Neitsyt Maria
Neitsyt Maria (myös Maaria sekä Madonna) on kristinuskossa ja islamissa Jeesuksen äiti.
Maria on saanut arvonimen Jumalansynnyttäjä kolmannessa ekumeenisessa kirkolliskokouksessa
vuonna 431. Raamatun evankeliumien mukaan Mariaa ei hedelmöittänyt mies vaan Pyhä Henki.
Myös Koraani ilmoittaa Jeesuksen syntyneen neitseellisesti.
Neitsyt Maria ja Jeesus - Madonna ja lapsi
Neitsyt Maria ja Jeesus ovat uskonnollisen taiteen keskeisiä hahmoja.
Eri aikakausina vallinneiden taidesuuntausten ja erilaisten, historiallisten kulttuuriympäristöjen
ja aikakausien myötä taiteilijat ovat kuvanneet näitä kahta suurhahmoa
uusiutuvin tavoin. Myös sekä maalaus- että kuvanveistotaiteen kehittyminen
kautta vuosisatojen on antanut taiteilijoille erilaisia mahdollisuuksia
toteutuksiin. Esimerkiksi venetsialaisen taiteen mestari Giovanni Bellini
laittoi maalauksessaan Marian ja lapsen niitylle - taustana on siten mitä kaunein ja realistisin
maisemakuva kaupunkeineen. Kehittynyt öljyvärimaalaustekniikka antoi hänelle mahdollisuuksia,
joiden myötä hänen kuvansa ovat maalaustaiteen historian mestarillisimpia ja runollisimpia uskonnollisia kuvia.
Hänen Neitsyt Mariassaan yhdistyy samanaikaisesti ylpeys ja nöyryys, sekä uskovaisen ihmetyksen
tunne luomistyön kauneuden ja Jumalan lihaksitulemisen ihmeen äärellä.
Maisema Marian ja Jeesuksen takana ei ole vain tausta, vaan koko kuvan olennainen osa, joka johdattaa
hiljaiseen mietiskelyyn ja heijastaa keskeisten hahmojen mielialaa.
Katolisesta kirkkotaiteesta kumpuava Madonna voi esittää jotakuta muutakin ylhäistä ja kaunista naista, mutta usein
sillä tarkoitetaan taiteessa juuri Mariaa. Madonna ja lapsi ovat siten Maria ja Jeesus.
Madonna ja Maria-tyypit vaihtelevat, ja vaikka kaikki taitelijat ovatkin tavoitelleet
jotakin samaa, ei kukaan tiedä, miltä Maria todellisuudessa näytti. Siksi maalauksissa
ja veistoksissa esiintyykin runsas kirjo erilaisia Marioita ja madonnia.
Usein Maria sädehtii ja loistaa ylimaallista, enkelimäistä, pyhää ja viatonta henkevyyttä ja kauneutta,
joskus hänen olemuksensa on taas tavallisempi, lihallisempi, realistisempi ja maanläheisempi.
Loppujen lopuksi on kyse taiteilijoiden kyvyistä, näkemyksistä ja tulkinnoista.
Siinä, missä joku taiteilijoista on kuvannut Marian klassisen kauniina, eteerisen etäisenä
ja hillittynä - joku toinen on kuvannut hänet peräti lähes viettelevänä kaunottarena,
tai pitäisikö sanoa söpönä neitokaisena. Maria- ja madonnatyypit vaihtelevat
laidasta laitaan, ihonvärikin vaihtelee. Jeesuksen mukanaolo pienenä pilttinä äitinsä seurassa
tuo kuitenkin kuvamaailmaan mukaan universaalia yhtenäisyyttä, joka ylittää eri aikakausien ja taiteilijoiden näkemyksiä
ja tekee yhdeksi sen sanoman, jota on tarkoitus välittää.
Myös Jeesus-lapsi on saanut taiteessa erilaisia olemuksia. Joskus muinoin pikkulapset ja Jeesus myös
on kuvattu kuin minikokoisina aikuisina. Pyhän Birgitan näyt muuttivat ratkaisevasti Jeesus-lapsen kuvaustapaa keskiajalla.
Kun Birgitan näky tuli tunnetuksi, Jeesus-lasta alettiin kuvata maassa makaavana ja valoa hohtavana. Jeesus saatettiin esittää myös täysin alastomana jo
gotiikan taiteessa, mutta varsinkin renessanssista lähtien, jolloin alaston ihmisvartalon kuvaus muutenkin yleistyi.
Myös Maria voi esiintyä taiteessa joskus täysin alastomana. Pyrkimyksestä
tehdä esitetyistä hahmoista mahdollisimman todentuntuisia, inhimillisiä ja eläviä
kertoo esimerkki gotiikan ajoilta. Tällöin kuvanveistäjät
käyttivät Mariaa veistäessään apunaan eläviä malleja. Niinpä Reimsin katedraalissa
tällä menettelyllä on saatu Marian vaatteistukseen ja draperiaan mitä suurinta
todentuntua - vaatteen laskokset laskeutuvat pehmeästi, paljastaen selvästi Marian nuorten
rintojen kiinteät muodot.
Erilaisin, hyvin tietoisin tehokeinoin taiteilijat ovat luoneet Marian ja Jeesuksen
yhteydelle erilaisia muotoja. Kaksikko on esitetty erilaisissa asennoissa,
milloin istuen, milloin seisoen, milloin maaten. Goottilaisessa taiteessa käytetyistä tehokeinoista yksi
oli loiva spiraalimuoto, jossa seisova Maria pitää Jeesusta sylissään ja koko kaksikko
kiertyy hienoisesti kuin spiraaliksi. Tällaisesta spiraaligotiikasta hyvänä esimerkkinä
on Mariaa ja Jeesusta esittävä pienoisveistos Pariisin Sainte Chapelle-kirkossa.
Ylellisillä materiaaleilla veistoksiin saatiin vielä mukaan lisää vaikuttavuutta.
Tällaisesta esimerkkinä on Louvressa pienoisveistos Neitsyt Maria ja lapsi vuodelta 1300 -
materiaalina kullattu norsunluu.
Neitsyt Maria Suomen kirkkotaiteessa
Jouluaiheisia alttaritauluja on Suomen luterilaisissa kirkoissa suhteellisen vähän. Alttaritauluja on meillä kaikkiaan kolmisentuhatta.
Vaasan kirkon alttaritaulu "Paimenten kumarrus" edustaa joulua suomalaisessa kirkkotaiteessa.
Albert Edelfeltin maalauksessa Neitsyt Maria istuu tallissa Jeesus sylissään, hänen
edessään ovat polvistuneina paimenet ja ylhäältä katselevat enkelit.
Edelfeltin maalausta pidetään jouluaiheisten alttaritaulujemme ykkösenä. Siinä ei ole mitään liikaa, vain olennainen.
Eläimetkin on jätetty pois. Koko maalauksesta henkii syvä levollisuus.
Edelfelt on maalannut
myös työn "Neitsyt Maria puutarhassa". Lappeenrannassa sijaitsee Suomen vanhin
ortodoksikirkko, Neitsyt Marian suojeluksen kirkko (Pokrovan kirkko).
Ave Maria
Ave Maria (latinaa: "Terve Maria") on kristillinen rukous, jonka alkuosa muodostuu enkelin
tervehdyksestä Neitsyt Marialle (Luuk 1:28) ja Elisabetin huudahduksesta heidän kohdatessaan (Luuk 1:42). Rukous on erityisen tärkeä katolisille.
Suomeksi:
Terve Maria, armoitettu, Herra sinun kanssasi.
Siunattu sinä naisten joukossa ja siunattu kohtusi hedelmä Jeesus.
Pyhä Maria, Jumalanäiti, rukoile meidän syntisten puolesta nyt ja kuolemamme hetkenä. Aamen.
Neitsyt Maria ja Jeesus
Raamatusta ei löydy tietoa siitä, minkä ikäinen Maria oli, kun hän synnytti Jeesuksen.
Antiikin aikana tytöt saatettiin juutalaisuudessa kihlata jo 12-vuotiaana, mutta tutkija
Dale Allisonin mukaan näin ei välttämättä käynyt Marian kohdalla. Emme kuitenkaan tiedä tätä.
Neitsyt Marian päivä.
Neitsyt Mariaa juhlitaan vuoden mittaan useampinakin päivinä ja eri puolilla maailmaa eri päivinäkin.
Lähteet
Hugh Honour & John Fleming: Maailman taiteen historia - Otava
www.kirjasto.oulu.fi - Neitsyt Maria luterilaisissa kuvissa