Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä - Copyright
©
Flickr/Dioezese Eisenstadt
Koko kuva.
LOPPIAINEN 6.1.
Itämaan tietäjät kävivät kunnioittamassa vastasyntynyttä Jeesus-lasta ja heidän
muistokseen vietetään 6.1. joulunajan viimeistä kirkollista juhlapäivää,
loppiaista. Loppiainen lopettaa kirjaimellisesti joulunpyhien sarjan,
ja siitä se on saanut nimensäkin. Nimi tunnetaan meilä jo 1600-luvulta.
Loppiaista on Suomessa juhlittu nimenomaan viimeisenä joulunpyhänä, ennen kuin
se sai tarkemman kristillisen sisällön.
Egyptin varhaiskristityistä gnostilaiset
alkoivat jo 200-luvulla viettää Jeesuksen syntymäjuhlaa 6.1. eli loppiaisena.
Sittemmin 300-luvulla Jeesuksen syntymäpäiväksi vakiintui 25.12. eli joulupäivä.
Loppiaisen kirkolliseksi sisällöksi jäi täten Jeesuksen kaste ja epifania eli
Jeesuksen jumaluuden ilmeneminen maailmalle. Loppiaista kutsutaankin nimellä
epifania. Ortodokseille loppiainen on suurempi juhla, kuin protestanteille.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat - Copyright
©
Flickr/Ayuntamiento E.L.M. Real Cortijo de San Isidro
Argentiinan loppiaispukit
Kolme idän viisasta tietäjää toimivat myös jossakin päin ikäänkuin loppiaispukkeina.
Näin heitä on rivissä yhden joulupukin sijasta kolme ottamassa vastaan lapsia.
Loppiaispukit liikkuvat usein vähävaraisten lasten keskuudessakin, vanhainkodeissa, sairaaloissa ja kouluissa, joten heidän tuomansa
ilo on hyvin suurta.
Ayuntamiento E.L.M. Real Cortijo - San Isidro, Buenos Aires, Argentiina 5.1.2013.
Argentiinan loppiaispukit.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat - Copyright
©
Flickr/Ayuntamiento E.L.M. Real Cortijo de San Isidro
Itämaan tietäjät - Melkior, Caspar, Baltasar
Keskiajalla loppiaista alettiin viettää laajemminkin Jeesuksen pakanoille
ilmestymisen juhlana ja siitä tuli erityisesti kolmen itämaan tietäjän
nimikkopäivä. Ranskassa, Italiassa ja Espanjassa sekä muissa
espanjaa puhuvissa maissa annetaan loppiaislahjoja
joululahjojen sijasta, tai niiden lisäksi. Espanjassa 6.1. on suuri,
joulunomainen juhla, jolloin järjestetään kaupungeittain näyttäviä
itämaan tietäjien kulkueita eli paraateja liikenteeltä suljetuilla
pääkaduilla.
Tiernapojat
Tähti- eli tiernapoikien kiertue on alunperin ollut nimenomaan loppiaiseen
eli "kolmen kuninkaan päivään" liittynyt tapahtuma. Tiernapoikien esiintyminen
ei kuitenkaan ole rajoittunut loppiaiseen, vaan pojat olivat liikkeellä eri
päivinä sekä ennen että jälkeen joulun. Tiernapojat ovat itse asiassa
itämaan tietäjien Saksan kautta Suomeen saapunut laulunäytelmäversio.
Muualla Euroopassa tiernapoikaryhmät kiertelevät erityisesti
juuri loppiaisena.
Loppiainen liikkuvana ja pysyvänä pyhänä
Työmarkkinajärjestöt saivat painostuksellaan vuonna 1973 aikaan
sen, että loppiaista vietettiin tuosta vuodesta lähtien liikkuvana
pyhänä, 6 - 12.1. välisenä aikana lauantaina. Vuonna 1992 loppiainen
palasi takaisin pysyväksi juhlapäiväksi ja se on 6.1.
Loppiaisena lopetellaan
Joulun satunäytelmän viimeinen näytös alkaa loppiaisena. Joulukuusi
riisutaan, jos ei loppiaispyhänä, niin jo seuraavana arkipäivänä.
Joulukuusesta lapset ovat syöneet loppiaisen perinteisissä kuusenryöstäjäisissä
kaikki syötäväksi kelpaavat koristeet, kuten karamellit.
Kestokoristeet pannaan haikein mielin laatikkoonsa odottamaan uutta adventtia
ja uuden joulusadun alkua. Järjestetään joulunlopettajaiset.
Lapset syövät vielä piparkakkutalonkin, aikuiset paistavat viimeiset tortut
pakastimesta, ehkäpä kuumennetaan vielä jouluntuoksuinen glögi.
Perinteisesti loppiaisena on lepäilyn ja joulusta toipumisen ohella
arjen pian koittaessa, myös kyläilty ja seurusteltu. 1800-luvulla järjestettiin
komeita loppiaistanssiaisia, joihin kuului arpajaisia.
Keskiaikaisessa Englannissa ja Ranskassa on leikitty etenkin loppiaisena
seuraleikkejä, joissa on piilotettu onnea tuovia esineitä ruokiin.
Esimerkiksi Englannissa luumuvanukas ihan pullotti siihen kätketyn
tavaran paljoudesta. Jos hampaat osuivat sormukseen, tiesi se häitä, sormustimesta
seurasi päinvastoin loppuelämän kestävä naimattomuus, kolikko
toi rikkauksia ja nukke - perheenlisäystä!
Suosituin leikki on ollut papukuninkaan valinta. Se, joka löysi
kakusta siihen kätketyn pavun, kruunattiin kuninkaaksi ja hän sai
sen illan aikana käskeä alamaisiaan mitä hullunkurisimpiin
tehtäviin.
Tai ei lopetella - vaan jatketaan nuutinpäivään asti
Joulunviettoa ei silti tarvitse vielä ihan kokonaan lopettaa loppiaisena,
vaan sitä voi jatkaa aina nuutinpäivään 13.1. asti.
Perinteisesti kaupungeissa loppiainen on merkinnyt jouluajan loppumista,
mutta maaseudulla joulun on lopettanut vasta Nuutin päivä.
Musta loppiaispukki, Balthasar Espanjassa.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright
©
Flickr/Ayuntamiento E.L.M. Real Cortijo de San Isidro
Loppiaisen sananparsia
Loppiaisena on päivä kukonaskelta pidempi.
Loppiaisena on puoli talven lunta satanut.
Minkälaista on ilma loppiaisena, sellaista on eniten kevättalvella.
Joulurauha kestää tuomaanpäivästä loppiaiseen. Silloin ei saa metsää rikkoa eikä kehrätä;
muuten karhu syö kesällä lehmiä.
- Itä-Pohjanmaa