuu joulunakin kaikissa muodoissaan.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä Oulun makkarakojusta Copyright
©
Flickr/David Martin
Ei olkia
Kaupunkiasuntoihin ei jouluna tuotu olkia. Tästä johtuen
joulut olivat rauhallisempia - sillä maalla pehmeä olkialusta yhdessä
jouluoluiden ja -viinojen kanssa houkutti miesväen voimainkoetuksiin,
joissa oljet pölisivät ja lattialankut notkuivat ja paukkuivat.
Sen sijaan säätyläisten ja kaupunkilaisten keskuudessa pelattiin pelejä,
leikittiin seuraleikkejä ja laulettiin pianon ympärillä.
Joulusauna
Myös kaupungeissa sauna on ollut osa joulunviettoa.
Kaupunkien erityispiirre saunakulttuurissamme ovat yhteissaunat, joissa
on tavoitettu joulusaunan harras ja juhlava tunnelma.
Kirkkoväkeä joulukirkossa Helsingin Vanhassa kirkossa jouluna 1952. Kuva Pekka Kyytinen,
Helsingin kaupunginmuseo.
Helsingin hienoston joulua
Maan uudessa pääkaupungissa Helsingissä
hienoston joulu aikoinaan kehittyi omaan suuntaansa. Kerrotaan juhlista, joissa
samppanja virtasi ja joululahjoja jaettiin röykkiöittäin. Eniten Helsingin
hienoston ja maaseudun säätyläisten joulunvietto erosi suhtautumisessa
joulukirkkoon. Maaseudulla oli itsestään selvää, että jouluaamuna mentiin
kirkkoon. Helsinkiin oli levinnyt ulkomailta maallistunut joulunvietto.
Jotkut pääkaupunkilaisista pitivät kristillisten tapojen noudattajia vanhanaikaisina
ja naurettavina.
Joulu kaupungeissa nyt
Nykyisin joulunvietto on hyvin samanlaista, niin maaseudulla
kuin kaupungeissakin. Joulunviettotavat ovat vakiintuneet ja hyvin samanlaisia
perinteitä noudatetaan kaikkialla, asuinpaikasta riippumatta.
Toki paikkakunnilla ovat jouluinakin omat erityispiirteensä. Niinpä Suomessa
on joulukaupunkejakin vain yksi - ja se on Turku.