Joulun tunnelmissa
Joulukuusen historiaa

Ensimmäinen tieto joulupuusta Kristuksen syntymän juhlinnan yhtenä symbolina on Tallinnasta vuodelta 1441. Joulukuusesta on enemmän irrallisia tietoja 1500-luvun alusta. Vuosina 1510 ja 1514 Riiassa ja Tallinnassa Musta­päiden kauppiaskilta pystytti kaksi ruusuin kauniisti koristeltua kuusta. Jouluvihreää oli monin paikoin mm. Strassburgissa ja Freiburgissa. Vihreä kasvi ei aina ollut kuusi. Kyseessä oli luultavasti misteli, jota käytettiin erityisesti ranskalaistalojen koristeluun. Puhuttiin "maista", joka merkitsee vihreitä lehtiä eikä havupuita.

Joulukuusenhaku
Hauskaa joulua All rights reserved
*Kuva yllä Copyright © KentuckyRanger
Used with permission.


"Jouluna he pystyttävät tupiinsa kuusia, joihin ripustavat monivärisestä paperista tehtyjä ruusuja, omenoita, piparkakkuja, kultapaperia ja makeisia . . . "

Tuntemattoman kirjoittajan kuvaus Strassburgista vuodelta 1605 on varhaisimpia kirjallisia kuvauksia joulukuusiperinteestä, jonka historiallisten juurien tiedetään ulottuvan 1500-luvulle asti. Keski-Euroopassa joulukuusiperinne levisi uskonpuhdistuksen rinnalla, mikä osaltaan vaikutti siihen, että joulukuusesta vähitellen muodostui katolisen jouluseimen protestanttinen vastine.

Joulukuusenhaku
Martti Lutherin joulukuusi

Vanhan uskomuksen mukaan Martti Luther keksi joulukuusen kulkiessaan Wittenbergissä kotiin pilkkopimeän metsän halki. Taivaalla tuikkivat tähdet saivat kuusenlatvat näyttämään siltä, että ne olisivat täynnä tähtiä. Kotiin päästyään Luther kaatoi pienen kuusen ja toi sen koristamaan kotiaan. Joulukuusiperinteen uskotaan siis olevan lähtöisin 1500-luvulta.

Lutherin keksimästä joulupuusta ei ole varmuutta, mutta se tiedetään, että juuri protestantit aloittivat kristillisen joulukuusitradition. Perinne lähti maailmalle saksalaiselta Strassbourgin alueelta. Aivan aluksi joulukuusia ei nähty yksityiskodeissa, vaan julkisilla paikoilla ja yhteisöjen juhlatiloissa. Todistettavasti on koristeltuja kuusia Saksasta löytynyt ainakin 1600-luvulta alkaen. Ensimmäiset historialliset tiedot joulukuusesta ovat Elsassista, Strassburgin hiippakunnasta. Saksassa joulukuusi omaksuttiin seuraavalla vuosisadalla samaa tahtia uskonpuhdistuksen oppien kanssa. Vähitellen siitä muotoutui katolisen seimen protestanttinen vastine.

Joulukuusi

Lukuisat kansat ovat käyttäneet juhlissaan puita tai niiden oksia koristeina tai onnea tuovina esineinä. Kotoisen joulupuumme juuret ovat mannereurooppalaiset, runko pakanallinen ja tuuheimmat oksat protestanttisia. Joulukuusella on yhteys vanhoihin vihreyssymboleihin: siunauksellisiin, uuden satokauden takaaviin taikaoksiin. Kuusen vihreyttä selitti legenda rajumyrskyn yllättämästä Vapahtajasta, joka turhaan etsi suojaa muiden puiden alta. Vain kuusi levitti uskolliset lehvänsä ympäröimään Vapahtajaa, joka kiitollisena siunasi puun viheriöimään kesät talvet.

Saksasta joulukuusi levisi eri maihin, Yhdysvaltoihin 1770-luvulla, Tanskaan noin 1806-07 ja Englannin hoviin 1800-luvun alussa. Vuonna 1896 Schlettstadter Zeitung haukkui protestanttisuutta "joulukuusiuskonnoksi", sillä Saksan protestanttisia kirkkoja oli koristettu joulukuusin jo 1840-luvulta alkaen. Kaksi kynttilöin ja sokerikoristein somistettua joulukuusta oli Englannin hovissa 1832 ainakin silloin kolmetoistavuotiaan kuningatar Viktorian päiväkirjan mukaan. Lahjat oli pantu kuusien juurelle ja kuuset seisoivat pöydällä.

Varhaisin tieto joulukuusesta suomalaiskodissa vuodelta 1829

Pohjoismaissa joulukuusta ovat edeltäneet joulusalot, joulupihlajat, jouluomenajalat ym. Paikoin on talojen porteille pystytetty joulupuut, joista ruotsinkielessä käytetään nimitystä "julruska". Paroni Klinkowströmin suurilla jouluaaton kutsuilla Helsingissä 1829 oli peräti kahdeksan joulukuusta, joista yksi oli niin suuri, että sen takana oli posetiivinsoittaja. Vuonna 1839 Topelius tavanomaisesta poiketen vietti joulua Helsingissä Rosenkampfin perheessä. Hänen saapuessaan kyläpaikkaansa iltaseitsemältä joulukuusen kynttilät oli jo sytytetty. Talonpoikaiskodeissa kuusi kiinnitettiin varhaisimmin kattoon ja se saattoi olla kynttilätön. 1920-luvulle tultaessa joulukuusesta oli Suomessa tullut jo kotien keskeisin joulukoriste.

Joulukuusi

Tove Jansson: Kuusi

Kun joulu oli tulossa, Muumilaaksossakin koristellaan kuusi. Kuinkas sitten kävikään…

"He kantoivat heti joulukuusen pihalle ja istuttivat sen lujasti lumeen. Sitten he alkoivat koristaa sitä latvasta lähtien kaikella kauniilla, mitä vain keksivät.

He koristivat sen kesäpuutarhan näkinkengillä ja Niiskuneidin helminauhoilla. He poimivat salongin lampusta kristallit ja ripustivat ne oksille. Latvaan he asettivat punaisen silkkiruusun, jonka Muumimamma oli saanut Muumipeikon isältä.

Kaikki kantoivat sinne kauneinta mitä tiesivät, lepyttääkseen talven käsittämättömiä voimia.

Kun kuusi oli valmis, kulki Hemulin täti jälleen potkukelkallaan ohitse. Nyt hän polki toiseen suuntaan, ja hänellä oli jos mahdollista vielä kiireempi kuin äsken.

- Katso meidän kuustamme! Muumipeikko huusi.

- Varjelkoon! Sanoi Hemulin täti. Mutta te olettekin aina olleet kummallisia. Nyt minun täytyy mennä… Täytyy ehtiä valmistamaan ruokaa, ennen kuin joulu tulee.

- Joulu? Toisti Muumipeikko ihmetellen. Syökö se?"

(Kokoelmasta Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia. Suom. Laila Järvinen.)


(Omat polut © – etnisten vanhoillislestadiolaisten kertomuksia ja kokemuksia: Joulukuusen tuoksussa: rauhallista ja hyvää joulua!)
Vuonna 1878 Kyläkirjaston kuvalehti julkaisi kuvan Martti Lutherin perheen joulunvietosta. Kuvassa Luther säestää jouluvirttä kitaralla. Pöydällä on joulukuusi kynttilöineen sekä enkelinkuva latvassa, ja sen ääreen Lutherin perhe lähimpine ystävineen on kokoontunut. Tämä kuva on täysin saksalaisen taiteilijan mielikuvituksen tuotetta 1800-luvun alkupuolelta, mutta kuvalla oli suuri merkitys joulukuusen leviämiselle ja käyttöönotolle. Ajan joululehdet ja Topeliuksen Talvi-iltain tarinat tekivät myös joulukuusta tunnetuksi koko kansalle.

Joulukuusi tuodaan sisälle

1900-luvun alkupuolella moni näki kansakoulussa joulukuusen ensimmäistä kertaa. Aluksi joulukuusen sai hakea mistä vain, se oli jokamiehen oikeus. Nykyään puu on ostettava kuusikauppiaalta, jollei itsellä tai ystävällä satu olemaan metsää. Sadassa vuodessa kuusi levisi lännestä ja etelästä kaikkialle Suomeen; kaupungeista, kartanoista, pappiloista ja kouluista lähes kaikkiin kirkkoihin ja koteihin. Kaikkien uutuuksien tavoin kuusi sai osakseen myös kritiikkiä, mm. ääriuskovaisilta, sosialisteilta ja tulipalovaarasta huolestuneilta. Monessa maalaistuvassa viimeistään joulupuun saapuminen merkitsi jouluoljista luopumista.

Koristeet olivat ensin syötäviä esim. juuri omenia, karamelleja, piparkakkuja tai vehnäsiä, mutta 1800-luvun lopulla ostokoristeet alkoivat yleistyä ja kuusenkaramellitkin muuttuivat lähinnä vain mauttomiksi pötkyiksi, joissa oli korea paperi. Helsingissä on aivan oma koriste, kuusi koristellaan kreppipaperiruusuilla. Vanhimpiin koristeisiin kuului ns. marsalkanvyö, nauha, jossa oli teksti "Gloria in excelsis Deo" ja latvan koristeena tähti tai enkeli.

Ensimmäinen sähkölampuin koristeltu ulkokuusi seisoi Pietarsaaren torilla jo 1905, Helsingin Suurtorilla amerikkalaisten esikuvien vaikutuksesta 1930. Vuodesta 1954 lähtien Helsinki on lahjoittanut joulukuusen Brysselin kaupungille. Joulupuun asema suurimpana ja tärkeimpänä koristeena on horjumaton, olipa sen virkaa sitten toimittamassa kuusi, mänty, kataja, sypressi tai varisematon muovipuu.

Suomessakin joulukuusta on ruvettu viljelemään. Näin siksi, että nykyajan metsäkoneet tallovat alleen hakkuissa tähteeksi jäävät kuusenlatvukset, jotka olisivat parhaita joulupuita. Sitä paitsi joulukuusia on ruvettu tuomaan, kun laadukkaasta joulupuusta on esiintynyt puutetta. Suomessa joulukuusi hankitaan runsaaseen miljoonaan kotiin. 400 000 kuusista ostetaan, muut tulevat omasta tai tuttujen metsästä taikka varkain, mikä on kielteisimpiä jouluperinteitä.

Kuusen haussa

Joulukuusen haku

Yksi tärkeitä jouluun liittyviä perinteitä on kuusenhaku. Suomalaisissa kodeissa perinteinen, aito ja metsässä kasvanut, metsäntuoksuinen joulukuusi on edelleenkin tärkein kodin joulukoristuksista. Kuusi on totuttu hakemaan jouluaattona. Jotkut voivat hakea joulukuusensa suoraan omastakin metsästä, mutta useilla joulukuusenhakumatka suuntautuu toreille, joilla kuusikauppa joulunaluspäivinä käy vilkkaana.

Joulukuusenhaku


Hauskaa joulua Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Joulukuusi vasemmalla keskellä sivua Public domain © GearedBull
*Joulukuusi vasemmalla alhaalla Copyright © Malene Thyssen
*Joulukortit © Tunturisusi


Joulukuusenhaku


Joulukuusi
Joulun rauhaa Hauskaa joulua All Rights Reserved
*Kuva Copyright © deviantART/twinfools - Peter Pan
Used with permission.
Porvoon joulu
En etsi valtaa loistoa Joulukuusi Porvoossa

Porvoon joulussa on vanhan ajan joulun aitoa tunnelmaa.
Hauskaa joulua Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Porvoo Tourist Office
*** tunturisusi.com linkit ***