|
|
Juhannuksena tunnelmoidaan ja hiljennytään
Onko kauniimpaa ja ihanampaa näkyä, kuin juhannustaivaan illan punarusko, jota tyyni järvenpinta
peilailee. Juhannuksena iloitaan äänekkäästikin, mutta välillä on aika
hiljentyä ja asettua seuraamaan suvisen Suomen alati vaihtuvaa, suurenmoista kauneutta
- luonnon ikiaikaista, omaa näytelmää.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä Copyright ©
Flickr/Berto Garcia
*Kuva oikealla Copyright
©
Visit Finland
|
|
Juhannuksena liputetaan
Suomen sinivalkoinen lippu liehuu juhannuksena sydänkesän suloisimmassa suvessa.
Suomen lipun päivän liputus alkaa juhannusaattona kello 18 ja päättyy juhannuspäivänä kello 21.
Juhannuksen salaisuudet
"Juhannusaatto ja juhannuspäivä ovat vuoden maagisimpia aikoja. Vuoden lyhimpänä yönä luomakunnan salaisuudet avautuvat jokaiselle, jolla
on taito niitä katsella ja kuunnella."
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Suomen lipusta oikealla Copyright
© valonsa/Marjatta
*Kuva juhannustanssijoista alla, lapset, Copyright
© Northfield.org (NCO)
|
|
Mittymaarja - Larin-Kyösti
"Mittymaarja, keito keiju,
hiipii juhannuksen yöllä,
suuret silmät unelmoi,
helmet välkyy, soljet soi,
mesikukka välkyy vyöllä.
Mittymaarjan silmät siintää,
Mittymaarjan haaveet hohtaa,
kallella on seppelpää,
eikä häntä kukaan nää,
kun hän illall' immet kohtaa.
Mitä tekee Mittymaarja?
Mittymaarja tekee taikaa. -
Immet ohralaihoon käy,
kun ei tiellä ketään näy,
uskotellen uutta aikaa.
Immet solmii taikalankaa,
immet sitoo korret yhteen:
keltä korren jäytää jäät,
kell on pärttylinä häät,
ken se leikkaa lemmen lyhteen!"
|
Mittumaari
Ruotsinkielisillä alueilla ja Lounais-Suomessa juhlaa kutsuttiin keskikesään viittaavalla
midsommar-sanalla ja sen suomenkielisillä väännöksillä kuten mittumaarja, mettumaari ja mittumaari.
Johannes Kastajan mukaan juhlan nimi on Virossa jaanipäev ja venäläisillä Ivanov den´ tai
Ivan Kupala.
Kristillisen kulttuurin myötä juhannus on levinnyt ympäri maailmaa, muun muassa Brasiliassa São João
(Pyhä Johannes) on suuri karnevaalipäivä.
Vakkajuhlaa ja Ukon juhlaa
Juhannuksen vieton historia ulottuu aina pakanalliselle
ajalle asti ja joskus muinoin tämä juhla tunnettiin nimellä
vakkajuhla. Itä-Suomessa juhannusta vietettiin
säänjumala Ukon juhlana. Kesän valoisimpana aikana vietetyn juhlan avulla pyrittiin varmistamaan
sekä hyvät sadot että ihmisten ja karjan hedelmällisyys.
Vielä 1800-luvulla ortodoksit Etelä-Karjalassa kutsuivat juhannusta
Ukon juhlaksi. Ukon juhlaa vietettiin veden äärellä ja ukon kunniaksi
kallisteltiin "Ukon maljoja", joiden sisältönä oli juhlan kunniaksi pantu olut.
Virvatulet ja aarnivalkeat palavat sinisinä juhannusyössä
Juhannusyönä kannattaa katsella maisemia tarkoin, sillä silloin saattaa nähdä hentojen, sinihehkuisten
virvatulien ja aarnivalkeiden palavan. Tänä erityisenä yönä haltiat polttavat raha-aarteistaan
hometta ja ruostetta, ja tästä kohoilevat liekit värjyvät kuultavina hämärässä yössä.
Liekkejä ei kuitenkaan näe noin vain, vaan näkeminen vaatii erityisehtojen täyttymistä.
Katsojan täytyy istua sydänyöllä kolmesti muutetun huoneen katolla tai maakivellä, jonka ympäri on kynnetty.
Ja jos on niin onnekas, että näkee liekit - omat ongelmansa on vielä aarteen ylös saamisessa,
sillä aarretta vartioi jokin vaarallinen eläin, kuten musta käärme, joka tekee tungettelijasta
selvää.
OLI JUHLA JA JUHANNUSILTA - Erkki Kivijärvi (1882-1942)
"Oli juhla ja juhannusilta ja koivut ja seppeleet,
soi laulelot rantamilta ja helkähti säveleet.
Oli suvisen riemun raiku ja liekissä kokkopuut,
kävi karkelo, kiiri kaiku, oli naurussa nuorten suut,
kävi karkelo, kiiri kaiku, oli naurussa nuorten suut.
Sinä ylinnä karkelossa, tuli silmissä hymysuin,
minä piilossa, pimennossa sulountani uneksuin:
on kammari lehvitetty, kukat pihlajan tuoksun luo,
ja seinät on sivelletty, mies nuorikon taloon tuo!
On kammari lehvitetty, mies nuorikon taloon tuo!"
Tunnetun juhannuslaulun Oli juhla ja juhannusilta teksti liittyy laulunäytelmään "Talkootanssit", jonka Ilmari
Hannikainen (1892-1955) sävelsi Olavinlinnan oopperajuhliin. Ensiesitys oli vuonna 1930.
|
JUHANNUSTA VIETETÄÄN MONIN TAVOIN
Vaikka juhannukseen liittyy paljon yhteisiä juhlintatapoja,
viettävät ihmiset kuitenkin kukin tahoillaan juhannusta monin eri tavoin.
Siinä, missä juhannus jollekulle merkitsee riehaa, festivaaleja
ja kansankokouksia - se merkitsee jollekulle toiselle hiljentymistä ja
astelua yksin metsäpolulla. Ehkä tämä yksinkin liikkuva luonnon tarkkailija
kohoaa retkellään jollekin korkeammalle vaaralle, näkee edessään
kaukaisuuteen katoavan järvenselän ja kuulee jostakin vastarannalta kiirivän
juhannusjuhlan humun.
Juhannusta ovat grillaus, juhannussauna, uiminen, veneily,
pihalla istuskelu, maisemien ihailu ja kuulostelu,
kaikenlaiset pelit, erilaiset mökkiharrastukset, vierailut ja seurustelut.
Jotkut sytyttävät oman juhannuskokon, toiset osallistuvat
johonkin kokkojuhlaan tai muuhun julkiseen juhannusjuhlaan ja ehkäpä hakeutuvat illalla vielä lavatansseihinkin.
Juhannustanssit ovat
osa suomalaista juhannuksen viettoa,
kuten myös juhannustaiat. Juhannustaikojen avulla on yritetty vaikuttaa
erityisesti tulevaan naimaonneen. Erilaisista ennusmerkeistä on myös yritetty ennustaa tulevaa
säätä, sekä karja- ja viljataloutta.
Eniten juhannustaikoihin viehtyneitä ja niitä tehneitä ovat aina olleet lemmenkipeät neidot.
Juhannukseen kuuluvat
myös juhannuskoivut, juhannusruuat, juhannusjuomat - ja tietysti
juhannushäät.
|
|
|
|
|
