Sami Juovllat - Saamen Joulu
Buorit Juovllat - Hyvää Joulua pohjoissaameksi.
Pyereh Juovlah - Hyvää joulua inarinsaameksi.
Saamelaisilla on ihan oma erityisasemansa joulussa, sillä asuvathan
he siellä, missä joulupukkikin, eli Lapissa. Saamelaisia voi hyvin pitää
joulupukin lähimpinä kansalaisina.
Saamelaiset ovat kiistattomasti Fennoskandian ja Suomen
vanhimmat tunnetut asukkaat. Saamelaisten historiallinen aika alkaa kuitenkin vasta keskiajan lopulla.
Saana marraskuun 30. päivänä. Kuvassa Saana on jo kääriytynyt kaamoksen sinipunaiseen hämärään, sillä kaamos
on alkanut juuri viisi päivää ennen kuvanottohetkeä eli 25.11. Kaamos Saanalla päättyy jo
17. päivänä tammikuuta. - Kuva Copyright © skoppelo - Creative Commons.
Saamelaisia asuu Norjassa 45 000, Ruotsissa 20 000, Suomessa runsaat 6 000 ja Venäjällä noin 2 000.
Noin puolet heistä puhuu saamea äidinkielenään.
Yhteensä äidinkieleltään saamelaisia on 30 000 - 40 000, joista 80 % puhuu pohjoissaamea.
Usein saamella tarkoitetaankin nimenomaan pohjoissaamea, joka on myös Suomessa yleisin, noin 2 000 saamelaisen äidinkieli.
Kristinusko ulotti vaikutuksensa Enontekiölle 1500-luvulla ja saamelaisten käännyttäminen kristiinuskoon alkoi.
Enontekiön ensimmäinen kirkko rakennettiin 1500-luvulla Rounalan lapinkylään. Nykyinen, Enontekiön 6. kirkko sijaitsee Hetassa.
Kristinuskon vakiintumisen myötä saamelaisten juhliin tulivat kristilliset juhlat, kuten
aikanaan myös joulu.
Kuva Kolarista. Aurinko on korkeimmillaan Ylläsjärven takana jouluna 2018. - Kuva Copyright
© Timo
- Creative Commons.
Kun saamelaisilla lapsilla menneinä vuosikymmeninä oli pitkät koulumatkat,
niin he asuivat kouluaikanaan kouluasuntolassa. Koteihinsa he pääsivät
lomillaan kesäisin, ja jouluna.
Karesuvanto sijaitsee aivan Ruotsin rajan tuntumassa, sen lähin naapurikylä on Karesuando. Kylät ovat kahden puolen rajajokea, mutta ympärivuotisen siltayhteyden ansiosta kylien
keskinäinen vuorovaikutus on vilkasta. Matkaa Kilpisjärvelle on 110 km.
Karesuvanto oli ennen tunnettu markkina ja kirkkopaikka. Jouluna ja pääsiäisenä kautokeinolaiset ja yliperäläiset kokoontuivat viettämään
kirkkojuhlaa, joka kesti kerralla kaksikin viikkoa.
Myös Elias Lönnrot kiersi tutkimusmatkoillaan saamelaisten parissa.
Lönnrot kuvailee hieman riitaisaa joulunviettoa Sompiontunturin juurella olevassa metsäkodassa: "Kun kaksi akkaa riitautuu, he riitelevät, kunnes jompikumpi
saa viimeisen sanan."
Saamelaisten joulustaalo
Staalo on saamelaisten mytologian paha henki. Jouluna Lapin tuntureilla taittaa taivalta hurjaa vauhtia ajohärkien taikka metsän eläinten
vetämällä reellä erityinen joulustaalo. Joulustaalo on pelottava, suorastaan kauhistava eläjä ja hänen tieltään on syytä pysyä pois, jos haluaa
säilyttää terveyteynsä.
Muinoin kotien lähistöillä olevilta ajourilta siivottiin jouluksi pois kaikki esteet ja kaatuneet puut, jotta ne eivät
aikaansaisi joulustaalon pysähtymistä juuri omille asuinmaille. Kun tuhmia lapsia on peloteltu sillä, että joulupukki tulee ja antaa risupiiskaa -
niin saamelaiset ovat pelotelleet tuhmia lapsiaan niin, että staalo tulee ja syö koko lapsen suihinsa lihoineen luineen.
Kittilän kirkkoherralla kiirettä jouluna 1905
Varmasti jouluna riittää työtä kaikilla papeilla, mutta Kittilän
kirkkoherralla kiirettä oli jouluna 1905 vaikka muille jakaa.
Ajan sanomalehdissä esitettiin valitus, että joulupäivänä ei Kittilän
kirkossa olisi näkynyt kirkkoherraa mailla eikä halmeilla. Helmikuussa 1906
esitti tämän virheellisen uutisoinnin vuoksi Kittilän kirkkoherra, Elis Tilman
lehdessä asiaan oikaisun ja selvityksen.
Kirkkoherra Tilmannin mukaan Kittilän kirkossa kyllä pidettiin jumalanpalvelus
joulupäivänä, mutta myöhästyneen aikataulun mukaisesti vasta iltapäivällä.
Myös toisena joulupäivänä oli jumalanpalvelus. Myöhästymisen syyksi
Tilman esitti, että jouluaattona hän oli Rovaniemellä sairashuoneella
pitämässä jumalanpalvelusta. Sieltä hän ei millään ehtinyt takaisin Kittilään
joulupäivän aamuksi, koska matkaa oli 16 peninkulmaa.
Tällaisen oikaisun Rovaniemen kirkkoherra, Kittilän w.t. kirkkoherra Tilman pyysi
nöyrimmin esittämään kaikissa niissä lehdissä, joissa oli ollut virheellinen uutinen siitä,
että Kittilän kirkossa ei muka olisi joulupäivänä ollut jumalanpalvelusta
laisinkaan. (12.02.1906 Pohjois-Suomi no 17)
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva, poromies saamelaispuvussa, Copyright
RukaKuusamo.com
Lähteet
Tosilappi.fi.
www.finlit.fi
Spectrum: Saamelaiset.
Anne-Maria Magga: Saamelaiset Suomessa.
Suomen käsityön museo: Saamenpuvuista.
www.kalevalaseura.fi
