Menu
Joulu
Wanhanajan Joulua

Joulun sananlaskut, sananparret, hokemat, värssyt, lorut, tavat, taiat, uskomukset ja kansanviisaudet

Joulurauha kestää tuomaanpäivästä loppiaiseen. Silloin ei saa metsää rikkoa eikä kehrätä; muuten karhu syö kesällä lehmiä.
- Itä-Pohjanmaa

Joulu juhlista suurin, pappi paras vierahista.

Joulu juhlista paras, pappi paras vierahista.

Jouluaatto pitkä päivä, laiskan ämmän lepopäivä.

Tule joulu koskas tahdot - jo paitani paikattu on.

Joulu on juhlista jaloin ja pääsiäinen pyhistä paras.
- Haapajärvi 1888

Jokainen jouluksensa,
köyhäkin köyriksensä.
- Tervo 1936

Joulu tulee, juosta pitää, ennättää sitä kävellä köyrinäkin.
- Tervo 1935

Joulu on joka vuos, mut juhannus ei ou ku kerran kesässä.
- Savonlinna 1936

Juhannus on joka kesä, mutta joulu vain kerran vuodessa.

Joulu juhlista jaloin.

Joulu juhlista jaloin, pikkujouluista kontaten.

Tunnelmallista Joulua

Joka ei jouluna juosta jaksa niin se mörölle.

Jokainen jouluna kirkkoon, pääsiäisenä, joka pääsee.
- Jyväskylä

Knuutin knuppi, joulun loppu, hiiva hattuun, tappi taskuun.
- Nuutinpäivästä Porvoossa

Jouluna jottain saadaan.

Joulutaikoja ja ennusmerkkejä

Jouluna piirrettiin ennen liidulla risti oven pihtipieleen, jotta onni taloa suosisi.
- Myrskylä 1922

Oven yläpuolelle oli kaiverrettu ympyrä ja sen sisään risti. Tämän tarkoituksena oli karkoittaa kaikki pahat henget talosta.
- Orimattila 1935

Joulukirkosta tultua piti kiireesti pyydystää musta kissa, nylkeä se ja keittää saunassa luut puhtaiksi, koko ajan peiliin katsoen. Kissan luut piti panna pussiin. Luupussin kera ihmiselle onnistui kaikki paitsi varastaminen talosta, jossa oli kynnyksen alla hevosenkenkä.

Jos kirkkoreellä matkattaessa hevonen katsoi taakseen, tiesi se sitä, että joku reessä olija kuolisi pian. Sen sijaan, jos joku reessä istujista sattui putoamaan kirkkomatkalla, tiesi se hänelle pian häitä.

Kun aattoiltana juoksi kolmesti kirkon ympäri myötäpäivään, saattoi kutsua paran eli haltijan toiveitaan toteuttamaan.

Joulupäivänä kirkkoon piti mennä pääkallo kassissa. Kallon silmänaukkojen läpi kun katseli koko saarnan ajan ja sitten poltti ruumisrasvasta valettua kynttilää niin muuttui näkymättömäksi!

Jos onnistui kirkossa viemään saarnastuolista kynttilän ja sulattamaan sen, niin varkaisiin mennessä lukot aukesivat itsestään.

Joulupäivänä kukko tuotiin tupaan ennustamaan. Kenen nimikkomurenen se ensimmäisenä olkipiiristä nokaisi, hän pääsi ensimmäisenä naimisiin.

Missä on hyvä kasken paikka, sitä kysyttiin tuvassa olkia kattoon heittämällä. Sulavilla suolanrakeilla, palavilla päreillä yms. kysyttiin kuoleman ennettä, terveyttä, puolisoa tai hyvää vuotta. Tämän tapaisia taikoja oli loputtomiin.

Wanhanajan Joulua

Antti, Tuomas, Tapani ja Nuutti

Antti joulut alottaa,
Tuomas tupaan taluttaa.

Hyvä Tuomas joulun tuopi,
paha Nuutti sen pois viepi.

Hyvä tuomas joulun tuopi,
Tapani takaisin viepi.
- Sotkamo

Hyvä tuomas joulun tuopi,
viinalekkeri selässä,
talkkunavakka kainalossa.
- Karttula

Hyvä Tuomas joulun tua,
paha Knuuti poijes viä.
- Noormarkku 1938

Tuomaasta housut naulaan ja alkaa joulurauha.
- Häme ja Uusimaa

Kell' ei oo Tuomaan päivänä, sill' ei oo joulunakaan. (Ruoasta)

Tunnelmallista Joulua

Tule meille Tuomas kulta,
tuopas joulu tullessas,
oluttynnör olallas,
pikarit pullot pivossas,
juustot kakut kainalossas.
Kylläs meijän portin tunnet,
hallova koira portin alla,
tervaristi ja rautarenkas.
- Kuusjoki 1922

Nuutin syötin, Nuutin juotin,
Nuutin nurkalle nukutin.
Nuutti nukku nuhjuhinsa,
vaipu vaateriesyhinsä.
Tuopa tuolta hiivanpieliist
tammisesta huonehesta,
koivusen tapin takaa,
jos tuolla jotakin makaa.
Sitten mä mahtan toki tuhma olla,
jos mä toistai teille tulen.
- Heinolan pitäjä 1914

Tule meille Tuomas kulta,
tuopa joulu tullessasi!
Tule kekri, jouvu joulu,
Sekä pääse pääsiäinen!
Kyll' n kystä aitassamme,
Paljo pantua eloa,
Sirkan reisi, paarman jalka,
Peiposen peräpakara,
Sammakon sakarivarvas,
Sisiliskon silmäpuoli.
- Kanteletar
Wanhanajan Joulua

Hyvä Tuomas Joulun tuopi, hiiva-nuutti hiivan saapi.

Tuomas on aina juomas.

Tuomas tulloo tuoppi käes koettalemmaa kaljan makua.

Tuomas ensin ylös sannoo, Maaria vasta poijes ajaa. (Torppareiden kontrahdit irtisanottiin Tuomaan päivänä)
- Forssan seutu

Keski-Pohjanmaalla lapset piiskattiin Tuomaan päivänä, tai ainakin uhattiin piiskauksella, jotta saatiin joulurauha.

Hyvää Joulua

Kulkee kuin kuningas,
vaeltaa kuin valtaherra,
joka vuosi varrotaan
köyhimpäänkin kotihin.
Mikä se on?
Vastaus: joulu tai pääsiäinen tai köyri.

Joulusta päivä kääntyy isännän puolelle, juhannuksesta rengin puolelle.
Jos joulupäivänä syntyy uusi kuu, tulee seuraava vuosi hyvä vilja-, hedelmä- ja naimavuosi.
- Vanaja 1937

Vaimon perintö ei kestä kuin Tuomaanpäivästä jouluun.
- Kittilä 1920

Tunnelmallista Joulua

Näin vanha kansa tietää

Jos joulupäivänä syntyy uusi kuu, tulee seuraava vuosi hyvä vilja-, hedelmä- ja naimavuosi.
- Vanaja 1937

Jouluna ja tahvananpäivänä jos oli kirkas ilma, niin ennustettiin hyvää vuotta: Onnellinen otravuosi, tuli hyvä karjavuosi, heinävuosi ja marjavuosi, sekä naisiin nauruvuosi, tuli poikiin saantivuosi.
- Koivisto 1937

Jos joulun ja uudenvuoden välillä näkyy linnunrata, tulee hyvä vuosi.
- Kuusamo 1935

Kirkas tähtitaivas jouluyönä peltojen päällä suo seuraavana syksynä hyvän viljasadon.
- Pohjois-Pohjanmaa

Jouluyön kun on taivas tähdessä, silloin tulee hyvä marja- ja sienivuosi. Miten paljon tähtiä, niin paljon marjoja.
- Rautu 1938

Wauhdikasta Joulua

"Jouluna joka mies ajaa kirkkoon, mutta se on mies joka ajaa pääsiäisenä." Silloin kun on huonot tiet ja vähän karjanruokaa ja hevoset väsyneitä talven rahtiloista. Mutta jouluna joka kaplahalla.
- Terijoki 1937

Aatto joulusta paras,
iltapuoli laskiaisesta.
- Saloinen 1936

Jos olis’ kuusi joulua vuodessa ja kuusi viikkoa joka joulussa, laiskankin laatu ois elellä.

Olisi vuodessa seitsemän joulua, joka joulua seitsemän viikkoa. silloin kelpaisi renkinäkin olla.

Joulukseen jokainen kokoo, joulukseen hiirikin säästää.

Kivaa Joulua

Jouluaattoa vastaan pitää jo puolelta yöltä nousta yläälle, kun kaikki työt pitää tulla tehdyksi puoleen päivään mitä päivässä yleensä pruukataan tehdä.
- Lapua 1935

Jos elikoille (hevoset, lampaat, lehmät) ei jouluaattona anna hyväksi valikoituja heiniä, tulee seuraavana kesänä huono satovuosi.
- Pohjois-Pohjanmaa

Hevonen, joka jouluna ei jaksa, sen saa kesällä susi syödä.

Tunnelmallista Joulua
Maukasta Joulua

Joulun syömistä, ruokia ja juomia

Tulis joulu, että sais yöllä syyvä!

Tulis taas joulu että sais yölläkin syölä.
- Asikkala

Tulispa Joulu sais yöllä syödä ja alasti maata.
- Satakunta

Jos tuliis joul et sais yäls syäd ja paedallas tanssat.
- Eurajoki

Juoman jouluna pitää, vaikka vatsakin venyisi, jalat eivät jaksaisikaan.

Jos on tähkätön juhannus, on leivätön joulu.

Tulis taas joulu, nii sais kokonaisen silakan.

Kun on joulu, niin on joulu, paistahan akka toinen silakka.

Ku joul o nii joul o, tuos ämm molema silaka pöyttä.
- Pertteli

Pieniä ne on silakat joulukaloiksi.

Ei sillä niin suurta merkitystä, mitä syö joulun ja uuden vuoden välillä, vaan mitä syö uuden vuoden ja joulun välillä.

Jouluun asti ne on piikat ja potutki hyviä, vain sitte ne on vaikka mitä.
- Lumijoki 1935

Juoman jouluna pitää, syödä lihaa laskiaissa.

Joulun sanomaa

Hauskaa joulua Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Petra


Juuvvaha joulun pittää, lihhaa syyvä laskijaisen.

Saamam pitä joulum piimä vaik saappas kirnutas.

Ei ole joulua, jos ei joulun jalkoi. (Jaloilla tarkoitetaan joululeivän lisäksi leivottuja pikkupullia)

Jouluna juuvvaa, köörinä kiikutaa ja laskijaesena lasketaam mäkkee.

Annana oluet pannaan, juhlana joukolla juodaan.
- Töysä

Anni oluet panee. (Jouluoluenpano alkaa Annan päivänä 15.12)

Anna leipoo. (Joulun leipomiset alkavat Annan päivänä 15.12)

Kun joulunaattona syö kolme suolaista muikkua (mujetta) pyrstö edellä ennen nukkumista, niin sulhanen tulee unissa juottaman.
- Tohmajärvi 1936

Kun jouluaamuna rahvaan syödessä menee pihalle ja katsoo ikkunasta syöjiä, niin näkee niiden joukossa sulhasensa.
- Nurmes 1891

Saatiin lako-ohraa, jos miehet joulujuomingeissa pyrkivät kaatuilemaan.
- Kangasniemi 1935

Jouluna pitää kiljun pintaa vaikka ois kuin koiran rintaa, sekä lohta lohkottuna; jos ei muuta niin mujetta. (muje=muikku)

Elitpä muulloin miten niukasti tahansa, kekrinä ja jouluna ja muina suurina juhlina anna oluen virrata ja ruokavarastojesi tyhjentyä.

Jouluksi leivottiin kolme suurta leipää: joululeipä, juustoleipä ja toukoleipä. Leivät olivat joulun pyhät pöydällä päällätysten. Joululeipä syötiin loppiaisena, juustoleipä ensimmäisen lehmän poikimisen jälkeen ja toukoleipä toukoa tehtäessä keväällä. Ne säilytettiin jyvähinkaloissa.

Äiti teki leivän, joululeipiä kun leipoi, ja tähkän pani leipään, jotta jos se palaa, niin huono vuosi tulee. Jos ei pala, niin tulee hyvä vuosi.
- Ristijärvi 1915

Talossa oli jouluaattona syötävä illallinen aikaisin siinä päivähämärissä ja sitten järjestettiin ruoka pöytään yöksi, että tontut ja haltiat saivat tulla syömään. Näin ne tulivat lepytettyä.
- Kuhmoinen 1935

Sitten pysyy virkkuna koko vuoden kun jouluyön valvoo. Täytyy syödä seisaalla ihan yhtäpäätä, että tulee hyvä vuosi ja on syömistä taas toisenakin jouluna.

Jos emäntäväki ei tee joululeipätaikinan päälle ristinmerkkiä, jotain tapahtuu seuraavana vuonna. (Tällä tarkoitetaan sitä, että kun leipä/jpoululimpputaikina on valmis, ennen nousemiseen laittoa taikinan pinnalle painetaan ruksi/rasti kämmenensyrjällä. Ennen kellojen aikaa tämä oli myös oiva tapa tietää, että kun ruksi oli kadonnut, niin taikina oli kohonnut tarpeeksi)
- Pohjois-Pohjanmaa

Ennen joululeivät leivottiin Annan päivän (9.12.) yönä. Yhteen leipään oli tapana panna koristeeksi joulusilmät tai ihmisen kasvojen muoto ja se syötiin joulupäivän aamuna. Vanhan uskomuksen mukaan joululeipä oli siunattua. Ensimmäiset jauhot varattiin jo syyskesällä jouluna leivottavaa touko- eli kylvöleipää varten. Tätä toukoleipää ei jouluna syöty, mutta se asetettiin pöytään kunniapaikalle. Joulupöydästä se siirrettiin jyvälaariin odottamaan kevätkylvöjen alkamista, jolloin se syötiin. Näin siirtyi leivän siunaus tulevan sadon onneksi.

Jouluyöksi pirtin pöydälle jätettiin palavan kynttilän viereen vesimalja, jotta henget saattoivat sammuttaa janonsa.

Aika rientää ja päivä pitenee

Jouluna on päivä jo kananaskelta pitempi, tapanina jo hullukin huomaa, uunnavuonna uuninlämmityksen verran.
- Ylivieska 1912

Tapanina päivä on kukon askelta pitempi, loppiaisena pirtti jo uutta päivää lämpiää.

Keskispyhänä jo hullukin havaattoo jotton päivä pirenny (27.12.).
- Isokyrö 1935

Päivä jouluna kukon askelta pitempi, Tapanina tamman laukka ja Uuna vuonna uunin lämmitys.

Talavipäiväseisauksen jäläkeen päivä on pitempi: jouluna kukonaskelta, tapanina tammanlaukkaa, uunnavuonna uuninlämmitystä.

Loppiaisena on päivä kukonaskelta pidempi.

Talvi tulee, koska kerkiää, joulu aina ajallaan.

Joulusta päivä kääntyy isännän puolelle, juhannuksesta rengin puolelle.
- Koijärvi 1937

Hauskaa Joulua

Joulu tulee jollotellen

Joulu tulla jollottaa,
makkara kakkara kaenolossa,
siankinkku sieramessa,
olutpuolikko olala,
lampaallapakko suussa,
viinalekker leova alla.

Joulu se tulla jollottaa, makkara kakkara kainalossa, viinalekker leuan alla.
- Kerimäki

Joulu tulla jollottaa, olokilyhe olalla, sian sorkka kainalossa.

Joulu tulla jollottellee, olokipetkele olalla survokakku kainalosa.

Joulu tulla jollottellee, oluttynnyri olalla juustokämpäle käjesä.

Joulu tulloo jouker kouker, pääsiäine päkker pukker.
- Korpilahti

Joulu tulluo jongertaa,
liha leipä lingertaa,
saavat lapset voita syödä,
vanhat ämmät talkkunaa.
- Pyhäjärvi 1937

Joulu tulla jollottaa,
oluttynnyri olalla,
juustokakku kainalossa,
kahavepannu kantapäässä.
- Paavola 1937

Jyviä linnuille ja riihen valmistelua

Kun antoi linnuille jyviä jouluaattona, niin oli toivossa ihmisillekin jyviä seuraavana kesänä.
- Laihia

Jouluaattona pidettiin riihen ovi auki. Se odotti silloin jo viljaa.
- Muurla

Akan ja ukon tärkeys jouluna

Paremp kesä lehmätä ko joulu ukota.

Ennen on vuoden leivättä kuin joulun akatta.

Jouluks pitteä soaha akka vaik lepäst.

Ennen kesä lehmättä kuin joulu akatta.

Enne o kesän lehmätä kun joulu akata.
-Haukivuori

Jouluisia yleisviisauksia

Joulun aatto pitkä päevä, laeskan akan työpäevä.

Tuhlaavaiset savolaiset toivottavat toisilleen joulua näin: Haaskaa joulua!

On joulu liki mutta pahalla puolella.

Veheriäinen joulu teköö valakoosen pääsiäisen.

On kekri köyhälläkin, joulu-juhla vaivaisella, laskiainen laiskallakin.

Kaikis näis ollaa, sano ämmä ko jouluyän katiskas ol.
- Satakunta

Joulu tulloo ja isäntä on vasta pipliaa ettimäs!
- Etelä-Pohjanmaa

Hyrräöttää se hyvissäe vuatteissa, sano tyttö kun retonkipuvussa joulukirkkoon mänj.
- Savo

Parahalla aikaa, sanoo Keskitupa, ku jouluksi trenki kuali.
- Etelä-Pohjanmaa

Ei näitä lapsille kasva eikä päivässä, sano joulupukki partaansa.

Wauhdikasta Joulua

Lähteet
Joulu - Erkki Tantun sananparsikuvituksia. SKS 1996.
Suuri perinnekirja - Toimittanut Satu Aalto - Karisto 2008
Kustaa Vilkuna: Vuotuinen ajantieto
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus
MTK - Kansanviisaudet
Lääketieteellinen aikakauskirja
Karjalan Liitto - Uusikirkkolaisia sananparsia/koonnut Raita Parkkunen
Arkihuolesi kaikki heitä - Joulunviettoa Nurmijärvellä
Kotiliesi
Sirpa Karjalainen: On jouluaatto.
Ritva Lehmusoksa: Joulu, joulu armas aika - suuri suomalainen joulukirja.
Leena Laulajainen: Mistä tuntee joulun?
SKS: Joulu joutui
MTV3 Helmi
Nykysuomen sanakirja
Thuleian Tupa: Staalo – Saamenmaan kutsumaton vieras

Harrasta Joulua

Saamelaisten joulustaalo

Staalo on saamelaisten mytologian paha henki. Jouluna Lapin tuntureilla taittaa taivalta hurjaa vauhtia ajohärkien taikka metsän eläinten vetämällä reellä erityinen joulustaalo. Joulustaalo on pelottava, suorastaan kauhistava eläjä ja hänen tieltään on syytä pysyä pois, jos haluaa säilyttää terveyteynsä. Muinoin kotien lähistöillä olevilta ajourilta siivottiin jouluksi pois kaikki esteet ja kaatuneet puut, jotta ne eivät aikaansaisi joulustaalon pysähtymistä juuri omille asuinmaille. Kun tuhmia lapsia on peloteltu sillä, että joulupukki tulee ja antaa risupiiskaa - niin saamelaiset ovat pelotelleet tuhmia lapsiaan niin, että staalo tulee ja syö koko lapsen suihinsa lihoineen luineen.

Wanhanajan Joulua

Wanhan kielen waikeuksia

Vanhoissa sananparsissa, jotka on kirjattu ylös alkuperäisellä murteella, joutuu lukija useinkin arvuuttelemaan sananparren tarkkaa sisältöä. Onhan loputon määrä entisaikojen esineistöstäkin nimineen nykypäivän lukijalle täysin outoja.

Alla esimerkkinä, Peräseinäjoella asuva ihminen on sanonut murteella jotakin, josta suunnilleen näkee sisällön, mutta joutuu kuitenkin mietiskelemään sisällön merkitystä.

"Minoon saanuj jouluklaffia korian kaulahitten."

= Minä olen saanut joululahjaksi kauniin kaulahuivin.

Joulusauna kansanviisauksissa

Katso joulusaunasivulta!

Joulusää kansanviisauksissa

Katso joulusääsivulta!

Wauhdikasta Joulua
Hauskaa joulua JOULUA Hauskaa joulua JOULUA Hauskaa joulua JOULUA Hauskaa joulua JOULUA Hauskaa joulua
Jouluaatto, jouluale, jouluapulainen, jouluarvoitus, jouluaskare, jouluateria, jouluavustus, joulubaletti, jouluelokuva, jouluenkeli, joulufiilis, jouluhali, jouluhalko, jouluhartaus, jouluherkku, jouluhullu, jouluhumala, jouluhuutokauppa, jouluhäät, jouluhöperö, jouluhöpsö, joulujuhla, joulujulkaisu, joulujumalanpalvelus, joulujuoma, joulukahvi, joulukakku, joulukaktus, joulukala, joulukalenteri, joulukalja, joulukaramelli, joulukarkki, joulukatu, joulukepponen, joulukeräys, joulukiire, joulukinkku, joulukirja, joulukirjallisuus, joulukirkko, joulukonsertti, joulukoriste, joulukukka, joulukuusi, joulukuva, joulukuvaelma, joulukynttelikkö, joulukynttilä, joululaulu, joululehti, joululeikki, joululeipä, joululevy, joululiikenne, joululimppu, joululoma, joululyhde, joulumakeinen, joulumakkara, joulumarkkinat, joulumerkki, joulumessut, joulumuori, joulumusiikki, joulumyyjäiset, joulunumero, joulunäytelmä, joulunäyttely, jouluoljet, jouluolut, jouluomena, jouluoratorio, joulupahnat, joulupaisti, jouluparaati, joulupata, joulupiparkakku, joulupirtti, jouluporsas, jouluposti, joulupukki, joulupulla, joulupuuro, joulupäivä, joulupöytä, jouluraha, joulurakas, joulurauha, joulurukous, jouluruno, jouluruoka, jouluruusu, jouluryyppy, joulusaarna, joulusahti, joulusaippua, joulusalaatti, joulusalarakas, joulusatu, joulusiivous, joulusinappi, joulusuudelma, joulusuukko, joulusuukkonen, joulutaide, joulutarina, joulutervehdys, joulutodistus, joulutoivotus, joulutonttu, joulutulppaani, joulutupa, joulutähti, jouluvalo, jouluviina, jouluviini, jouluvirsi, jouluyllätys, jouluyö, jouluähky, jouluörkki, jouluörveltäjä...
Joulu
Hauskaa joulua
*** tunturisusi.com linkit ***