Olkipukki Helsingissä joulun alla. - Kuva Copyright
© Ninara - Creative Commons.
Himmeleitä ja himmelimestareita
Rukiinoljista valmistettu, katosta riippuva himmeli on ollut aina yksi joulun näyttävimmistä koristuksista.
Himmeleistä eri tekijät tekevät erilaisia versioita. Himmelimestarit tekevät
isoja ja taidokkaita himmelirakennelmia.
Jouluna tuvan kattoon ripustetun himmelin koolla oli muinoin talonpoikaiskulttuurissamme
myös oma, tärkeä merkityksensä. Koska himmelillä haettiin onnea viljanviljelyyn, niin isommalla himmelilllä uskottiin saatavan isomman sadon.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright
©
Antkyr
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright
©
sparkleice
Maamiehen kullasta olkikruunu - mutta maltilla
Kuitenkin kannattaa himmeliä tehdessään muistaa vanhan himmelimestarin ohje, jonka mukaan "himmelistä voi tehdä juuri
sellaisen kuin haluaa ja hyvältä tuntuu. Malttia ja kärsivällisyyttä vain pitää olla. Himmelin teko on tarkkaa puuhaa
ja liikaa ei saa kiirehtiä."
Himmelin teossa käytettävien olkien tulee olla puhtaita ja suoria.
Paras viljalajeista himmelin tekoon on ruis, jonka korsi on pitkä ja sitkeä. Ruista on meillä sanottu "maamiehen kullaksi"-
Himmeli on Kristuksen kruunu ja viljaonnen tuoja
Himmeli on ikivanha pohjoismainen
koriste. Kristillinen jouluperinne on korottanut himmelin
Kristuksen kruunuksi. Himmeli tuli uudelleen muotiin toisen maailmansodan jälkeen,
kun vanha joulu palautettiin kansalliseen muistiin. Himmeli tuo kodin joulusisisustukseen
ajatonta kauneutta.
Jotta viljaonni himmelin avulla olisi muinoin saavutettu mahdollisimman varmasti, niin himmeliä ei suinkaan
riisuttu katosta pois heti joulun mentyä, vaan se pidettiin tuvan katossa aina seuraavaan juhannukseen saakka.
Monin paikoin himmeli saatettiin koristella rukiintähkillä, peilinpalasilla, paperisuikaleilla, lastuilla tai jopa kynttilöillä.
Koristeltu himmeli saatettiin tehdä myös häissä käytetyn lakanakatoksen koristukseksi.
Jouluoljet
Jouluoljet ovat osa mennyttä jouluperinnettämme. Entisaikoina jouluoljet
levitettiin hiekalla kuuratulle, puhtaalle lattialle kaikkialla Pohjolassa.
Olki muodosti raikkaalle tuoksuvan, lämpimän maton, jolla saattoi nukkua ja leikkiä.
Olkiin uskottiin liittyvän taikavoimaa, joka
takasi tulevan vuoden sadon. Samalla oljet edustivat kristillistä perinnettä,
sillä Jeesus-lapsi syntyi talliin pehmikkeinään olkia. Pehmeät oljet toivat
entisaikaan kylmille ja koville lattioille myös pehmeyttä,
mukavuutta ja puhtautta. Nykypäiväänkin oljet kuuluvat -
olkikoristeet ovat yhä olennainen osa suomalaista joulukotia.
Monet ovat halunneet nähdä jouluoljissa juuri Jeesuksen syntymäpaikan, tallin edustajan.
Olkien käyttö lattioilla on kuitenkin kristinuskoa vanhempi tapa. Alunperin oljet olivat
oikeastaan maton korvike, yleinen lattianpeite niin kodeissa, palatseissa kuin kirkoissakin.
Olavi Pyhän käydessä vuoden 1020 tienoilla isäpuolensa Sigurd Syrin luona lattialle
sirotettiin olkia ja seinät peitettiin vaatteilla.
Turkulaiset toivat muinoin joulukirkkoonkin omat oljet mukanaan, sillä niiden avulla
saattoi kylmässä kirkossa kyhäillä pitkän saarnan ajaksi itselleen kirkonpenkkiin
pehmeän ja lämpimän sopen. Tällaisesta tavasta eivät kuitenkaan papit pitäneet ja omien olkien tuonti kiellettiin.
Himmeli.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä, himmeli, Copyright
©
rosipaw
Kauran röyhyt ja kuusenkoristeet
Viljankorret tähkineen ovat olleet myös jouluajan koristeita. Kauran röyhyt kävivät leikkokukista
joko sellaisinaan tai kultamaalilla käsiteltyinä. Oljista ja tähkistä tehtiin myös kuusen koristeita.
Jouluoljilla on oltu siivosti
Olkien tuominen tupaan oli merkkinä jouluntulosta. Olkien heittämisestä kattoon
katsottiin vuodentuloa. Jouluoljilla piti yleensä käyttäytyä siivosti, eikä niihin
saanut sekoittua mitään työntekoon viittaavaa. Myös erotiikka jouluoljilla oli
kiellettyä, sillä muuten viljaan tuli ohdakkeita. Siivot joululeikit olivat
kuitenkin sallittuja. Jouluolkien jälkikäyttöönkin liittyi maagisia uskomuksia.
Joulun jälkeen ne sidottiin hedelmäpuiden ympärille, kertoi Linne 1745. Toinen
tapa oli levittää ne karjapihaan, jotta karja tervehtyisi. Kourallinen jouluolkia
kasvatti hyvän viljan, ja jos jouluoljet poltettiin kaalimaalla, siihen ei kesällä
tullut matoja. Joulunpyhien jälkeen oljet kuitenkin vietiin yleensä useinkin vain pihalle ja poltettiin.
Kun tuvassa paloi elävä liekki, sen vuoraaminen syttymisherkillä, kuivilla
oljilla oli uhkarohkeaa. Esimerkiksi Turussa jouluoljet kiellettiin
tästä syystä 1700-luvulla kodeissa. Kirkoissa jouluolkia nähtiin paikoin
vielä 1900-luvun alussa.
Mattojen yleistyttyä oljet ja havut katosivat lopullisesti lattioilta.
Ruotsalainen, perinteinen olkitähti kuusen latvassa.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva olkitähdestä - Copyright
©
Vilseskogen
*Kuva Gävlen olkipukista - Copyright
©
Johan Hansson
Gävlen olkipukki
Ruotsalaiset pystyttävät joulun kunniaksi Gävleen jättikokoisen olkipukin.
Pukki on tullut kuuluisaksi siitä, että vandaalit polttavat sen yleensä joka jouluna.
Pukki on poltettu jo noin 30 kertaa ja jouluna 2016 se ennätti olla pystyssä vain pari tuntia,
ja sitten joku kriminaali tuikkasi sen tuleen.
Tuhopolttamisen lisäksi pukki on historiansa aikana joutunut
myös muunlaisen vandalismin kohteeksi. Näin ruotsalaiset ovat saaneet pukkinsa myötä
hyvin paljon kielteistä julkisuutta.
Olkipukit.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva olkipukeista Copyright
©
Brian Yap
Jouluaskartelua
Joulupalapelit
Jouluoljet, himmeli, olkipukki,
olkinen joulu-ukko ja kauran röyhyt
Joulutähtiä kuin lumihiutaleita paperista,
joulukukkia Nellie Snellen leikkureilla
Jäälyhdyt
Lumilyhdyt ja lyhdyt
Kävyistä joulukoristeita
Arnen ja Carloksen kudotut joulupallot
Piparkakkutalot
Olkienkeli.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä - Copyright
©
Eryne
Jeesus oljilla.
Olkipukit.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä Copyright
©
Nenyaki
*Kuva Jeesuksesta oljilla - Copyright
©
Frank Tellez
Olkityöt - olkipukki, joulu-ukko ja pataluha
Oljet ovat joululattioiltamme kadonneet, mutta olkiperinnettä pitävät yllä
olkiset joulukoristeet, himmeli ja olkipukki.
Olkipukki juontuu vanhaan jouluperinteeseen, jolloin
itse joulupukkikin oli vielä kuin pukki sarvineen kaikkineen. Perinteinen olkipukki
tehdään rukiin- tai vehnänoljista, jotka sidotaan tiukasti narulla. Olkipukki voi
olla ihan pieni, kuusenkin koristeeksi käyvä, taikka suuri, vapaasti lattialla seisova.
Uudellamaalla oli muinoin tapana sitoa jouluoljista joulu-ukko, julbisi.
Olkinen joulu-ukko istui juhla-aterialla pöydän päässä ja sille tarjottiin kaikkia
antimia ensimmäisenä.
Monille on tuttu sanonta, jonka mukaan ihminen voidaan "haukkua pataluhaksi".
Pataluha tarkoittaa myös pyöreää, kahvipannun alle laitettavaa alustaa, joka sekin
voidaan valmistaa oljista.