Suomen lippu JUHANNUS ON MEILLÄ HERTTAINEN

Kun juhannuksen sanotaan olevan herttainen, niin se on silloin sydämellinen, hellä, hyvä, miellyttävä, suloinen, viehättävä, soma, sievä ja ihana. Juhannus on kukkien, tuoreiden lehvien ja valon juhlaa. Keskikesä on kauneimmillaan: kasvit ovat saavuttaneet täyteläisyytensä, alkaakseen muodostaa hedelmää. Päivä on kirkas ja pitkä. Luonnon lajirunsauden ja rikkaan kokonaisuuden pukee sanoiksi varhaiskeskiaikainen sananparsi: "Kirjava kesäinen Kiesus, monimuotoinen Jumala". Sananparressa suuri luonto ja jumalallisuus samaistetaan vielä pakanalliseen tapaan.

Koko juhannuksen ajan kesä on aattona tuotu väreineen ja tuoksuineen sisälle asti. Jos on tuotu jouluna pirtin lattialle olkia, niin juhannuksena pestyille lattioille on ripoteltu lehtiä, tavallisimmin lujia ja raikkaita haavan- ja pihlajanlehtiä. Lehdet saivat raikkaan pirtin lattian tuntumaan värikkäältä matolta, josta nousee kesän parhaan kasvukylläisyyden väkevä aromi, sekoittuen lattian puhtauden ja ikkunasta tulvivan ulkoilman raikkauden henkeen. Kaiken kruunasivat kielojen ja sinikukkien kimput.

"Juhannus on meillä herttainen,
kirkas taivas on sininen.
Pirtti on jo pesty, valkoinen,
pihamaakin laastu on.
Koivujen lehvät portailla huiskii,
kesän juhlasta pihlaat kuiskii,
metsiköstä kielot kannettiin,
sinikukat huoneisiin."


Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Ylin kuva, suvinen Suomi, Pyhäjärvi - Copyright © t.ap.
Pyhäjärvi Katso ylin kuva kokonaisena.
*Taustakoivikko jokaisella sivulla - Copyright © Mikko Muinonen


Juhannus 2015

Seuraavaan juhannukseen on vielä aikaa...

"Minä avaan syömeni selälleen
ja annan päivän paistaa,
minä tahdon kylpeä joka veen
ja joka marjan maistaa.
Minun mielessäni on juhannus
ja juhla ja mittumaari
ja jos minä illoin itkenkin,
niin siellä on sateenkaari."
- Eino Leino


"Oi, katsokaa miten lainehet
niin kauniisti rantoja kaulaa!
Oi, kuunnelkaa, miten lintuset
niin kauniisti lehdossa laulaa!
Oi, ootteko nähnehet illan kuun
ja kuullehet kuisketta metsän puun,
min ylitse valkeat hattarat
suvitaivaalla vaeltavat."
- Eino Leino
Olavinlinna

Olavinlinna

Kun Pyhän Olavin linnaa vuonna 1475 alettiin rakentaa, päätti linnan perustaja, tanskalaissyntyinen ritari Erik Akselinpoika Tott rakennuttaa mahtavan linnoituksen strategisesti tärkeän Savon alueen turvaksi. Linnan tehtävänä oli torjua idästä tulevat venäläisten hyökkäykset ja täten varmistaa Savon seudun herruuden säilyminen Ruotsin kruunulla. Olavinlinnan historia onkin sekoitus keskiajan miekan kalsketta, tykin jylinää ja arkisia askareita linnan jykevien muurien suojissa. (Museovirasto)

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Olavinlinnasta, Copyright © Riku Kettunen
Juhannus
Juhannusveneilyä ja juhannuskissa

Onko kauniimpaa ja kesäisempää näkyä, kuin soutuveneet juhannusvesillä. Juhannuksena iloitaan äänekkäästikin, mutta välillä on aika hiljentyä ja asettua juhannuskissan, Viirun tavoin seuraamaan suvisen Suomen alati vaihtuvaa, suurenmoista kauneutta - luonnon ikiaikaista, omaa näytelmää.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva veneilijöistä Pitkäjärvellä yllä - Copyright © Northsky71
*Kuva Viirusta oikealla - Copyright © Ville Oksanen


"Kukas kissan hännän nostaa, jos ei kissa itse."
"Ei makaavan kissan suuhun hiiri tule."
"Rakastunut kuin lukkarin kissa."
"Kun kissa on poissa kotoa, niin hiiret hyppivät pöydillä."


Mittymaarja - Larin-Kyösti

"Mittymaarja, keito keiju,
hiipii juhannuksen yöllä,
suuret silmät unelmoi,
helmet välkyy, soljet soi,
mesikukka välkyy vyöllä.

Mittymaarjan silmät siintää,
Mittymaarjan haaveet hohtaa,
kallella on seppelpää,
eikä häntä kukaan nää,
kun hän illall' immet kohtaa.

Mitä tekee Mittymaarja?
Mittymaarja tekee taikaa. -
Immet ohralaihoon käy,
kun ei tiellä ketään näy,
uskotellen uutta aikaa.

Immet solmii taikalankaa,
immet sitoo korret yhteen:
keltä korren jäytää jäät,
kell on pärttylinä häät,
ken se leikkaa lemmen lyhteen!"


Juhannustyttö

Juhannustyttö vanhassa postikortissa sadan vuoden takaa. Kuva oikealla.

All rights reserved
*Kuva oikealla alla - Copyright © JanetK.Design
Photo used with permission.


Kesäyö - sanat Veikko Antero Koskenniemi (1885 - 1962) - sävel Yrjö Henrik Kilpinen (1892 - 1959)

"Tutut aitat jo kaikki unelmoi,
koko kylä uinailee.
Vain joelta hanurin soitto soi
ja verkkaan loittonee.

Kaikk' elämän äänet on kuolleet pois
yön helmaan lumotun.
Jos mun murheeni muistotkin vaieta vois
ja sydämeni mun!"


Juhannusikissa Juhannusikissa
Suomen lippu Juhannuksena liputetaan

Suomen sinivalkoinen lippu liehuu juhannuksena sydänkesän suloisimmassa suvessa. Suomen lipun päivän liputus alkaa juhannusaattona kello 18 ja päättyy juhannuspäivänä kello 21.

Juhannuksen salaisuudet

"Juhannusaatto ja juhannuspäivä ovat vuoden maagisimpia aikoja. Vuoden lyhimpänä yönä luomakunnan salaisuudet avautuvat jokaiselle, jolla on taito niitä katsella ja kuunnella."

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Suomen lipusta oikealla Copyright © valonsa/Marjatta


Suomen lippu
Juhannus
OLI JUHLA JA JUHANNUSILTA - Erkki Kivijärvi (1882-1942)

"Oli juhla ja juhannusilta ja koivut ja seppeleet,
soi laulelot rantamilta ja helkähti säveleet.
Oli suvisen riemun raiku ja liekissä kokkopuut,
kävi karkelo, kiiri kaiku, oli naurussa nuorten suut,
kävi karkelo, kiiri kaiku, oli naurussa nuorten suut.
Sinä ylinnä karkelossa, tuli silmissä hymysuin,
minä piilossa, pimennossa sulountani uneksuin:
on kammari lehvitetty, kukat pihlajan tuoksun luo,
ja seinät on sivelletty, mies nuorikon taloon tuo!
On kammari lehvitetty, mies nuorikon taloon tuo!"


Tunnetun juhannuslaulun Oli juhla ja juhannusilta teksti liittyy laulunäytelmään "Talkootanssit", jonka Ilmari Hannikainen (1892-1955) sävelsi Olavinlinnan oopperajuhliin. Ensiesitys oli vuonna 1930.

Virvatulet ja aarnivalkeat palavat sinisinä juhannusyössä

Juhannusyönä kannattaa katsella maisemia tarkoin, sillä silloin saattaa nähdä hentojen, sinihehkuisten virvatulien ja aarnivalkeiden palavan. Tänä erityisenä yönä haltiat polttavat raha-aarteistaan hometta ja ruostetta, ja tästä kohoilevat liekit värjyvät kuultavina hämärässä yössä. Liekkejä ei kuitenkaan näe noin vain, vaan näkeminen vaatii erityisehtojen täyttymistä. Katsojan täytyy istua sydänyöllä kolmesti muutetun huoneen katolla tai maakivellä, jonka ympäri on kynnetty. Ja jos on niin onnekas, että näkee liekit - omat ongelmansa on vielä aarteen ylös saamisessa, sillä aarretta vartioi jokin vaarallinen eläin, kuten musta käärme, joka tekee tungettelijasta selvää.

Nettikameroilla kurkkaus Pohjois-Suomeen, Amerikkaan ja Hollantiin

Juhannuksen nettikamerat Katso - miltä Salla näyttää juuri nyt!
Juhannuksen nettikamerat Katso - miltä Rovaniemen Lordin aukio näyttää juuri nyt!
Juhannuksen nettikamerat Katso - miltä Kilpisjärven tie Enontekiöllä näyttää juuri nyt!
Juhannuksen nettikamerat Katso - miltä Levi Kittilässä näyttää juuri nyt!
Juhannuksen nettikamerat Katso - miltä Times Square New Yorkissa näyttää juuri nyt!
Juhannuksen nettikamerat Katso - miltä Amsterdam Hollannissa näyttää juuri nyt!
Kuressaari - Liivinmaan pikkukaupunkien helmi

Kuvassa yllä virolaiset kansantanhun pyörteissä Kuressaaressa juhannuksena 2012. Kuressaari on sijantinsa, turvallisuutensa ja hyvin hoidetun kaupunkikuvansa takia arvostettu matkailukohde sekä virolaisten että ulkomaalaisten vierailijoiden joukossa. Keskikaupunki on säilyttänyt miljöönsä ajoista, kun sitä kutsuttiin "Liivinmaan pikkukaupunkien helmeksi".

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä Copyright © globetrotter_rodrigo


Mittumaari

Ruotsinkielisillä alueilla ja Lounais-Suomessa juhlaa kutsuttiin keskikesään viittaavalla midsommar-sanalla ja sen suomenkielisillä väännöksillä kuten mittumaarja, mettumaari ja mittumaari. Johannes Kastajan mukaan juhlan nimi on Virossa jaanipäev ja venäläisillä Ivanov den´ tai Ivan Kupala. Kristillisen kulttuurin myötä juhannus on levinnyt ympäri maailmaa, muun muassa Brasiliassa São João (Pyhä Johannes) on suuri karnevaalipäivä.

Vakkajuhlaa ja Ukon juhlaa

Juhannuksen vieton historia ulottuu aina pakanalliselle ajalle asti ja joskus muinoin tämä juhla tunnettiin nimellä vakkajuhla. Itä-Suomessa juhannusta vietettiin säänjumala Ukon juhlana. Kesän valoisimpana aikana vietetyn juhlan avulla pyrittiin varmistamaan sekä hyvät sadot että ihmisten ja karjan hedelmällisyys. Vielä 1800-luvulla ortodoksit Etelä-Karjalassa kutsuivat juhannusta Ukon juhlaksi. Ukon juhlaa vietettiin veden äärellä ja ukon kunniaksi kallisteltiin "Ukon maljoja", joiden sisältönä oli juhlan kunniaksi pantu olut.
Aino Acktén huvila
Aino Acktén huvila

Helsingin Laajasalossa sijaitseva kaunis, kulttuurihistoriallisesti arvokas ja upea-akustinen Aino Acktén huvila on salonkikulttuurin tyyssijana täysin ainutlaatuinen paitsi vaikuttavien puitteittensa, myös poikkeuksellisen historiansa vuoksi. Huvila sijaitsee merellisessä maisemassa keskellä suurta upeaa puistoa. Aino Ackté, Pariisin-vuosiinsa saakka Achté (1876 - 1944) oli ensimmäinen suomalainen kansainvälinen oopperatähti ja suomalaisen oopperan uranuurtajia.
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Flickr/Northsky71
*** tunturisusi.com linkit ***