|
|
Juhannusveneilyä ja juhannuskissa
Onko kauniimpaa ja kesäisempää näkyä, kuin soutuveneet juhannusvesillä. Juhannuksena iloitaan äänekkäästikin, mutta välillä on aika
hiljentyä ja asettua juhannuskissan, Viirun tavoin seuraamaan suvisen Suomen alati vaihtuvaa, suurenmoista kauneutta
- luonnon ikiaikaista, omaa näytelmää.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva veneilijöistä Pitkäjärvellä yllä - Copyright © Northsky71
*Kuva Viirusta oikealla - Copyright
©
Ville Oksanen
"Kukas kissan hännän nostaa, jos ei kissa itse."
"Ei makaavan kissan suuhun hiiri tule."
"Rakastunut kuin lukkarin kissa."
"Kun kissa on poissa kotoa, niin hiiret hyppivät pöydillä."
|
|
Juhannuksena liputetaan
Suomen sinivalkoinen lippu liehuu juhannuksena sydänkesän suloisimmassa suvessa.
Suomen lipun päivän liputus alkaa juhannusaattona kello 18 ja päättyy juhannuspäivänä kello 21.
Juhannuksen salaisuudet
"Juhannusaatto ja juhannuspäivä ovat vuoden maagisimpia aikoja. Vuoden lyhimpänä yönä luomakunnan salaisuudet avautuvat jokaiselle, jolla
on taito niitä katsella ja kuunnella."
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Suomen lipusta oikealla Copyright
© valonsa/Marjatta
|
|
Mittymaarja - Larin-Kyösti
"Mittymaarja, keito keiju,
hiipii juhannuksen yöllä,
suuret silmät unelmoi,
helmet välkyy, soljet soi,
mesikukka välkyy vyöllä.
Mittymaarjan silmät siintää,
Mittymaarjan haaveet hohtaa,
kallella on seppelpää,
eikä häntä kukaan nää,
kun hän illall' immet kohtaa.
Mitä tekee Mittymaarja?
Mittymaarja tekee taikaa. -
Immet ohralaihoon käy,
kun ei tiellä ketään näy,
uskotellen uutta aikaa.
Immet solmii taikalankaa,
immet sitoo korret yhteen:
keltä korren jäytää jäät,
kell on pärttylinä häät,
ken se leikkaa lemmen lyhteen!"
OLI JUHLA JA JUHANNUSILTA - Erkki Kivijärvi (1882-1942)
"Oli juhla ja juhannusilta ja koivut ja seppeleet,
soi laulelot rantamilta ja helkähti säveleet.
Oli suvisen riemun raiku ja liekissä kokkopuut,
kävi karkelo, kiiri kaiku, oli naurussa nuorten suut,
kävi karkelo, kiiri kaiku, oli naurussa nuorten suut.
Sinä ylinnä karkelossa, tuli silmissä hymysuin,
minä piilossa, pimennossa sulountani uneksuin:
on kammari lehvitetty, kukat pihlajan tuoksun luo,
ja seinät on sivelletty, mies nuorikon taloon tuo!
On kammari lehvitetty, mies nuorikon taloon tuo!"
Tunnetun juhannuslaulun Oli juhla ja juhannusilta teksti liittyy laulunäytelmään "Talkootanssit", jonka Ilmari
Hannikainen (1892-1955) sävelsi Olavinlinnan oopperajuhliin. Ensiesitys oli vuonna 1930.
|
Kuressaari - Liivinmaan pikkukaupunkien helmi
Kuvassa yllä virolaiset kansantanhun pyörteissä Kuressaaressa juhannuksena 2012.
Kuressaari on sijantinsa, turvallisuutensa ja hyvin hoidetun kaupunkikuvansa takia arvostettu matkailukohde sekä virolaisten että
ulkomaalaisten vierailijoiden joukossa. Keskikaupunki on säilyttänyt miljöönsä ajoista, kun sitä kutsuttiin "Liivinmaan pikkukaupunkien helmeksi".
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä Copyright
© globetrotter_rodrigo
Mittumaari
Ruotsinkielisillä alueilla ja Lounais-Suomessa juhlaa kutsuttiin keskikesään viittaavalla
midsommar-sanalla ja sen suomenkielisillä väännöksillä kuten mittumaarja, mettumaari ja mittumaari.
Johannes Kastajan mukaan juhlan nimi on Virossa jaanipäev ja venäläisillä Ivanov den´ tai
Ivan Kupala.
Kristillisen kulttuurin myötä juhannus on levinnyt ympäri maailmaa, muun muassa Brasiliassa São João
(Pyhä Johannes) on suuri karnevaalipäivä.
Vakkajuhlaa ja Ukon juhlaa
Juhannuksen vieton historia ulottuu aina pakanalliselle
ajalle asti ja joskus muinoin tämä juhla tunnettiin nimellä
vakkajuhla. Itä-Suomessa juhannusta vietettiin
säänjumala Ukon juhlana. Kesän valoisimpana aikana vietetyn juhlan avulla pyrittiin varmistamaan
sekä hyvät sadot että ihmisten ja karjan hedelmällisyys.
Vielä 1800-luvulla ortodoksit Etelä-Karjalassa kutsuivat juhannusta
Ukon juhlaksi. Ukon juhlaa vietettiin veden äärellä ja ukon kunniaksi
kallisteltiin "Ukon maljoja", joiden sisältönä oli juhlan kunniaksi pantu olut.
Virvatulet ja aarnivalkeat palavat sinisinä juhannusyössä
Juhannusyönä kannattaa katsella maisemia tarkoin, sillä silloin saattaa nähdä hentojen, sinihehkuisten
virvatulien ja aarnivalkeiden palavan. Tänä erityisenä yönä haltiat polttavat raha-aarteistaan
hometta ja ruostetta, ja tästä kohoilevat liekit värjyvät kuultavina hämärässä yössä.
Liekkejä ei kuitenkaan näe noin vain, vaan näkeminen vaatii erityisehtojen täyttymistä.
Katsojan täytyy istua sydänyöllä kolmesti muutetun huoneen katolla tai maakivellä, jonka ympäri on kynnetty.
Ja jos on niin onnekas, että näkee liekit - omat ongelmansa on vielä aarteen ylös saamisessa,
sillä aarretta vartioi jokin vaarallinen eläin, kuten musta käärme, joka tekee tungettelijasta
selvää.
|
|
|
|
