Menu
Joulu
Joulukello Saana marraskuun kaamoksessa ja maaliskuun sinessä

Yllä vasemmalla, Saana marraskuun 30. päivänä - oikealla Saana maaliskuun 9. päivänä. Vasemmanpuoleisessa kuvassa Saana on jo kääriytynyt kaamoksen sinipunaiseen hämärään, sillä kaamos on alkanut juuri viisi päivää ennen kuvanottohetkeä eli 25.11. Kuvassa oikealla Saanan yllä taivaalla leiskuu jo kevään huikaisevan kirkasta sineä, sillä kaamos Saanalla päättyy jo 17. päivänä tammikuuta.
Hauskaa joulua Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva vasemmalla yllä, Saana - Copyright © Flickr/skoppelo
*Kuva oikealla yllä, Saana - Copyright © Flickr/Carsten Frenzl
Saamen nuket
Hauskaa joulua All Rights Reserved
*Kuva yllä Copyright © Hannele Kivilahti
Photo used with permission.


Hauskaa joulua Sami Juovllat - Saamen Joulu

Saamelaisilla on ihan oma erityisasemansa joulussa, sillä asuvathan he siellä, missä joulupukkikin, eli Lapissa. Saamelaisia voi hyvin pitää joulupukin lähimpinä kansalaisina.

Saamelaiset ovat kiistattomasti Fennoskandian ja Suomen vanhimmat tunnetut asukkaat. Saamelaisten historiallinen aika alkaa kuitenkin vasta keskiajan lopulla.

Saamelaisia asuu Norjassa 45 000, Ruotsissa 20 000, Suomessa runsaat 6 000 ja Venäjällä noin 2 000. Noin puolet heistä puhuu saamea äidinkielenään. Yhteensä äidinkieleltään saamelaisia on 30 000 - 40 000, joista 80 % puhuu pohjoissaamea. Usein saamella tarkoitetaankin nimenomaan pohjoissaamea, joka on myös Suomessa yleisin, noin 2 000 saamelaisen äidinkieli.

Kristinusko ulotti vaikutuksensa Enontekiölle 1500-luvulla ja saamelaisten käännyttäminen kristiinuskoon alkoi. Enontekiön ensimmäinen kirkko rakennettiin 1500-luvulla Rounalan lapinkylään. Nykyinen, Enontekiön 6. kirkko sijaitsee Hetassa. Kristinuskon vakiintumisen myötä saamelaisten juhliin tulivat kristilliset juhlat, kuten aikanaan myös joulu.

Kun saamelaisilla lapsilla menneinä vuosikymmeninä oli pitkät koulumatkat, niin he asuivat kouluaikanaan kouluasuntolassa. Koteihinsa he pääsivät lomillaan kesäisin, ja jouluna.

Karesuvanto sijaitsee aivan Ruotsin rajan tuntumassa, sen lähin naapurikylä on Karesuando. Kylät ovat kahden puolen rajajokea, mutta ympärivuotisen siltayhteyden ansiosta kylien keskinäinen vuorovaikutus on vilkasta. Matkaa Kilpisjärvelle on 110 km. Karesuvanto oli ennen tunnettu markkina ja kirkkopaikka. Jouluna ja pääsiäisenä kautokeinolaiset ja yliperäläiset kokoontuivat viettämään kirkkojuhlaa, joka kesti kerralla kaksikin viikkoa.

Myös Elias Lönnrot kiersi tutkimusmatkoillaan saamelaisten parissa. Lönnrot kuvailee hieman riitaisaa joulunviettoa Sompiontunturin juurella olevassa metsäkodassa: ”Kun kaksi akkaa riitautuu, he riitelevät, kunnes jompikumpi saa viimeisen sanan."

Hauskaa joulua

Saamelaisten joulustaalo

Staalo on saamelaisten mytologian paha henki. Jouluna Lapin tuntureilla taittaa taivalta hurjaa vauhtia ajohärkien taikka metsän eläinten vetämällä reellä erityinen joulustaalo. Joulustaalo on pelottava, suorastaan kauhistava eläjä ja hänen tieltään on syytä pysyä pois, jos haluaa säilyttää terveyteynsä.

Muinoin kotien lähistöillä olevilta ajourilta siivottiin jouluksi pois kaikki esteet ja kaatuneet puut, jotta ne eivät aikaansaisi joulustaalon pysähtymistä juuri omille asuinmaille. Kun tuhmia lapsia on peloteltu sillä, että joulupukki tulee ja antaa risupiiskaa - niin saamelaiset ovat pelotelleet tuhmia lapsiaan niin, että staalo tulee ja syö koko lapsen suihinsa lihoineen luineen.

Saamen joulu

Hauskaa joulua All Rights Reserved
*Kuva Copyright
© Flickr/HarveNYC
Photo used with permission.


Hauskaa joulua Kittilän kirkkoherralla kiirettä jouluna 1905

Varmasti jouluna riittää työtä kaikilla papeilla, mutta Kittilän kirkkoherralla kiirettä oli jouluna 1905 vaikka muille jakaa.

Ajan sanomalehdissä esitettiin valitus, että joulupäivänä ei Kittilän kirkossa olisi näkynyt kirkkoherraa mailla eikä halmeilla. Helmikuussa 1906 esitti tämän virheellisen uutisoinnin vuoksi Kittilän kirkkoherra, Elis Tilman lehdessä asiaan oikaisun ja selvityksen.

Kirkkoherra Tilmannin mukaan Kittilän kirkossa kyllä pidettiin jumalanpalvelus joulupäivänä, mutta myöhästyneen aikataulun mukaisesti vasta iltapäivällä. Myös toisena joulupäivänä oli jumalanpalvelus. Myöhästymisen syyksi Tilman esitti, että jouluaattona hän oli Rovaniemellä sairashuoneella pitämässä jumalanpalvelusta. Sieltä hän ei millään ehtinyt takaisin Kittilään joulupäivän aamuksi, koska matkaa oli 16 peninkulmaa.

Tällaisen oikaisun Rovaniemen kirkkoherra, Kittilän w.t. kirkkoherra Tilman pyysi nöyrimmin esittämään kaikissa niissä lehdissä, joissa oli ollut virheellinen uutinen siitä, että Kittilän kirkossa ei muka olisi joulupäivänä ollut jumalanpalvelusta laisinkaan. (12.02.1906 Pohjois-Suomi no 17)

Saamen joulu

Saamen joulu

Hauskaa joulua All Rights Reserved
*Kuva Copyright
© Flickr/Neil Lloyd
Photo used with permission.


Saamelaiset nuket

Hauskaa joulua Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright anjci


Saamelaiset kansallispuvut ja nuket Hauskaa joulua

Saamelaisilla on oma kansallispukunsa, gakti, josta eri alueilla löytyy erilaisia muunnelmia. Kansallispuku on yksi saamelaisten näkyvimmistä tunnuksista, jonka varmasti helposti kerrankin nähtyään heti tunnistaa.

Saamenpuku on juhlapuku, jonka valmistamiseen tarvitaan monenlaista osaamista. Pukuun kuuluvat takkien lisäksi päähineet, huivit, käsinkudotut värikkäät vyöt, paulat eli nauhat, käsin ommellut poronnahka- tai taljakengät, säärystimet, kintaat tai lapaset ja korut. Puvun väreistä ja kuvioinnista sekä asusteista pystyy saamenpukuihin perehtynyt tunnistamaan puvun tekijän sekä käyttäjän suvun ja kylän.

Nainen ja mies pukeutuvat kumpikin erilaisiin saamenasuihin eikä niitä sekoiteta keskenään. Pukuun kuuluvat takin ja housujen lisäksi päähineet, jalkineet, korut, vyöt ja pussit. Siviilisääty määrittelee pukukokonaisuuden. Aviovaimo pukeutuu erilaiseen asuun, kuin ennen naimisiin menoaan. Lapsilla on omat saamenpukunsa.

Myös saamelaisnukeilla on tietenkin yllään juhlava saamelainen kansallispuku.

Saamelaiset nuket

Hauskaa joulua Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Daniele Zanni


Saamelaiset nuket

Hauskaa joulua All Rights Reserved
*Kuva Copyright
© Flickr/E.J. Pawley
Photo used with permission.


Hauskaa joulua

Lähteet
Tosilappi.fi.
www.finlit.fi
Spectrum: Saamelaiset.
Anne-Maria Magga: Saamelaiset Suomessa.
Suomen käsityön museo: Saamenpuvuista.
www.kalevalaseura.fi


Hauskaa joulua Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva vasemmalla, poromies saamelaispuvussa, Copyright RukaKuusamo.com
Saamen nuket
Hauskaa joulua Pikkusaamelainen poroineen

Pikkusaamelainen poroineen Bergenin kalatorilla. Bergen on kaupunki Hordalandin läänissä Norjassa. Se sijaitsee Norjan länsirannikolla. Bergen on Norjan toiseksi suurin kaupunki.
Hauskaa joulua All Rights Reserved
*Kuva Copyright © miette
Photo used with permission.
Joulu
Hauskaa joulua Pyhätunturi

Hyistä Pyhätunturin maisemaa 4.1.2016. Pyhätunturi on Pelkosenniemen ja Kemijärven kuntien alueilla sijaitseva usean tunturilaen ryhmä. Pyhätunturin alueella on saamelaisten muinaisia uhri- ja muita palvontapaikkoja.
Hauskaa joulua Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Flickr/Jukka Kervinen
*** tunturisusi.com linkit ***