Joulukynttilät
Kynttilät tuovat jouluun valoa, eloisuutta ja lämpöä, sitä kaikkein aidointa joulun tunnelmaa. Kynttilän elävänä palava liekki symboloi elämän ja valon voimaa vuoden pimeimpänä aikana ja levittää ympärilleen myös uskonnollista sanomaa siitä, että Jeesus on syntynyt. Tarvitaan niin vähän, vain pieni tuikkiva liekki, murtamaan mustin pimeys. Suomessa kynttilät, ja siten myös joulukynttilät, tulivat kansan käyttöön 1800-luvun loppupuolella. Parafiini keksittiin vuonna 1830 ja steariini hieman myöhemmin, ja kynttilät aloittivat voittokulkunsa savupirteissä, syrjäyttäen sitä ennen yleiset päreet. Talonpojat sytyttivät vuotuiskynttilänsä jouluaattoiltana. Talojen tyttärillä oli tapana viedä joulukirkkoon mukanaan kolmisydäminen kynttilä, jonka he asettivat sytytettynä lukulaudalle eteensä. Joulukuusi tuli suomalaisiin koteihin 1800-luvun lopulla ja niin päästiin kynttilöillä koristelemaan myös joulukuusta. Kynttilät eivät joulussamme kuulu vain joulukuuseen, vaan niitä on kaikkialla - erikseen ovat vielä sellaiset erityiskynttilät, kuten adventtikynttilät ja hautakynttilät tai -lyhdyt, Luciankynttilät ja muut erikoiskynttilät. Sähkökynttilät ovat vallanneet jo yli sadan vuoden ajan tilaa kynttilöiden maailmassa, mutta siltikin vahakynttilät ovat edelleen hyvin suosittuja, sillä aidon kynttilän elävän liekin synnyttämää joulutunnelmaa ei sähkökynttilä monen mielestä koskaan ylitä. Kynttilöillä on nykyisinkin suomalaisten joulunvietossa hyvin tärkeä sijansa, sillä lähes kaikki suomalaiset polttavat kodeissaan kynttilöitä jouluna.
|
Lähteet Havi, Pipsa jouluviekusta Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta. *Kuva ylinnä Copyright © Flickr/pizzodisevo *Pukki kynttilöineen Copyright © Flickr/Per Ola Wiberg ~ Powi *Valkoiset kynttilät alla Copyright © Flickr/Jorbasa |
|
Joulukynttilöitä kurkkutorwesta wuodelta 1902
"Joulukynttilä tehtiin useimmiten monihaaraiseksi. Se oli henkiä varten ja sytytettiin maatapannessa, ja asetettiin usein kiwiwatiin, johon oli wettä pantu. Mäntsälästä kerrotaan, että joulukynttilä tehdään kurkku- (henki-) torwesta, johon talia pannaan, ensin hywin wenytettyä ja kuiwattua. Liha kiskotaan ensiksi pois, ainoastaan sisuskesi kelpaa." 22.12.1902 - Uusimaa no 147. |
Kynttilänjalat
Tärkeässä asemassa joulukynttilöiden myötä ovat kynttilänjalat, joiden muotoilussa on usein tavoiteltu suurinta kauneutta. Kun kruunukynttilöiden muoto pitkään säilyi pelkistettynä ja yksinkertaisena, oli kynttilänjalkojen muotoilussa mahdollisuus pyrkiä käyttötavan mukaan sekä koristeellisuuteen että juhlavuuteen. Kynttilänjaloissa on tilaa erilaisille määrille kynttilöitä. Kuvassa vasemmalla nelihaarainen adventtikynttelikkö. Kolmihaaraisen kynttilänjalan kolme haaraa perustuvat alunalkaen raamatun Pyhään kolmiyhteyteen. Juutalaisuuden yksi symboli on seitsenhaarainen kynttilänjalka, menorah. Maailmalla kynttilänjalkojen haarojen määrillä on erilaisia merkityksiä. Suomessa tietyllä puisella, punaisella viisihaarikalla on ikioma historiikkinsa. Se on tehty yhteistyössä Havin kynttilätehtaan kanssa, sillä perinteisiä Havin kruunukynttilöitä on myyty viiden kynttilän pakkauksissa.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva vasemmalla Copyright © Flickr/Per Ola Wiberg ~ Powi |
|
Joulukynttilät
Kynttilöitä on mitä erilaisimpia, lyhyitä ja pitkiä, ohuita ja paksuja, sileitä ja monin tavoin pinnastaan koristekaiverreltuja, valkoisia ja punaisia... |
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/Lucias Clay |
|
|
| *** www.tunturisusi.com *** |