|
|
Joulun sananlaskut, sananparret, hokemat, värssyt, lorut, tavat, taiat,
uskomukset ja kansanviisaudet
Joulurauha kestää tuomaanpäivästä loppiaiseen. Silloin ei saa metsää rikkoa eikä kehrätä;
muuten karhu syö kesällä lehmiä.
- Itä-Pohjanmaa
Joulu juhlista suurin,
pappi paras vierahista.
Joulu juhlista paras, pappi paras vierahista.
Jouluaatto pitkä päivä,
laiskan ämmän lepopäivä.
Tule joulu koskas tahdot
- jo paitani paikattu on.
Joulu on juhlista jaloin
ja pääsiäinen pyhistä paras.
- Haapajärvi 1888
Jokainen jouluksensa,
köyhäkin köyriksensä.
- Tervo 1936
Joulu tulee, juosta pitää,
ennättää sitä kävellä köyrinäkin.
- Tervo 1935
Joulu on joka vuos, mut juhannus ei ou ku kerran kesässä.
- Savonlinna 1936
Juhannus on joka kesä, mutta joulu vain kerran vuodessa.
Joulu juhlista jaloin.
Joulu juhlista jaloin, pikkujouluista kontaten.
Joka ei jouluna juosta jaksa niin se mörölle.
Jokainen jouluna kirkkoon, pääsiäisenä, joka pääsee.
- Jyväskylä
Knuutin knuppi, joulun loppu, hiiva hattuun, tappi taskuun.
- Nuutinpäivästä Porvoossa
Jouluna jottain saadaan.
Joulutaikoja ja ennusmerkkejä
Jouluna piirrettiin ennen liidulla risti oven pihtipieleen,
jotta onni taloa suosisi.
- Myrskylä 1922
Oven yläpuolelle oli kaiverrettu ympyrä ja sen sisään risti.
Tämän tarkoituksena oli karkoittaa kaikki pahat henget talosta.
- Orimattila 1935
Joulukirkosta tultua piti kiireesti pyydystää musta kissa, nylkeä se
ja keittää saunassa luut puhtaiksi, koko ajan peiliin katsoen. Kissan luut piti
panna pussiin. Luupussin kera ihmiselle onnistui kaikki paitsi varastaminen talosta,
jossa oli kynnyksen alla hevosenkenkä.
Jos kirkkoreellä matkattaessa hevonen katsoi taakseen, tiesi se sitä,
että joku reessä olija kuolisi pian. Sen sijaan, jos joku reessä istujista
sattui putoamaan kirkkomatkalla, tiesi se hänelle pian häitä.
Kun aattoiltana juoksi kolmesti kirkon ympäri myötäpäivään, saattoi kutsua paran eli haltijan
toiveitaan toteuttamaan.
Joulupäivänä kirkkoon piti mennä pääkallo kassissa. Kallon silmänaukkojen läpi kun katseli
koko saarnan ajan ja sitten poltti ruumisrasvasta valettua kynttilää niin muuttui näkymättömäksi!
Jos onnistui kirkossa viemään saarnastuolista kynttilän ja sulattamaan sen, niin
varkaisiin mennessä lukot aukesivat itsestään.
Joulupäivänä kukko tuotiin tupaan ennustamaan. Kenen nimikkomurenen se ensimmäisenä
olkipiiristä nokaisi, hän pääsi ensimmäisenä naimisiin.
Missä on hyvä kasken paikka, sitä kysyttiin tuvassa olkia kattoon heittämällä.
Sulavilla suolanrakeilla, palavilla päreillä yms. kysyttiin kuoleman ennettä,
terveyttä, puolisoa tai hyvää vuotta. Tämän tapaisia taikoja oli loputtomiin.
|
Antti, Tuomas, Tapani ja Nuutti
Antti joulut alottaa,
Tuomas tupaan taluttaa.
Hyvä Tuomas joulun tuopi,
paha Nuutti sen pois viepi.
Hyvä tuomas joulun tuopi,
Tapani takaisin viepi.
- Sotkamo
Hyvä tuomas joulun tuopi,
viinalekkeri selässä,
talkkunavakka kainalossa.
- Karttula
Hyvä Tuomas joulun tua,
paha Knuuti poijes viä.
- Noormarkku 1938
Tuomaasta housut naulaan ja alkaa joulurauha.
- Häme ja Uusimaa
Kell' ei oo Tuomaan päivänä, sill' ei oo joulunakaan. (Ruoasta)
Tule meille Tuomas kulta,
tuopas joulu tullessas,
oluttynnör olallas,
pikarit pullot pivossas,
juustot kakut kainalossas.
Kylläs meijän portin tunnet,
hallova koira portin alla,
tervaristi ja rautarenkas.
- Kuusjoki 1922
Nuutin syötin, Nuutin juotin,
Nuutin nurkalle nukutin.
Nuutti nukku nuhjuhinsa,
vaipu vaateriesyhinsä.
Tuopa tuolta hiivanpieliist
tammisesta huonehesta,
koivusen tapin takaa,
jos tuolla jotakin makaa.
Sitten mä mahtan toki tuhma olla,
jos mä toistai teille tulen.
- Heinolan pitäjä 1914
Tule meille Tuomas kulta,
tuopa joulu tullessasi!
Tule kekri, jouvu joulu,
Sekä pääse pääsiäinen!
Kyll' n kystä aitassamme,
Paljo pantua eloa,
Sirkan reisi, paarman jalka,
Peiposen peräpakara,
Sammakon sakarivarvas,
Sisiliskon silmäpuoli.
- Kanteletar
Hyvä Tuomas Joulun tuopi, hiiva-nuutti hiivan saapi.
Tuomas on aina juomas.
Tuomas tulloo tuoppi käes koettalemmaa kaljan makua.
Tuomas ensin ylös sannoo, Maaria vasta poijes ajaa. (Torppareiden kontrahdit
irtisanottiin Tuomaan päivänä)
- Forssan seutu
Keski-Pohjanmaalla lapset piiskattiin Tuomaan päivänä, tai ainakin uhattiin
piiskauksella, jotta saatiin joulurauha.
Kulkee kuin kuningas,
vaeltaa kuin valtaherra,
joka vuosi varrotaan
köyhimpäänkin kotihin.
Mikä se on?
Vastaus: joulu tai pääsiäinen tai köyri.
Joulusta päivä kääntyy isännän puolelle, juhannuksesta rengin puolelle.
Jos joulupäivänä syntyy uusi kuu, tulee seuraava vuosi hyvä vilja-, hedelmä- ja naimavuosi.
- Vanaja 1937
Vaimon perintö ei kestä kuin Tuomaanpäivästä jouluun.
- Kittilä 1920
|
Näin vanha kansa tietää
Jos joulupäivänä syntyy uusi kuu, tulee seuraava vuosi hyvä vilja-, hedelmä- ja naimavuosi.
- Vanaja 1937
Jouluna ja tahvananpäivänä jos oli kirkas ilma, niin ennustettiin
hyvää vuotta: Onnellinen otravuosi, tuli hyvä karjavuosi, heinävuosi
ja marjavuosi, sekä naisiin nauruvuosi, tuli poikiin saantivuosi.
- Koivisto 1937
Jos joulun ja uudenvuoden välillä näkyy linnunrata, tulee hyvä vuosi.
- Kuusamo 1935
Kirkas tähtitaivas jouluyönä peltojen päällä suo seuraavana syksynä hyvän viljasadon.
- Pohjois-Pohjanmaa
Jouluyön kun on taivas tähdessä, silloin tulee hyvä marja- ja sienivuosi.
Miten paljon tähtiä, niin paljon marjoja.
- Rautu 1938
"Jouluna joka mies ajaa kirkkoon, mutta se on mies joka ajaa pääsiäisenä." Silloin kun on huonot tiet ja vähän
karjanruokaa ja hevoset väsyneitä talven rahtiloista. Mutta jouluna joka kaplahalla.
- Terijoki 1937
Aatto joulusta paras,
iltapuoli laskiaisesta.
- Saloinen 1936
Jos olis’ kuusi joulua vuodessa ja kuusi viikkoa joka joulussa, laiskankin laatu ois elellä.
Olisi vuodessa seitsemän joulua,
joka joulua seitsemän viikkoa.
silloin kelpaisi renkinäkin olla.
Joulukseen jokainen kokoo, joulukseen hiirikin säästää.
Jouluaattoa vastaan pitää jo puolelta yöltä nousta yläälle, kun kaikki työt pitää tulla
tehdyksi puoleen päivään mitä päivässä yleensä pruukataan tehdä.
- Lapua 1935
Jos elikoille (hevoset, lampaat, lehmät) ei jouluaattona anna hyväksi valikoituja heiniä,
tulee seuraavana kesänä huono satovuosi.
- Pohjois-Pohjanmaa
Hevonen, joka jouluna ei jaksa,
sen saa kesällä susi syödä.
|
Joulun syömistä, ruokia ja juomia
Tulis joulu, että sais yöllä syyvä!
Tulis taas joulu että sais yölläkin syölä.
- Asikkala
Tulispa Joulu sais yöllä syödä ja alasti maata.
- Satakunta
Jos tuliis joul et sais yäls syäd ja paedallas tanssat.
- Eurajoki
Juoman jouluna pitää, vaikka vatsakin venyisi, jalat eivät jaksaisikaan.
Jos on tähkätön juhannus, on leivätön joulu.
Tulis taas joulu, nii sais kokonaisen silakan.
Kun on joulu, niin on joulu, paistahan akka toinen silakka.
Ku joul o nii joul o, tuos ämm molema silaka pöyttä.
- Pertteli
Pieniä ne on silakat joulukaloiksi.
Ei sillä niin suurta merkitystä, mitä syö joulun ja
uuden vuoden välillä, vaan mitä syö uuden vuoden ja joulun välillä.
Jouluun asti ne on piikat ja potutki hyviä, vain sitte ne on vaikka mitä.
- Lumijoki 1935
Juoman jouluna pitää, syödä lihaa laskiaissa.
Juuvvaha joulun pittää, lihhaa syyvä laskijaisen.
Saamam pitä joulum piimä vaik saappas kirnutas.
Ei ole joulua, jos ei joulun jalkoi. (Jaloilla tarkoitetaan joululeivän lisäksi
leivottuja pikkupullia)
Jouluna juuvvaa, köörinä kiikutaa ja laskijaesena lasketaam mäkkee.
Annana oluet pannaan, juhlana joukolla juodaan.
- Töysä
Anni oluet panee. (Jouluoluenpano alkaa Annan päivänä 15.12)
Anna leipoo. (Joulun leipomiset alkavat Annan päivänä 15.12)
Kun joulunaattona syö kolme suolaista muikkua (mujetta) pyrstö edellä ennen nukkumista, niin sulhanen tulee unissa juottaman.
- Tohmajärvi 1936
Kun jouluaamuna rahvaan syödessä menee pihalle ja katsoo ikkunasta syöjiä, niin näkee niiden joukossa sulhasensa.
- Nurmes 1891
Saatiin lako-ohraa, jos miehet joulujuomingeissa pyrkivät kaatuilemaan.
- Kangasniemi 1935
Jouluna pitää kiljun pintaa vaikka ois kuin koiran rintaa, sekä lohta lohkottuna; jos ei muuta niin mujetta.
(muje=muikku)
Elitpä muulloin miten niukasti tahansa, kekrinä ja jouluna ja muina suurina juhlina anna oluen virrata ja ruokavarastojesi tyhjentyä.
Jouluksi leivottiin kolme suurta leipää: joululeipä, juustoleipä ja toukoleipä.
Leivät olivat joulun pyhät pöydällä päällätysten. Joululeipä syötiin loppiaisena, juustoleipä ensimmäisen
lehmän poikimisen jälkeen ja toukoleipä toukoa tehtäessä keväällä. Ne säilytettiin jyvähinkaloissa.
Äiti teki leivän, joululeipiä kun leipoi, ja tähkän pani leipään, jotta jos se palaa, niin
huono vuosi tulee. Jos ei pala, niin tulee hyvä vuosi.
- Ristijärvi 1915
Talossa oli jouluaattona syötävä illallinen aikaisin siinä päivähämärissä
ja sitten järjestettiin ruoka pöytään yöksi, että
tontut ja haltiat saivat tulla syömään. Näin ne tulivat lepytettyä.
- Kuhmoinen 1935
Sitten pysyy virkkuna koko vuoden kun jouluyön valvoo. Täytyy syödä seisaalla
ihan yhtäpäätä, että tulee hyvä vuosi ja on syömistä taas toisenakin
jouluna.
Jos emäntäväki ei tee joululeipätaikinan päälle ristinmerkkiä, jotain tapahtuu seuraavana vuonna.
(Tällä tarkoitetaan sitä, että kun leipä/jpoululimpputaikina on valmis, ennen nousemiseen laittoa
taikinan pinnalle painetaan ruksi/rasti kämmenensyrjällä. Ennen kellojen aikaa
tämä oli myös oiva tapa tietää, että kun ruksi oli kadonnut, niin taikina
oli kohonnut tarpeeksi)
- Pohjois-Pohjanmaa
Ennen joululeivät leivottiin Annan päivän (9.12.) yönä. Yhteen leipään oli tapana panna koristeeksi joulusilmät tai
ihmisen kasvojen muoto ja se syötiin joulupäivän aamuna. Vanhan uskomuksen mukaan joululeipä oli siunattua. Ensimmäiset
jauhot varattiin jo syyskesällä jouluna leivottavaa touko- eli kylvöleipää varten. Tätä toukoleipää ei jouluna syöty,
mutta se asetettiin pöytään kunniapaikalle. Joulupöydästä se siirrettiin jyvälaariin odottamaan kevätkylvöjen alkamista,
jolloin se syötiin. Näin siirtyi leivän siunaus tulevan sadon onneksi.
Jouluyöksi pirtin pöydälle jätettiin palavan kynttilän viereen vesimalja, jotta henget
saattoivat sammuttaa janonsa.
|
Aika rientää ja päivä pitenee
Jouluna on päivä jo kananaskelta pitempi, tapanina jo hullukin huomaa,
uunnavuonna uuninlämmityksen verran.
- Ylivieska 1912
Tapanina päivä on kukon askelta pitempi, loppiaisena pirtti jo
uutta päivää lämpiää.
Keskispyhänä jo hullukin havaattoo jotton päivä pirenny (27.12.).
- Isokyrö 1935
Päivä jouluna kukon askelta pitempi, Tapanina tamman laukka ja Uuna vuonna uunin lämmitys.
Talavipäiväseisauksen jäläkeen päivä on pitempi: jouluna kukonaskelta, tapanina tammanlaukkaa, uunnavuonna uuninlämmitystä.
Loppiaisena on päivä kukonaskelta pidempi.
Talvi tulee, koska kerkiää, joulu aina ajallaan.
Joulusta päivä kääntyy isännän puolelle, juhannuksesta rengin puolelle.
- Koijärvi 1937
Joulu tulee jollotellen
Joulu tulla jollottaa,
makkara kakkara kaenolossa,
siankinkku sieramessa,
olutpuolikko olala,
lampaallapakko suussa,
viinalekker leova alla.
Joulu se tulla jollottaa, makkara kakkara kainalossa, viinalekker leuan
alla.
- Kerimäki
Joulu tulla jollottaa, olokilyhe olalla, sian sorkka kainalossa.
Joulu tulla jollottellee, olokipetkele olalla survokakku kainalosa.
Joulu tulla jollottellee, oluttynnyri olalla juustokämpäle käjesä.
Joulu tulloo jouker kouker, pääsiäine päkker pukker.
- Korpilahti
Joulu tulluo jongertaa,
liha leipä lingertaa,
saavat lapset voita syödä,
vanhat ämmät talkkunaa.
- Pyhäjärvi 1937
Joulu tulla jollottaa,
oluttynnyri olalla,
juustokakku kainalossa,
kahavepannu kantapäässä.
- Paavola 1937
Jyviä linnuille ja riihen valmistelua
Kun antoi linnuille jyviä jouluaattona, niin oli toivossa ihmisillekin jyviä seuraavana kesänä.
- Laihia
Jouluaattona pidettiin riihen ovi auki. Se odotti silloin jo viljaa.
- Muurla
Akan ja ukon tärkeys jouluna
Paremp kesä lehmätä ko joulu ukota.
Ennen on vuoden leivättä
kuin joulun akatta.
Jouluks pitteä soaha akka vaik lepäst.
Ennen kesä lehmättä kuin joulu akatta.
Enne o kesän lehmätä kun joulu akata.
-Haukivuori
Jouluisia yleisviisauksia
Joulun aatto pitkä päevä, laeskan akan työpäevä.
Tuhlaavaiset savolaiset toivottavat toisilleen joulua näin: Haaskaa joulua!
On joulu liki mutta pahalla puolella.
Veheriäinen joulu teköö valakoosen pääsiäisen.
On kekri köyhälläkin, joulu-juhla vaivaisella, laskiainen laiskallakin.
Kaikis näis ollaa, sano ämmä ko jouluyän katiskas ol.
- Satakunta
Joulu tulloo ja isäntä on vasta pipliaa ettimäs!
- Etelä-Pohjanmaa
Hyrräöttää se hyvissäe vuatteissa, sano tyttö kun retonkipuvussa
joulukirkkoon mänj.
- Savo
Parahalla aikaa, sanoo Keskitupa, ku jouluksi trenki kuali.
- Etelä-Pohjanmaa
Ei näitä lapsille kasva eikä päivässä, sano joulupukki partaansa.
|
Lähteet
Joulu - Erkki Tantun sananparsikuvituksia. SKS 1996.
Suuri perinnekirja - Toimittanut Satu Aalto - Karisto 2008
Kustaa Vilkuna: Vuotuinen ajantieto
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus
MTK - Kansanviisaudet
Lääketieteellinen aikakauskirja
Karjalan Liitto - Uusikirkkolaisia sananparsia/koonnut Raita Parkkunen
Arkihuolesi kaikki heitä - Joulunviettoa Nurmijärvellä
Kotiliesi
Sirpa Karjalainen: On jouluaatto.
Ritva Lehmusoksa: Joulu, joulu armas aika - suuri suomalainen joulukirja.
Leena Laulajainen: Mistä tuntee joulun?
SKS: Joulu joutui
MTV3 Helmi
Nykysuomen sanakirja
Thuleian Tupa: Staalo – Saamenmaan kutsumaton vieras
Saamelaisten joulustaalo
Staalo on saamelaisten mytologian paha henki. Jouluna Lapin tuntureilla taittaa
taivalta hurjaa vauhtia ajohärkien taikka metsän eläinten vetämällä reellä erityinen joulustaalo.
Joulustaalo on pelottava, suorastaan kauhistava eläjä ja hänen tieltään on syytä pysyä pois, jos
haluaa säilyttää terveyteynsä. Muinoin kotien lähistöillä olevilta ajourilta
siivottiin jouluksi pois kaikki esteet ja kaatuneet puut, jotta ne eivät
aikaansaisi joulustaalon pysähtymistä juuri omille asuinmaille.
Kun tuhmia lapsia on peloteltu sillä, että joulupukki tulee
ja antaa risupiiskaa - niin saamelaiset ovat pelotelleet tuhmia lapsiaan
niin, että staalo tulee ja syö koko lapsen suihinsa lihoineen luineen.
Wanhan kielen waikeuksia
Vanhoissa sananparsissa, jotka on kirjattu ylös alkuperäisellä murteella, joutuu
lukija useinkin arvuuttelemaan sananparren tarkkaa sisältöä. Onhan loputon määrä
entisaikojen esineistöstäkin nimineen nykypäivän lukijalle täysin outoja.
Alla esimerkkinä, Peräseinäjoella asuva ihminen on sanonut murteella jotakin,
josta suunnilleen näkee sisällön, mutta joutuu kuitenkin mietiskelemään
sisällön merkitystä.
"Minoon saanuj jouluklaffia korian kaulahitten."
= Minä olen saanut joululahjaksi kauniin kaulahuivin.
Joulusauna kansanviisauksissa
Katso joulusaunasivulta!
Joulusää kansanviisauksissa
Katso joulusääsivulta!
|
Joulukortti vuodelta 1929.
Joulukortti vuodelta 1940 - kenttäpostia rintamalta kotiin.
|
|
|
|
|