Joulu

Neitsyt Maria

Neitsyt Maria (myös Maaria sekä Madonna) on kristinuskossa ja islamissa Jeesuksen äiti. Maria on saanut arvonimen Jumalansynnyttäjä kolmannessa ekumeenisessa kirkolliskokouksessa vuonna 431. Raamatun evankeliumien mukaan Mariaa ei hedelmöittänyt mies vaan Pyhä Henki. Myös Koraani ilmoittaa Jeesuksen syntyneen neitseellisesti.

Maria

Neitsyt Maria ja Jeesus - Madonna ja lapsi

Neitsyt Maria ja Jeesus ovat uskonnollisen taiteen keskeisiä hahmoja. Eri aikakausina vallinneiden taidesuuntausten ja erilaisten, historiallisten kulttuuriympäristöjen ja aikakausien myötä taiteilijat ovat kuvanneet näitä kahta suurhahmoa uusiutuvin tavoin. Myös sekä maalaus- että kuvanveistotaiteen kehittyminen kautta vuosisatojen on antanut taiteilijoille erilaisia mahdollisuuksia toteutuksiin. Esimerkiksi venetsialaisen taiteen mestari Giovanni Bellini laittoi maalauksessaan Marian ja lapsen niitylle - taustana on siten mitä kaunein ja realistisin maisemakuva kaupunkeineen. Kehittynyt öljyvärimaalaustekniikka antoi hänelle mahdollisuuksia, joiden myötä hänen kuvansa ovat maalaustaiteen historian mestarillisimpia ja runollisimpia uskonnollisia kuvia. Hänen Neitsyt Mariassaan yhdistyy samanaikaisesti ylpeys ja nöyryys, sekä uskovaisen ihmetyksen tunne luomistyön kauneuden ja Jumalan lihaksitulemisen ihmeen äärellä. Maisema Marian ja Jeesuksen takana ei ole vain tausta, vaan koko kuvan olennainen osa, joka johdattaa hiljaiseen mietiskelyyn ja heijastaa keskeisten hahmojen mielialaa.

Katolisesta kirkkotaiteesta kumpuava Madonna voi esittää jotakuta muutakin ylhäistä ja kaunista naista, mutta usein sillä tarkoitetaan taiteessa juuri Mariaa. Madonna ja lapsi ovat siten Maria ja Jeesus. Madonna ja Maria-tyypit vaihtelevat, ja vaikka kaikki taitelijat ovatkin tavoitelleet jotakin samaa, ei kukaan tiedä, miltä Maria todellisuudessa näytti. Siksi maalauksissa ja veistoksissa esiintyykin runsas kirjo erilaisia Marioita ja madonnia.

Maria

Usein Maria sädehtii ja loistaa ylimaallista, enkelimäistä, pyhää ja viatonta henkevyyttä ja kauneutta, joskus hänen olemuksensa on taas tavallisempi, lihallisempi, realistisempi ja maanläheisempi. Loppujen lopuksi on kyse taiteilijoiden kyvyistä, näkemyksistä ja tulkinnoista. Siinä, missä joku taiteilijoista on kuvannut Marian klassisen kauniina, eteerisen etäisenä ja hillittynä - joku toinen on kuvannut hänet peräti lähes viettelevänä kaunottarena, tai pitäisikö sanoa söpönä neitokaisena. Maria- ja madonnatyypit vaihtelevat laidasta laitaan, ihonvärikin vaihtelee. Jeesuksen mukanaolo pienenä pilttinä äitinsä seurassa tuo kuitenkin kuvamaailmaan mukaan universaalia yhtenäisyyttä, joka ylittää eri aikakausien ja taiteilijoiden näkemyksiä ja tekee yhdeksi sen sanoman, jota on tarkoitus välittää.

Myös Jeesus-lapsi on saanut taiteessa erilaisia olemuksia. Joskus muinoin pikkulapset ja Jeesus myös on kuvattu kuin minikokoisina aikuisina. Pyhän Birgitan näyt muuttivat ratkaisevasti Jeesus-lapsen kuvaustapaa keskiajalla. Kun Birgitan näky tuli tunnetuksi, Jeesus-lasta alettiin kuvata maassa makaavana ja valoa hohtavana. Jeesus saatettiin esittää myös täysin alastomana jo gotiikan taiteessa, mutta varsinkin renessanssista lähtien, jolloin alaston ihmisvartalon kuvaus muutenkin yleistyi. Myös Maria voi esiintyä taiteessa joskus täysin alastomana. Pyrkimyksestä tehdä esitetyistä hahmoista mahdollisimman todentuntuisia, inhimillisiä ja eläviä kertoo esimerkki gotiikan ajoilta. Tällöin kuvanveistäjät käyttivät Mariaa veistäessään apunaan eläviä malleja. Niinpä Reimsin katedraalissa tällä menettelyllä on saatu Marian vaatteistukseen ja draperiaan mitä suurinta todentuntua - vaatteen laskokset laskeutuvat pehmeästi, paljastaen selvästi Marian nuorten rintojen kiinteät muodot.

Erilaisin, hyvin tietoisin tehokeinoin taiteilijat ovat luoneet Marian ja Jeesuksen yhteydelle erilaisia muotoja. Kaksikko on esitetty erilaisissa asennoissa, milloin istuen, milloin seisoen, milloin maaten. Goottilaisessa taiteessa käytetyistä tehokeinoista yksi oli loiva spiraalimuoto, jossa seisova Maria pitää Jeesusta sylissään ja koko kaksikko kiertyy hienoisesti kuin spiraaliksi. Tällaisesta spiraaligotiikasta hyvänä esimerkkinä on Mariaa ja Jeesusta esittävä pienoisveistos Pariisin Sainte Chapelle-kirkossa. Ylellisillä materiaaleilla veistoksiin saatiin vielä mukaan lisää vaikuttavuutta. Tällaisesta esimerkkinä on Louvressa pienoisveistos Neitsyt Maria ja lapsi vuodelta 1300 - materiaalina kullattu norsunluu.

Maria

Neitsyt Maria Suomen kirkkotaiteessa

Jouluaiheisia alttaritauluja on Suomen luterilaisissa kirkoissa suhteellisen vähän. Alttaritauluja on meillä kaikkiaan kolmisentuhatta. Vaasan kirkon alttaritaulu "Paimenten kumarrus" edustaa joulua suomalaisessa kirkkotaiteessa. Albert Edelfeltin maalauksessa Neitsyt Maria istuu tallissa Jeesus sylissään, hänen edessään ovat polvistuneina paimenet ja ylhäältä katselevat enkelit. Edelfeltin maalausta pidetään jouluaiheisten alttaritaulujemme ykkösenä. Siinä ei ole mitään liikaa, vain olennainen. Eläimetkin on jätetty pois. Koko maalauksesta henkii syvä levollisuus.

Edelfelt on maalannut myös työn "Neitsyt Maria puutarhassa". Lappeenrannassa sijaitsee Suomen vanhin ortodoksikirkko, Neitsyt Marian suojeluksen kirkko (Pokrovan kirkko).

Maria

Ave Maria

Ave Maria (latinaa: "Terve Maria") on kristillinen rukous, jonka alkuosa muodostuu enkelin tervehdyksestä Neitsyt Marialle (Luuk 1:28) ja Elisabetin huudahduksesta heidän kohdatessaan (Luuk 1:42). Rukous on erityisen tärkeä katolisille.

Suomeksi:

Terve Maria, armoitettu, Herra sinun kanssasi.
Siunattu sinä naisten joukossa ja siunattu kohtusi hedelmä Jeesus.
Pyhä Maria, Jumalanäiti, rukoile meidän syntisten puolesta nyt ja kuolemamme hetkenä. Aamen.


Maria

Neitsyt Maria ja Jeesus

Raamatusta ei löydy tietoa siitä, minkä ikäinen Maria oli, kun hän synnytti Jeesuksen. Antiikin aikana tytöt saatettiin juutalaisuudessa kihlata jo 12-vuotiaana, mutta tutkija Dale Allisonin mukaan näin ei välttämättä käynyt Marian kohdalla. Emme kuitenkaan tiedä tätä.

Maria

Neitsyt Marian päivä. Neitsyt Mariaa juhlitaan vuoden mittaan useampinakin päivinä ja eri puolilla maailmaa eri päivinäkin.

Lähteet
Hugh Honour & John Fleming: Maailman taiteen historia - Otava
www.kirjasto.oulu.fi - Neitsyt Maria luterilaisissa kuvissa