Sillä, millainen sää on juhannuksena, on suurikin merkitys
juhannuksen juhlijoille. Juhannuksen säällä on merkitystä myös muunkin vuoden säälle,
sillä juhannussäästä ja muista juhannuksen merkeistä, ennustetaan tulevien aikojen säätä.
Ihanteellinen juhannussää, jota varmaankin useimmat odottavat,
on sateeton auringonpaiste, ehkäpä ihan juhannushelle.
Ähtärissä hellettä vuonna 1935
Vuonna 1935 vietettiin Ähtärissä tosi helteistä juhannusta, sillä silloin
mittari näytti kesän lämpöennätystä 33,8 astetta.
Juhannushelteen todennäköisyys
Joko juhannusaattoon tai -pyhään sattuu tilastojen mukaan hellesäätä keskimäärin kerran neljässä,
rannikoilla keskimäärin kerran viidessä ja Lapissa keskimäärin kerran 10 vuodessa.
"Kuinka paljon jälkeen joulun puut tulevat sillaan (=jääsilaukseen), niin niin paljon jälkeen juhannuksen tulee vesisateet."
Raaseporissa entisen Pohjan kunnan Kuovilan kylässä asuva Heikki "Hessu" Malmström ennustaa,
että toukokuun puolivälistä alkaa kesä, joka jatkuu juhannukseen saakka.
Juhannus on siten oleva meillä aurinkoinen ja lämmin.
(Yle Uutiset 26.3.2013: Sää-Hessu povaa kylmää vappua ja lämmintä juhannusta)
Ei hallaa juhannuksena 2013
Ainakin yksi asia on varmaa, eli hallaa ei ollut odotettavissa juhannuksena 2013.
Tämä ennuste perustuu siihen kansanviisauteen, jonka mukaan "höyrypatsaat pesäpäivinä (joulun aikaan) Pohjois-Suomen vaaroilla ennustavat juhannukseksi hallaa."
Näitä höyrypatsaita, jotka ovat lämpimällä säällä kosteiden lumiolosuhteiden
myötä syntyviä ilmiöitä, ei pohjoisen vaaroilla jouluna 2012 näkynyt.
Joten hallaa ei juhannukseksi tämän mukaan ollut tiedossa.
Juhannuksen tienoilla aurinko voi paistaa enimmillään maan eteläosissa 18 - 19, maan keskiosissa 19 - 22 tuntia ja Napapiiriltä pohjoiseen läpi yön.
Tyypillisenä juhannuksena aurinko paistaa rannikoilla ja
saaristossa noin 10 tuntia ja sisämaassa Lappi mukaan lukien noin 9 tuntia. Toki joskus on sattunut täysin pilvisiäkin juhannuksia, mutta onneksi aika harvoin.
Keskiyön aurinko paistaa napapiirillä ja siitä pohjoiseen juhannusyönä keskimäärin joka kolmas vuosi. Vastaavasti joka kolmas vuosi keskiyön aurinko on
pilvessä. Loppuina juhannuksina aurinko paistaa osan yötä tai kuultelee ylä- ja keskipilvien lävitse.
Juhannuksen säätä ja enteitä sananparsissa
Juhannusta edeltävää aikaa kutsutaan pikkukesäksi, juhannuksen jälkeinen aika on isokesä.
Kansanperinteessä usein isonkesän säitä arvaillaan edellisen, pikkukesän vastakohdiksi.
Juhannuksesta ennustellaan monenlaisia asioita, myös kesän viljaonnea.
Ukkoset ennen juhannukseen liittyvää kesäpäivänseisausta eli "päivänpalausta" ennustavat kylmää kesää.
Jos itse pesäpäivä eli kesäpäivänseisaus on kaunis, jatkuvat kauniit ilmat.
Katso lisää enteitä Juhannustaiat-sivulta.
Minkälaista ilmaa on juhannuksena, sellaista on mikkeliin.
Jos aurinko nousee juhannuksena selkeälle taivaalle, tulee hyvä vuosi.
Juhannuksen aikainen sade ja Mikon aikainen pouta, se ei ole vettä eikä mettä,
vaan leipää ja leivän särvintä.
Kuinka monta viikkoa ennen joulua ensikerran on kuuraa puissa, yhtämonta viikkoa
ennen juhannusta puhkeavat lehdet puihin.
(Mikkeli)
Jos juhannusyönä tuulee, ei tule puolukoita sinä vuonna.
(Suomenniemi)
Juhannusyön tuuli vie marjankukat. - (Mansikat ovat pieniä, puolukoita on vähän, etenkin
jos tuuli on pohjoisesta)
Millainen on mansikka Juhanina, sellainen jyvä Jaakkona.
Jos ohran laiho antaa juhannuksena pikkulinnuille piilon, niin siitä saa täyden sadon. - (Lapin rajoilla ohran täytyy
juhannuksena peittää jo varis, muuten viljan joutuminen ei ole varmaa)
Jos on tähätön Jussi, niin on jyvätön Jaakko. (Kesä on siis myöhässä - Keski-Pohjanmaa)
Juhannuksena kukkiva pihlaja ennustaa rukiin joutuvan jo Jaakkona. (Pohjois-Savo)
Jos tuuli käy juhannusyönä, saadaan sinä suvena vähän mansikoita.
(Kangasala)
Jos juhannuksena sataa kovasti, niin sataa joka pyhä koko kesän.
(Perho)
Mitä ennen mittomaariaa sataa, niin sataa laariin.
(Ahlainen)
Juhannukseen asti päivä pitää isäntäin puolta, mutta juhannuksesta alkaen se
pitää renkien puolta.
(Kuhmo)
Muista istuttaa nauriit kolme päivää ennen juhannusta!
Muhevassa maaperässä uinuu juhannuksen aikoihin erityinen juhannuskaste, jolla
on kaikenlaiseen kasvustoon hyvin elvyttävä vaikutus. Niinpä lantut, kaalit, tupakintaimet
ja nauriit on istutettava tähän juhannuskasteeseen, jotta ne menestyisivät hyvin.
Naurishalme poltetaan hyvissä ajoin juhannusviikolla, jotta multa ehtii juhannusaatoksi jäähtyä.
Tähän multaan on sitten hyvä istuttaa nauriit. Monin paikoin Suomessa kuitenkin
paras nauriiden istutuspäivä on jo kolme päivää ennen juhannusta. Nauriit voi
tosin istuttaa myöhäisimmillään vielä 8.7. Tällöin saavutetaan se etu,
että maakirput eivät hätyyttele nauriita eikä rikkaruoho niitä tukahduta.
Urho
Urho on kissan nimi ja Urhokin nauttii juhannuksena lämpimästä kesäsäästä, vaikka mitä ilmeisimmin
hakeutuukin auringon porotuksesta varjoonkin.
"Kukas kissan hännän nostaa, jos ei kissa itse."
"Ei makaavan kissan suuhun hiiri tule."
"Rakastunut kuin lukkarin kissa."
"Kun kissa on poissa kotoa, niin hiiret hyppivät pöydillä."
Juhannuksella on monet kasvot. Jossakin on juhannus täynnä rymyä ja rytkettä, soitto
soi ja huuto raikaa. Jossakin, kuten juhannusongella, viipyilee ikiaikainen luonnon rauha,
jonka myötä voi tavoittaa juhannuksen aidoimman tunnelman.
JUHANNUSSÄÄ
