Menu
Joulu
Joulukello Pilottivene eli luotsivene

Punainen pilotti- eli luotsivene Utön vesillä 29.1.2013.

Joulu Katso ylin kuva kokonaisena.

Hauskaa joulua Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Flickr/Bessest
Utö
UTÖ

Utön kalliosaari tunnetaan merimerkeistään jo keskiajalta periytyvistä purjehdusselostuksista. 1200-luvulla tiedetään saarella olleen kivistä ladottu kauas merelle näkyvä rakennelma ja 1500-luvulla masto, jonka huipussa oli tynnyri. Ensimmäinen asutus saarelle saatiin 1540-luvulla, kun Ruotsin kruunu määräsi kaksi jurmolaista kalastajaa muuttamaan saarelle, toimimaan tarvittaessa luotseina sekä polttamaan tulia laivojen opastamiseksi.

Utön saari sijaitsee Länsi-Turunmaan kaupungissa Saaristomerellä. Se on Suomen eteläisin saari, noin 100 km Turusta etelään. Utö sijaitsee Saaristomeren tärkeimmän sisääntuloväylän varrella. Utö on toiminut jo ainakin 1600-luvulta lähtien luotsien, majakanvartijoiden, tullimiesten ja sotilaiden tukikohtana.

Utöhön pääsee nykyisin yhteysalus Eivorilla. Saaressa asuu tätä nykyä talvisin noin 40 henkeä, mutta kesäisin väkimäärä ainakin kolminkertaistuu,

Ensimmäisestä maailmansodasta lähtien Utössä oli Puolustusvoimien joukkoja aina vuoteen 2005 saakka, jolloin sotilaat poistuivat saarelta ja varusmieskoulutuskin saarella samalla päättyi.

Hauskaa joulua All Rights Reserved
*Kuvat yllä ja oikealla - Utö 20.12.2010 - Copyright © Flickr/Heikki Sarparanta
Photo used with permission.
Utö
Utö
Joulukello Utö - 19.12.2010 Hauskaa joulua All Rights Reserved
*Kuva - Copyright © Flickr/Heikki Sarparanta
Photo used with permission.
Majakka

Utö on Suomen vanhin majakka; sen 250-vuotisjuhlia vietettiin kesällä 2005. Puolustusvoimat on pitkään pitänyt hallussaan suurinta osaa saaresta, mutta nykyisin tilanne on toinen. Niinpä saarella pääsee liikkumaan vapaammin kuin ennen, mm. Kesnäsin niemi on avattu kävijöille.

Ensimmäinen majakkatorni saarelle on rakennettu jo vuonna 1753. Tämä majakka räjäytettiin Suomen sodassa ja uusi majakkatorni valmistui vuonna 1814. Nykyinen majakka on rakennettu tuona vuonna rakennetun majakan nelikulmaiseen, kivimuurattuun runkoon. 1800-luvun alkupuolella majakanvartijoiden määrä nousi kahdesta neljään. He asuivat vuonna 1753 rakennetussa, nykypäivänäkin pystyssä olevassa "stenhusetissa", joka käsitti kolme huonetta ja pakarituvan. 1800-luvulla myös koko saaren väkiluku nousi lähelle sataa. Majakkatornin juuressa sijaitsevassa Stenhusetissa toimii nykyisin Utön kotiseutumuseo, joka on avoinna kesäaikaan.

Vuonna 1865 majakka sai punavalkoisen pystyraidoituksensa ja vuonna 1869 sen lyhtyosa muutettiin nykyistä vastaavaksi. Vuonna 1935 Utöstä tuli Suomen ensimmäinen radiomajakka. Tornin tyveen rakennettiin kivinen voima-asema, josta lopulta koko saari sai sähkönsä. Majakan kiinteä valo todettiin vähitellen hankalaksi sen sekoittuessa saaren muihin valoihin ja niinpä valo muutettiin nykyiseksi vilkkuvaloksi.

Majakkaa hoitaa nykyisin sivutoiminen loistonhoitaja, viimeisen majakkamestarin jäätyä eläkkeelle 1990-luvulla. Nykyisin majakan omistaa Merenkulkuhallitus. Majakkaan pääsee tutustumaan opastetuilla kierroksilla, omatoiminen tutustuminen ei ole mahdollista.

Korkeus merenpinnasta 39,6 metriä.

Majakkatornin korkeus maanpinnasta 23,8 metriä.

Rakennusmateriaali graniitti.

Sotilaallisesti tärkeä sijainti

Utön saarella on kautta historiansa ollut tärkeä sotilaallinen merkityksensä. Krimin sodan (1853 - 1856) aikana Englannin laivasto käytti saarta tukikohtanaan aiheuttamatta kuitenkaan suurempaa tuhoa. Tsaarinvallan toisen sortokauden aikana 1912 luotsilaitoksen virat täytettiin venäläisillä ja ensimmänen maailmansota toi saarelle myös venäläisiä sotilaita. He muuttivat saaren linnakkeeksi ja viipyivät siellä Suomen itsenäistymiseen asti. Neuvostoliitto pommitti saaren linnaketta talvisodan aikana joulukuussa 1939.

Utön koulu, kauppa ja hotelli

Koulutoiminta aloitettiin jo 1840-luvulla, kun ylimajakanvartija aloitti majakka- ja luotsiväen kirjoitus- ja laskutaidon harjoittamisen. Kansakoulu perustettiin vuonna 1884. Oppilasmäärä on vaihdellut yhdestä reiluun kahteenkymmeneen. Koulua voi käydä esikoulusta kuudennen luokan loppuun. Peruskoulun viimeiset luokat opiskellaan Korppoon keskustassa. Silloin oppilaat asuvat viikot perhemajoituksessa ja pääsevät viikonlopuksi kotiin.

Utössä on myös paikallinen kauppa, Utö Handel, josta voi ostaa saaristoaiheisia matkamuistoja. Kesällä 2008 saarella aloitti toimintansa hotelli vanhoissa puolustusvoimien tiloissa.

Venytetty saarna

Utön väki on usein laittanut oman henkensä uhrautuvasti peliin, kun haaksirikkoutuneiden alusten miehistöjä on pelastettu. Jos rantakiville kuitenkin huuhtoutui alus, josta miehistö oli jo kadonnut ja hukkunut, oli laiva sisältöineen asukkaille kuuluvaa meren antia.

Eräänä sunnuntaina, kun majakkamestari oli lukemassa postillasta saarnaa kirkkoväelle, tuli hänen pikku tyttärensä kuiskaamaan isälle, että rantakivikkoihin oli ajautunut laiva. Majakkamestari kuiskasi tytölle niin, että kirkkoväki ei kuullut, että tämän oli vietävä kotiväelle sanaa, että nämä lähtevät kiireesti korjaamaan talteen meren antia. Sen jälkeen majakkamestari jatkoi lukemistaan vielä toisella ylipitkällä saarnalla, niin että laivasta tietämätön kirkkoväki ei ehtisi mukaan saaliinjaolle.

Tämä, jo monta miespolvea sitten sattunut tapaus muistutti siitä, että uutterinkaan hartauden harjoittaminen ei aina pelastanut saaren saarnamiehiä joutumasta itsekin joskus itsensä vanhan kehnon pauloihin.

Puu ja kissa kuusivuotiaana

Majakkasaarilla elettiin eristettyä elämää. Utö oli siitä poikkeuksellinen majakkasaari, että siellä oli oma koulu. Useimmilla majakoilla ei ollut omaa koulua. Vielä 1930-luvulla lapset pidettiin näillä kouluttomilla majakkasaarilla siihen asti, kunnes he aloittivat koulunkäynnin. Esimerkiksi Ulkokallan majakkamestarin tytär näki ensimmäisen kerran elämässään puun ja kissan vasta kuusivuotiaana, kun hän siirtyi majakalta kouluun.
Joulukirkko

Majakan kolmannessa kerroksessa sijaitsee majakan erikoisuus: kirkko, jonka alkuperäinen sisustus on ajalta ennen vuotta 1841, jolloin se mainittiin luotsiamiraali Alexander Wallrondsin raportissa.

Nykyisin, ensimmäisen adventtisunnuntaina alla seurakunta järjestää majakkakirkossa adventtihartauden ja jouluna saarelaiset kokoontuvat saarelaisten itsensä järjestämään joulukirkkoon.

Majakkakirkko, kuten itse majakkakin, on Merenkulkulaitoksen omistuksessa. Majakka on avoinna vierailijoille opastettujen kierrosten yhteydessä, joita järjestetään kesäaikana päivittäin. Muina aikoina majakka avataan sopimuksen mukaan.

Utön joulu

Utötä voi hyvällä syyllä kutsua idylliseksi paratiisisaareksi ja sen joulusta välittyy samanlainen, idyllinen ja mitä kaunein kuva. Parhaiten näin netissä pääsee ympäri vuoden ja joulun aikaan seuraamaan saaren elämää, kun seuraa Utön koulun blogia.

Joulukello Utön koulun blogi

Lähteet
Seppo Laurell: Suomen majakat - Nemo, Merenkulkulaitos 1999
Utö
Rosita: Majakkapäivä Utössä
Blogi: Pienen saaren pienessä koulussa - Hetkiä Utön koululta
Veneily.fi: Utö
Suomen Majakkaseura
Stenhuset - Utön kotiseutumuseo
Petri Kosonen: Majakkamatkailua Saaristomerellä


Utön vaaralliset vedet

Utö ei ole ollut aina sellaista idylliä, jollaisena sen helposti nykyisin näemme. Tietyissä olosuhteissa, kun luonto näyttää voimaansa, meri on aina arvaamaton. Utön karikkoisilla ja magneettisten häiriöiden vaivaamilla vesillä on parkkiintuneinkin merenkulkija usein joutunut pelon ja vavistuksen valtaan.

Utön vaarallisilla vesillä ovat monet pimeässä, myrskyssä tai lumipyryssä navigoineet laivat kohdanneet matkansa pään. Veneillään apuun rientäneet saarelaiset ovat useimmiten saaneet pelastetuksi ainakin niiden laivaväen. Toisinaan on kuitenkin käynyt niin, että rajuilman raivo on tehnyt mahdottomaksi avun antamisen. Yksi traagisimmista haaksirikoista sattui marraskuussa 1929, kun kuunari Draken ajoi karille aivan Utön eteläpuolella. Sen 11 merimiestä kamppailivat kaksi vuorokautta matalalla kalliopaadella, jonka yli hyiset aallot koko ajan pyyhkivät. Utön asukkaat seurasivat voimattomina heidän kohtaloaan muutaman sadan metrin päässä. Korkeina vyöryvät aallot estivät kaikki pelastusyritykset. Myrskyn lopulta laannuttua, puolet miehistä oli hukkunut tai paleltunut hengiltä.

Kamppailu elämästä ja kuolemasta jouluna 1946

Jouluna 1946 tuhoutui Utön luona 9 000 tonnin amerikkalainen rahtialus Park Victory. Laiva oli jäänyt Utön edustalle odottelemaan aamun valkenemista. Illalla myöhään puhkesi äkillisesti hurja lumimyrsky, jolloin aluksen ankkurit pettivät, laiva ajautui karille, katkesi ja upposi. 48 merimiestä kamppailivat pilkkopimeässä yössä, lumimyrskyn raivotessa heidän ympärillään, elämästä ja kuolemasta. Haaksirikossa kymmenen heistä menehtyi.
Utö
Joulukello Utö - 21.12.2010 Hauskaa joulua All Rights Reserved
*Kuva - Copyright © Flickr/Heikki Sarparanta
Photo used with permission.
*** tunturisusi.com linkit ***