|
|
|
|
JUHANNUS ON MEILLÄ HERTTAINEN
Kun juhannuksen sanotaan olevan herttainen, niin se on silloin sydämellinen,
hellä, hyvä, miellyttävä, suloinen, viehättävä, soma, sievä ja ihana. Silloin aurinkokin lämmittää herttaisesti
ja suven herttaisuus on kukkeimmillaan, juhannusillan ollessa herttaisimmillaan.
Ja mitäpä olisi herttainen juhannus, ilman herttaista punaa herttaisesti hymyilevän neidon kasvoilla.
Mikä voisi olla sen herttaisempaa, kuin viettää herttaista juhannusta!
"Juhannus on meillä herttainen,
kirkas taivas on sininen.
Pirtti on jo pesty, valkoinen,
pihamaakin laastu on.
Koivujen lehvät portailla huiskii,
kesän juhlasta pihlaat kuiskii,
metsiköstä kielot kannettiin,
sinikukat huoneisiin."
Juustokonttien kanssa tyttöjen luokse
Yksi lukemattomista kansan perinteistämme on ollut se, että juhannusyönä
ovat nuoret miehet kulkeneet kyliä suurin joukoin, kontit selässä. Heillä oli tuomisinaan
talojen ovensuuhun koivu, ja kontteihinsa he pyysivät juustoja tytöiltä.
Kussakin talossa tähän oli jo hyvissä ajoin varauduttu, ja joka tytöllä ja piialla
oli valmiina juustoja pojille annettavaksi.
JUHANNUS 2012 LÄHESTYY!
|
|
|
|
|
|
Juhannuksena liputetaan
Suomen sinivalkoinen lippu liehuu juhannuksena sydänkesän suloisimmassa suvessa.
Suomen lipun päivän liputus alkaa juhannusaattona kello 18 ja päättyy juhannuspäivänä kello 21.
Juhannuksena tanssitaan ja taiotaan
Juhannustanssit ovat
osa suomalaista juhannuksen viettoa,
kuten myös juhannustaiat. Juhannustaikojen avulla on yritetty vaikuttaa
erityisesti tulevaan naimaonneen. Erilaisista ennusmerkeistä on myös yritetty ennustaa tulevaa
säätä, sekä karja- ja viljataloutta. Juhannukseen kuuluvat
myös juhannuskoivut, juhannussauna, juhannusruuat ja -juomat - ja tietysti
juhannushäät.
|
|
JUHANNUSRUUSU (Rosa pimpinellifolia) PIMPINELLARUUSU
Juhannusruusu eli pimpinellaruusu on koristepensaana
yleisesti viljelty, tiheäoksainen, valkokukkainen ruusu, piikkiruusu.
Juhannusruusu kukkii kerran kesässä noin juhannuksen tienoilla. Joskus se
innostuu vielä kukkimaan syksymmälläkin yksittäisin kukin.
Meillä "aito" juhannusruusu on kerrannaiskukkainen pimpinellaruusu. Sen alkuperästä ei
ole tarkkaa tietoa, ehkä se on tullut Ruotsista, missä sitä kutsutaan "Finlands vita ros",
englannissa se on "Finnish White".
Juhannusruusu menestyy ihan Lappia myöten ja kasvaa hyvin aika vaatimattomassa maassa.
|
Mittumaari
Ruotsinkielisillä alueilla ja Lounais-Suomessa juhlaa kutsuttiin keskikesään viittaavalla
midsommar-sanalla ja sen suomenkielisillä väännöksillä kuten mittumaarja, mettumaari ja mittumaari.
Johannes Kastajan mukaan juhlan nimi on Virossa jaanipäev ja venäläisillä Ivanov den´ tai
Ivan Kupala.
Kristillisen kulttuurin myötä juhannus on levinnyt ympäri maailmaa, muun muassa Brasiliassa São João
(Pyhä Johannes) on suuri karnevaalipäivä.
Vakkajuhlaa ja Ukon juhlaa
Juhannuksen vieton historia ulottuu aina pakanalliselle
ajalle asti ja joskus muinoin tämä juhla tunnettiin nimellä
vakkajuhla. Itä-Suomessa juhannusta vietettiin
säänjumala Ukon juhlana. Kesän valoisimpana aikana vietetyn juhlan avulla pyrittiin varmistamaan
sekä hyvät sadot että ihmisten ja karjan hedelmällisyys.
Vielä 1800-luvulla ortodoksit Etelä-Karjalassa kutsuivat juhannusta
Ukon juhlaksi. Ukon juhlaa vietettiin veden äärellä ja ukon kunniaksi
kallisteltiin "Ukon maljoja", joiden sisältönä oli juhlan kunniaksi pantu olut.
Virvatulet ja aarnivalkeat palavat sinisinä juhannusyössä
Juhannusyönä kannattaa katsella maisemia tarkoin, sillä silloin saattaa nähdä hentojen, sinihehkuisten
virvatulien ja aarnivalkeiden palavan. Tänä erityisenä yönä haltiat polttavat raha-aarteistaan
hometta ja ruostetta, ja tästä kohoilevat liekit värjyvät kuultavina hämärässä yössä.
Liekkejä ei kuitenkaan näe noin vain, vaan näkeminen vaatii erityisehtojen täyttymistä.
Katsojan täytyy istua sydänyöllä kolmesti muutetun huoneen katolla tai maakivellä, jonka ympäri on kynnetty.
Ja jos on niin onnekas, että näkee liekit - omat ongelmansa on vielä aarteen ylös saamisessa,
sillä aarretta vartioi jokin vaarallinen eläin, kuten musta käärme, joka tekee tungettelijasta
selvää.
OLI JUHLA JA JUHANNUSILTA - Erkki Kivijärvi (1882-1942)
"Oli juhla ja juhannusilta ja koivut ja seppeleet,
soi laulelot rantamilta ja helkähti säveleet.
Oli suvisen riemun raiku ja liekissä kokkopuut,
kävi karkelo, kiiri kaiku, oli naurussa nuorten suut,
kävi karkelo, kiiri kaiku, oli naurussa nuorten suut.
Sinä ylinnä karkelossa, tuli silmissä hymysuin,
minä piilossa, pimennossa sulountani uneksuin:
on kammari lehvitetty, kukat pihlajan tuoksun luo,
ja seinät on sivelletty, mies nuorikon taloon tuo!
On kammari lehvitetty, mies nuorikon taloon tuo!"
Tunnetun juhannuslaulun Oli juhla ja juhannusilta teksti liittyy laulunäytelmään "Talkootanssit", jonka Ilmari
Hannikainen (1892-1955) sävelsi Olavinlinnan oopperajuhliin. Ensiesitys oli vuonna 1930.
|
JUHANNUSTA JUHLITAAN SADALLA EUROLLA
Keskiverto suomalainen käyttää juhannuksen viettoon sata euroa. Tästä 25 euroa kuluu juhannusjuomiin,
kertoo Suomalaisen työn liiton vuonna 2010 julkistettu juhannustutkimus.
Eniten rahaa palaa juhannuksena 35-49-vuotiailla, keskimäärin 123 euroa. Vähiten juhlapyhä keventää 15-24-vuotiaiden kukkaroa.
He selviävät 54 eurolla.
Miehet sijoittavat juhannukseen neljä euroa naisia enemmän. Miesten keskimääräiseksi juhannuslaskuksi tulee tutkimuksen mukaan
102 euroa, naisille 98.
Juomat nielaisevat keskimäärin neljänneksen juhannuskuluista, mutta miehet panostavat nesteytykseen naisia enemmän.
Miehet ostavat juhlajuomia keskimäärin 30 eurolla ja naiset 20:lla. Juhannusjuomiin investoivat eniten 35-64-vuotiaat ja vähiten alle
25 vuoden ikäiset.
Suomalaiset käyttävät juhannukseen huomattavasti enemmän rahaa kuin vappuun. Suomalaisen työn liiton ja SAK:n huhtikuisesta tutkimuksesta
selvisi, että vappuun sijoitetaan keskimäärin 60 euroa henkeä kohti. Miehet kuluttavat vappunakin naisia enemmän.
(Lähde: Verkkouutiset)
|
|
|
|
|
|
