|
|
Joulun kuvittajia Ruotsissa ja Suomessa
JENNY NYSTRÖM (13.6.1854 – 17.1.1946) Ruotsalaista Jenny Nyströmiä pidetään pohjoismaisen, kuvallisen tonttuhahmon luojana. Jenny syntyi Kalmarissa, kanttori Daniel Nyströmin ja kansakoulunopettaja Anette Nyströmin perheeseen, ja vietti siellä onnellisen lapsuutensa. Jenny oli 8-vuotias, kun perhe muutti Göteborgiin, missä hänen isänsä sai paremmin palkatun opettajan paikan. Vuonna 1865 Jenny aloitti taidekoulun Göteborgissa, ja vuonna 1873 olivat vuorossa taideopinnot Tukholmassa. Jenny opiskeli myös Pariisissa vuosina 1882 - 1886, sekä maalasi muotokuvia. Hänestä tuli moninaisten taideopintojensa jälkeen yksi Ruotsin rakastetuimmista taiteilijoista. Hänen yksi suuri nuoruuden haaveensa oli oma taidenäyttely Pariisissa, ja sekin toteutui aikanaan. Vuonna 1871 kirjoitti Viktor Rydberg (18.12.1828 – 21.9.1895) joulukertomuksen "Lille Viggs äventyr på julafton" suomennettuna "Pikku Simon seikkailut jouluiltana". Pikku Vigg istui yksin tuvassa jouluiltana. Silloin pistäytyi joulumaailman maahinen vierailulle, otti pojan mukaansa rekeen ja niin lähdettiin kiertomatkalle talosta taloon jakamaan joululahjoja. Neljä vuotta myöhemmin sama tarina ilmestyi kuvitettuna. Kuvat oli taiteillut 18-vuotias Jenny Nyström, joka myöhemmin urallaan kuvitti paljon aikansa joululehtiä sekä teki suuren määrän joulukortteja. Hän yhdisteli kuvissaan kansanperinteen ja joulunvieton ja hänen jälkiään seurasivat myös suomalaiset Wendelin ja Koivu. Rydbergin kirjanen ilmestyi suomennettuna ja mukailluin kuvituksin jo vuonna 1895 Juhani Ahon suomentamana. Vuonna 1887, ollessaan 33-vuotias, Jenny avioitui Daniel Stoopendaalin (kuoli 1927) kanssa. Heidän poikansa Curt Nyström Stoopendaal on myös tunnettu taiteilija. Jenny Nyström kuoli 92-vuotiaana vuonna 1946 Tukholmassa. Samana vuotena kuoli Suomessa hänen tonttutaiteensa jäljillä oman tonttuhahmonsa luonut, suomalaisten rakastama Rudolf Koivu. 
Piippalakkinen pieni joulutonttu ei tietenkään ole yksin Jenny Nyströmin muotoilema. Taustana on vanha, kansanomainen kuvitelma pienestä ja hyväntahtoisesta kotitontusta, joka oli vanhanmallisesti pukeutunut polvihousuihin ja pipolakkiin. Tämäntapaisena ja nimenomaan joulutonttuna (jultomten) hänet tavataan jo vuonna 1870 ruotsalaisessa kuvalehdessä "Ny Illustrerad Tidning" nauttimassa joulupuuroaan. 
CURT NYSTRÖM STOOPENDAAL (25.6.1893 - 27.7.1965) Curt oli Jenny Nyströmin poika ja hänestä tuli äitinsä jäljillä myös maineikas joulukortti- ja julistetaiteilija. Aluksi hän kylläkin aloitti lääketieteen opinnot, mutta sitten taiteilijan kutsumus voitti. Tyyliltään hänen kuvamaailmansa oli hyvin samanlainen, kuin äidillä - ja hän jopa signeerasi töihinsä "Curt Nyström", niin että se näytti ihan hänen äitinsä kirjoittamalta. Hän on erityisen tunnettu mestarillisista eläinkuvistaan. 
CARL LARSSON (28.5.1853 - 22.1.1919) Carl Larsson oli suuri ruotsalainen taiteilija, joka kuvillaan teki tunnetuksi ruotsalaista kotia ja perheidylliä maalaamalla paljon kuvia omasta perheestään. Hän kuvitti myös joulua. Kuvassa yllä Larssonin lapsista vuonna 1893 syntynyt Brita - kuva on maalattu vuonna 1901. 
MARTTA WENDELIN (23.11.1893 - 1.3.1986) Martta Wendelin ja Rudolf Koivu ovat suuria suomalaisia satukuvittajia, jotka muistetaan myös erityisesti joulukuvistaan. Heidän joulukuvissaan herää edessämme eloon uudelleen tuo menneiden aikojen nostalginen joulu, jota ei enää ole, mutta jonka hengen voimme saavuttaa vielä tänäänkin, ainakin heidän kuviensa kautta. Näiden kahden rakastetun taiteilijan töitä vertaillaan usein toisiinsa ja niissä nähdään samojakin piirteitä. Pohjimmiltaan taiteilijat olivat kuitenkin erilaisiakin ja yhteneväisyys heidän töissään syntynee usein siitä, että aihemaailma oli sama. Varmaan he myös seurasivat toistensa tekemisiä ja ottivat oppiakin toisiltaan aina, kun sitä löysivät - itseään aina kehittävien taiteilijoiden tapaan. Vaikka Martta Wendelin ja Rudolf Koivu tekivät elämäntyönsä samalla alalla, he ihmisinä jäivät toisilleen vieraiksi. He eivät koskaan ilmeisesti edes tavanneet toisiaan, vaikkakin kerran Wendelin kertoi nähneensä Koivun Ekbergin kahvilassa Bulevardilla, mutta silloinkaan he eivät keskustelleet. Martta Wendelinin kuvista on sanottu, että niissä vallitsee ikuinen sunnuntai. Hänet muistetaan lehtikuvituksistaan, erityisesti Kotilieden kansista, sekä satukuvistaan ja postikorteistaan. Satujen kuvittajana Wendelin oli oman aikansa merkittävin. Sadut ja satujen kuvamaailma olivat läsnä myös Wendelinin aapiskuvituksessa, hän on kuvittanut useita aapisia, joita Suomen kouluissa on luettu vuosikymmenten ajan. Kirjankuvituksia ja kirjankansia hän on tehnyt liki 400. Wendelinin aikana osa perinteistä joulua olivat erilaiset joululehdet. Hänen kuvittaminaan ilmestyi sellaisia joululehtiä, kuin Kulkuset, Kirkkokansan Joulu, Jouluhimmeli, Koiton Joulu, Joululahja, Lotan Joululahja sekä Lasten Joulu. Uransa aikana Wendelin piirsi ja maalasi tuhat erilaista postikorttia, ja niistä noin 650 liittyy jouluun. Wendelinin joulukuvista henkii joulun tunnelma puhtaimmillaan ja koskettavimmillaan. Elämä hänen joulukuvissaan ei ole aina maallisesti ylitsepursuavan rikasta, eivätkä lapset hautaudu lahjakasojen alle. Tärkeintä on kuitenkin se kirkas ilo ja jouluinen jännitys, joka säteilee lasten punaposkisilta kasvoilta, heidän ottaessaan vastaan joulua. Etenkin Wendelinin lapset kaikissa hänen joulukuvissaan suorastaan sädehtivät kasvoistaan joulun jännittävää iloa, joka vangitsee ja pysähdyttää pitkiksi ajoiksi katsojansa hänen kuviensa ääreen. Wendelinin joulukuvien ominaispiirteitä ovat kiireettömyys, perhekeskeisyys ja lapset. Koko suomalainen joulu kaikkine askareineen on mukana, kuusenhakuineen ja jouluaamun kirkkomatkoineen - niin myös joululeipomiset joulupipareineen, joulupuuro ja tietenkin kynttilät, tontut ja joulupukki lahjoineen. "Wendelinin kuvitustyyli vaihteli pitkän uran aikana. 1910-luvun loppua ja 1920-luvun alkua leimasi dekoratiivinen carl larssonmainen kynänjälki. Tyylitellympi ote kehittyi 1930-luvulla samalla kun kaupunkilaiset aiheet muuttuivat maalaiselämää ihannoiviksi. 1920-luvulla Wendelin aloitti lehtien kuvittamisen Kotilieden ja Aitta-lehden kansikuvilla. Wendelin kuvitti mm. Anni Swanin ja Mary Marckin nuortenkirjoja, viihderomaaneja sekä satukirjoja kuten Zachris Topeliuksen Lukemisia lapsille -sarjaa. Vasta 1930-luvulla syntyi kaikille tutuksi tullut kotikutoinen, maalaiselämän onnea ihannoiva kuvitustyyli, joka erityisesti Kotilieden kuvituksista välittyi 1940-luvun lopulle asti. Kotilieden kansista välittyy maalaiselämän idylliä, suomalaisen elämänmuodon ihailua luonnon kiertokulun ja vuodenaikojen vaihtelussa. Postikorttien kuvamaailmassa näkyi sama tyylinmuutos. Niiden kuvittajana Wendelinin tyyli on miniatyyrimäisen taitava. Wendelin asui Tuusulassa syksystä 1937 lähtien. Vuosikymmen vierähti Suopellon huvilassa Rantatien varrella ja 1946 valmistui Wendelinin suunnittelema keskieurooppalaistyylinen taiteilijakoti Annivaara. Oman kodin puutarhan hoito, perhe sekä lukuisat tuusulalaiset ystävät loivat Wendelinille onnellisen ja tyynen vanhuuden. Elinaikanaan Wendelin huolehti taiteensa säilymisestä ja hän lahjoitti Tuusulan kunnalle vuonna 1982 n. 2 000 kuvitusoriginaalista muodostuvan kokoelman, joka muodostaa taidemuseon kokoelmien perustan." (Lainaus kursiivilla: Tuusula: Martta Wendelin) Kylli-täti - Kylli Koski (6. heinäkuuta 1906 Ruskeala – 19. syyskuuta 1997) Joulun suurten kuvittajien joukkoon kuuluu myös Kylli Koski, joka tunnettiin Kylli-tätinä. Alkaen vuodesta 1981 hän piirsi, maalasi ja kertoi omassa Joulukalenteri-ohjelmassaan joulusadun. Joulukalenteri palautti Kylli-tädin useiden sukupolvien suomalaisten yhteiseksi satutädiksi. Tämä televisio-ohjelma oli ohjelmassa usein heti joulurauhan julistuksen jälkeen. Monille nämä Kylli-tädin joulusadut ovat osa kaikkein koskettavimpia joulumuistoja. Kylli-tädin joulukalenterit - YLE Elävä arkisto KLIK! Kylli-tädin joulusadut - YLE Elävä arkisto KLIK! |
LARS CARLSON (1921 - 2002) Ruotsalaisen Lars Carlsonin voi helposti nimien samankaltaisuuden vuoksi sotkea Carl Larssoniin - mutta kyseessä on kaksi eri taiteilijaa. Myös Lars Carlsonia pidetään Jenny Nyströmin työn jatkajana. Carlsonin lukuisat joulukortit ovat tänä päivänä ehkä monille meistä jopa tutumpia, kuin Jenny Nyströmin joulukortit. Carl Larsonin joulukuvien innoittajana ovat hänen omat lapsuuden joulunsa Finnskogenissa. Carlsonin luomaa tonttuhahmoa pidetään yhtenä joulukorttimaailman kauneimmista kaikkien tonttujen joukossa. Carlsonin joulukortit tunnistaa myös helposti taiteilijan signeerauksesta - "L.C". RUDOLF KOIVU (24.12.1890 – 11.10.1946) Toinen kaikkein rakastetuimmista satukuvittajistamme on Rudolf Koivu. Rudolf Sefanias Koivu, alun perin Koivunen, syntyi Pietarissa jouluaattona, eli 24.12.1890. Koivun molemmat vanhemmat kuolivat keuhkotautiin pojan ollessa pieni, joten Koivua kasvatti hänen enonsa. 14-vuotiaana Koivu lähetettiin isänsä kotiseudulle Tyrväälle isoäitinsä luo. Isoäiti menehtyi jouluna 1905, minkä jälkeen Koivu lähti Helsinkiin. Helsingissä Koivu tapasi sattumalta kummitätinsä Maikki Salmensaaren. Hänen perheensä luona Rudolf Koivu sai turvallisen kodin. Rudolf Koivu opiskeli Taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuosina 1907-10. Koulun päätyttyä hän ryhtyi vapaaksi taiteilijaksi. Ensimmäistä kertaa Koivun satuaiheisia kuvituksia julkaistiin lastenlehti Koitossa vuonna 1911. WSOY:n vakinaiseksi kuvittajaksi hän pääsi keväällä 1914 ja seuraavien vuosikymmenten aikana Koivu teki töitä useille kustantajille samanaikaisesti. Koivun tyylin kehittymisen kannalta opintomatka Pariisiin ja edelleen Lontooseen yhdessä opiskelijatoveri Matti Warénin kanssa vuonna 1914 oli merkittävä. Koivu omaksui matkan aikana herkän jugend-viivan. Myöhempinä vuosikymmeninä hänen kuvitustöissään näkyivät jugendin ohella ekspressionismin ja impressionismin vaikutukset. Hedelmällisintä Koivun yhteistyö oli kirjailija Raul Roineen kanssa. Vaikka Koivu haaveili taidemaalarin työstä, hän oli parhaimmillaan kuvittajana. Koivun maalaukset olivat usein sovinnaisia, mutta kuvitustöissä hän vapautui ja loi mestarillisen lumoavia satumaailmoja, jotka tukivat saumattomasti tarinaa. Koivua pidetään huomattavimpana suomalaisena lastenkirjankuvittajana, jossa työssään hän oli rajattoman mielikuvituksen siivittämä taituri. Koivu piirsi tuhansia kuvia lastenlehtiin, satu- ja koulukirjoihin sekä vakavimpiinkin teoksiin. Aapisia hänenkin töittensä luettelossa on useampia. Parhaiten hänet tunnetaan Topeliuksen, H.C. Andersenin sekä Grimmin satuihin tekemistään loistokkaista kuvista. Suomalaiseen satukirjallisuuteen Koivu jätti pysyvät jäljet, kuvittaessaan Z. Topeliuksen ja Anni Swanin tuotantoa - sekä piirtäessään kuvat ja kehitellessään satujen juonta yhdessä kirjailija Raul Roineen kanssa. Juuri Raul Roineen romanttisiin taidesatuihin syntyneet kuvitukset ovat Koivun laajan tuotannon huippusaavutuksia. Koivu oli paitsi satujen, oppikirjojen, postikorttien ja lehtien kuvittaja, innokas lukija ja teatterin ystävä. Aikalaisten mukaan Koivu oli vaatimaton, kohtelias, hillitty ja herkkä taiteilija. Hänen merkittävä tukijansa oli August Thitz, taidepiireissä tunnettu mesenaatti, johon Koivu tutustui 1930-luvulla. 
Rudolf Koivun joulukuvat ovat samalla tiukasti aikaansa sidottuja, mutta myös kaiken suuren taiteen tavoin ikuisesti ajattomia. Hänen joulussaan ovat joulunviettoon valmistautumassa niin ihmiset, eläimet, kuin tontut ja joulupukkikin. Jouluaiheisia postikortteja Koivu maalasi 155 ja niiden lisäksi jonkin verran hänen joulusatukuviaan on siirretty joulukorteiksikin. Koivu erotti kuvituksissaan tonttu- ja joulupukkihahmot selkeästi toisistaan. Joulupukki on isokokoinen, karismaattiselta vaikuttava valkoparta. Punaposkinen isähahmolta näyttävä pukki pukeutuu punaiseen myssyyn ja harmaaseen turkkiin. Joulupukin seurassa tai yksin liikkuvat tontut ovat punanuttuisia kääpiöitä valkoisine pitkine partoineen. 
Rudolf Koivun joulukuvien harras ja usein hieman humoristinenkin tunnelma ja kuvien sisältämät tarinat, vievät ja siivittävät katsojansa vangitsevasti mukaan joulun ikuisesti kiehtoviin tunnelmiin. Taiteilijan herkin kyvyin Rudolf Koivu osasi lähestyä joulua avoimesti lapsen lailla ja hänen erityinen rakkautensa jouluun välittyy hänen töistään - olihan hän itsekin juuri jouluna syntynyt joulun lapsi. Juuri joulu oli Rudolf Koivulle vuoden tärkein ajankohta, jolloin hän itsekin joulukuvia tehdessään saavutti taas tuon itselleen rakkaan juhlan tunnelman. 
HUGO VARTIAINEN Yksi tunnetuimmista joulukorttitaiteilijoistamme on Hugo Vartiainen. Hän signeeraa tavattoman kauniit ja tunnelmalliset työnsä yksinkertaisesti vain H V. Monilla joulukorttitaiteilijoilla on tapana signeerata töitään jotenkin muuten, kuin koko nimellään. Joistakin syistä signeeraus voi tunnetunkin taiteilijan työstä joskus puuttua kokonaan. Metsien Joulu - Lauri Pohjanpää "Valkeat hahtuvat hiljaa leijaa ylitse maan ja ylitse puun. Kuuran kourissa seisoo kuuset kullassa talvisen aamunsuun. Lumiset näreet kuin pienet tontut vaeltaa valkeissa vaipoissaan hämyssä sinisen jouluaamun metsien kirkkoon korkeaan. Hiljaisuus siellä urkuja soittaa puitten humina virsinä soi lumien kristallikynttilät loistaa akkunat kultaa aamunkoi. Kattona kirkon on sininen taivas ikuiset hongat on pilarejaan purppuraviitassa aurinko astuu alttarille sen messuamaan. Alttarina on luminen vaara hartaana seisoo maa ja puu lävitse valkeain hahtuvain hiljaa metsässä aamu kirkastuu." joulutonttua juuri nyt kurkkimassa Tunturisuden Joulusivuilla! |
|
|
|
Suomalaisia joulukorttitaiteilijoita
Aakkosjärjestyksessä suomalaisia taiteilijoita, jotka tunnetaan myös joulukorteistaan. Jaana Aalto Sirpa Aalto Juha Aarrepalo Maarit Ailio Leena Airikkala Marleena Ansio Tapio Haapanen Aarno Hammar Anne-Marie Hede (s. 1909 Hki) Kauko Helavuo Helena Helkama Tarja Ilola Minna L. Immonen Eeli Jaatinen Riikka Juvonen Pirkko Juvonen-Valtonen Laura Järvinen (s. 1907 Tre - k. 1979 Nurmijärvi) Tarja Kaukua-Senne Elina Kautto Liisa Kemppainen Anna-Stina Ketonen (s. 1916 Hki) Doris Klaile-Lindholm (s. 1916 Viipuri) Anja Koivisto Rudolf Koivu Elena Kojine (synt. Venäjällä, tulo Suomeen 1918) Aila Kolat (s. 1912 Hausjärvi - k. 1979 Hki) Pirkko Koskimies Teuvo "Teutori" Koskinen Matti Kota |
Mauri Kunnas
Maileena Kurkinen Arja Kääriä Maire Könni-Björklind (s. 1917 Hki) Usko Laukkanen (s. 1930 Hki, sign. Foi) Reino Lahdelma (s. 1899 Pyhäjärvi - k. 1964 Hki) Ylermi Lahti Katriina Laine Pekka Leppälä Kirsti Liimatainen Heljä Liukko-Sundström Inge Löök (Ingeborg Lievonen) Urpo Maasio Päivi Mansikka-aho Aulikki Miettinen Leila Myllymäki Eero Einari Nurmela Osmo "Omppu" Omenamäki Salli Parikka Maikki Parkkila Raimo Partanen Marja-Liisa "Marjaliisa" Pitkäranta Virpi Pekkala Jaana Pellinen Terho Peltoniemi Jouko Pohjola Kimmo Pälikkö |
Etel Raivio
Maija Ranta Anita Rantanen Rita Rapp-Lenmor (s. 1924 Hki, sign R.R.) Anna Rinne Pirkko Ropponen (s. 1930 Valkeala, sign. PR) Tarmo Saario Irma Salmi Rosa Sauvola (s. 1913 Porvoo) Virva Seppä Helga Sjöstedt Orvo Sundelin (s. 1908 Maarian pitäjä) Kari Suomalainen Hannu Taina Henrik Tikkanen Kaarina Toivanen Tarja Toiviainen Aila Utriainen Toivo G. Utriainen Ulla Vaajakallio Erja Vartiainen Hugo Vartiainen Inkeri Vehmaa Eijo (Poika) Vesanto Olavi Vikainen Pekka Vuori Jari Välkkynen Liisa Vänni Mirja Vänni (Wänni) Martta Wendelin Guni Wahlroos-Saarela (s. 1917 Hki, sign. Guni) |
|
| Martta Wendelin. |
|
| Lars Carlson. |
|
Lähteet
Tuula Karjalainen: Ikuinen sunnuntai - Martta Wendelinin kuvien maailma Marja Salonen ja Maria Laukka: Rudolf Koivu 1890 - 1946 Wenzel Hagelstam/Turun Sanomat: Rudolf Koivu Rudolf Koivun Joulukirja Suomen Posti Oyj/Inka Töyrylä Helena ja Martti Vuorenjuuri: Hyvää joulua Kajaanin kampuksen Tiedotuslehti joulukuu 2002 *Vanhat joulukortit Tunturisuden joulukorttikokoelmasta. Tällä sivulla olevien joulukorttien tekijänoikeudet, julkaisuoikeudet ja kaikki oikeudet ovat ko. oikeudet omistavilla. Tunturisusi on käyttänyt niitä siteerausoikeudella (Suomen tekijänoikeuslain 22 §), jolloin vain taiteilijan esittelyn yhteydessä esitetään jotakin hänen tuotannostaan. |