Menu
Juhannus
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä - Copyright © Janne Virtanen


Suomen lippu SUOMEN LIPPU

Juhannusaatto ja juhannuspäivä - Suomen lipun päivä

Vuoteen 1954 asti juhannuspäivä oli aina 24. päivänä kesäkuuta. Sen jälkeen juhannusta on vietetty kesäkuun 20. ja 26. päivän väliin sattuvana kesäpäivän seisauksen jälkeisenä lauantaina.

Juhannus 1954 oli siinä suhteessa historiallinen, että sitä vietettiin viimeistä kertaa kiinteästi kesäkuun 24. päivänä. Vuodesta 1955 juhannus muuttui liikkuvaksi juhlaksi, joka osuu aina lauantaiksi sillä viikolla joka alkaa kesäkuun 20. pnä ja päättyy kesäkuun 26. pnä. Näin varmistetaan juhannuksen seuduksi joka vuodeksi kaksi perättäistä pyhäpäivää.

Juhannuksenvieton pääpaino on juhannusaatossa, jolle päivälle on vuodesta 1890 alkaen sovitettu Aaton nimipäivä (23.6.), tosin ruotsalaisen Adolfin vastineena eikä aatto-sanasta johtuvana. Mutta vuodesta 1955 alkaen juhannuspäivää on Suomessa vietetty työmarkkinajärjestöjen aloitteesta kesäkuun 19. päivää seuraavana lauantaina ja juhannusaattoa tätä lauantaita edeltävänä perjantaina, joten Jussit ja Aatot eivät enää useinkaan pääse viettämään nimipäiviään juhannuksena.
Suomen lippua juhlitaan liputtamalla Suomen lipun päivänä, joka myös on sama 20. päivän ja 26. päivän välinen lauantai ja juhannuspäivä. (Asetus liputuksesta Suomen lipulla, annettu Helsingissä 26. päivänä toukokuuta 1978). Tarkkaan ottaen Suomen lipun päivän liputus alkaa juhannusaattona kello 18 ja päättyy juhannuspäivänä kello 21. (Asetus liputuksesta Suomen lipulla annetun asetuksen muuttamisesta, annettu Helsingissä 22. päivänä maaliskuuta 1996).

1920-luvulla alettiin vastaitsenäistyneessä maassamme kiinnittää huomiota kansallislipun käyttöön ja suunnitella liputuspäiviä. Vuonna 1926 järjestettiin sen ajan julkkiksille kiertokysely sopivimmasta Suomen lipun juhlapäivästä, joka ei saisi olla poliittisesti värittynyt. Kirjailija Maila Talvion ehdotus juhannuspäivästä voitti. Viralliseksi liputuspäiväksi juhannus tuli vuonna 1934.

Creative Commons: Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva alla - näkymä Kolilta - Copyright © Andrew Caw
Juhannus
KESÄPÄIVÄ KANGASALLA - Pirkanmaan maakuntalaulu. sävel G. Linsén - sanat Z. Topelius - käännös: P. J. Hannikainen.

1. Mä oksalla ylimmällä oon Harjulan seljänteen;
niin kauas kuin silmään siintää, nään järviä lahtineen.
Kas Längelmävesi tuolla vöin hopeisin hohtelee,
:,: ja Roineen armaiset aallot sen rantoa hyväelee. :,:

2. Kuin lemmikin sulosilmä, niin kirkas, niin sininen,
on välkkyvä Vesijärvi, mi hiljalleen keinuen
tuoll´ hiipivi heidän luokseen ja satoja saariaan.
:,: Niin helläst´ tuuditteleepi kuin emonen lapsiaan. :,:

3. Vaan ympäri lehtorantain on hongikko mietteissään
ja vanhuksen lailla katsoo kuin lapset lyö leikkiään.
Ja peltojen laihot heitä ne tervehtii aaltoillen,
:,: ja niityn kukkivat nurmet luo tuoksuja tuulehen. :,:

4. Mik´ aarre, oi köyhä Suomi, ois sulosi vertainen!
Tuon järvies sinivälkkeen, tuon hopeisen kultaisen!
Jos murhe tai riemu nostaa tääll´ lauluhun säveleet,
:,: niiss´ ainiaan kuvastuupi nää kirkkahan-sinervät veet. :,:

5. Mä vain olen lintu pieni ja siipeni heikot on;
vaan oisinko uljas kotka, niin nousisin lentohon,
ja nousisin taivoon asti luo Jumalan istuimen
:,: ja nöyrin, hartahin mielin näin laulaisin rukoillen: :,:

6. Oi taivahan pyhä Herra, sä Isämme armias!
Ah kuink´ on sun maasi kaunis, kuink´ ihana taivahas!
Sä järveimme säihkyellä suo lempemme tulta vaan.
:,: Oi Herra intoa anna ain maatamme rakastamaan. :,:


Zacharias Topelius - (1818 - 1898) - Mä oksalla ylimmällä

Kesäpäivä Kangasalla-runo sai syntynsä Aminoffien Franssilan talossa Vesijärven rannalla kesäkuun 20. päivänä 1853. Suomen kansan satusetä - suomenruotsalainen kirjailija, runoilija, toimittaja, historioitsija ja Helsingin yliopiston rehtori Sakari Topelius hurmioitui, ihailtuaan Haralan harjulta avautuvaa suurenmoista maisemaa. Haralan harjun tunnemme nykyisin Harjulan seljänteenä. Topeliuksen seurassa olivat talon tytär Emilie Aminoff, ja varmaankin säädyllisyyden vuoksi "vahtina" oli naapurin isäntä. Tällä paikalla on nykyisin näkötorni.

Alunalkaen laulun sanat, eli runo julkaistiin Topeliuksen runokokoelmassa Ljungblommor (Kanervankukkia) vuonna 1854. Siinä runon nimenä oli Sylvian laulu n:o 3, sittemmin se sai nimekseen Kesäpäivä Kangasalla. Sylviarunoja kokoelmassa oli yhteensä kymmenen, tunnetuimpana niistä Sylvian joululaulu.

Kymmenen vuotta myöhemmin samalla paikalla Harjulan seljänteellä kävi kahden saksalaisen tulkkina Gabriel Linsén. Hänkin ihastui niin näkemäänsä, että sävelsi Topeliuksen runon seuraavana talvena Kevätyhdistyksen naiskuorolle ja sovitti sen myös sekakuorolle.

Jack Witikka ohjasi aiheesta vuonna 1955 elokuvankin, Mä oksalla ylimmällä. Pirkanmaan maakuntalauluksi Kesäpäivä Kangasalla valittiin vuonna 1995.

Yli sadan vuoden ajan Kangasala, hopeavöin hohtelevine Längelmävesineen ja Roineen armaisine aaltoineen on edustanut suomalaiskansallisen, idyllisen ja romanttisen ihannemaiseman suurinta kauneutta. Kesäpäivä Kangasalla on kohottava ylistyshymni Suomen suviselle luonnolle. Vaikka se onkin puhdas romantiikan ajan lyyrinen runo, siitä huokuu myös topeliaaninen isänmaallisuus ja isänmaan rakkaus.

Lähteet
Reijo Pajamo: Koulun laulutunnilla - REPALE-Kustannus 2013
Otavan musiikkitieto - toimittanut Keijo Virtamo
Jorma Pukkila, Matti Rautio: Musiikkia oppimaan - Fazer, neljästoista painos 1968
Markus Similä: Suomen laulut ja niiden tekijät - Gummerus 2007
Suomen musiikin historia - Kansanmusiikki - WSOY 2006
Juhannus
Suomen lipun historiaa

Varhemmin Suomen tunnusvärit olivat punakeltaiset. Nimittäin, kun Suomi vuonna 1581 sai suuriruhtinaanmaan arvon (Ruotsin alaisuudessa) ja oman leijonavaakunan, ryhdyttiin täällä käyttämään punakeltaisia värejä kansallisväreinä. Usein lipuissa oli kuvattuna punaisella pohjalla kultainen jalopeura, joka tallasi käpälillään itämaista käyräsapelia.

Virallinen Suomen lippu on syntynyt vasta itsenäisyytemme jälkeen, mutta ensimmäisen kerran tiedetään Suomea varten tehtyä lippua käytetyn floranpäivän juhlissa 13. toukokuuta 1848. Samana päivänä sai ensiesityksensä myös Maamme-laulu. Tähän ylioppilaiden järjestämään juhlaan oli valmistettu lippu valkoisesta silkkikankaasta ja lipun keskelle oli kuvattu laakerilehvien ympäröimä Suomen suuriruhtinaskunnan leijonavaakuna.

Varsinaisesti laajempi keskustelu oman lipun tarpeellisuudesta maassamme virisi 1860-luvulla. Mukana keskusteluissa omine lippuehdotuksineen oli myös Zachris Topelius, jonka suunnittelemassa ja ehdottamassa lipussa olisi ollut valkoisella pohjalla kolme sinistä raitaa vinottain ja keskimmäisen raidan keskellä oli viisisakarainen tähti.
Ehdottoman välttämättömäksi oman kansallislipun saaminen kävi heti Suomen itsenäistyessä. Itsenäisen aikamme ensimmäisinä kuukausina käytettiin edelleenkin punakeltaista vaakunalippua, mutta pian sisällissodan jälkeen valittiin Suomen lipuksi sinivalkoinen ristilippu. Nykyisen lippumme suunnittelivat Eero Snellman ja Bruno Tuukkanen. He toimivat tällöin sotilaspukukomitean piirustustoimiston taiteilijoina.

Nykyisin käytössä olevan valtiolipun vaakuna sekä tasavallan presidentin lipussa oleva Vapaudenristi ovat Olof Erikssonin käsialaa. Suomen lipun esikuvina toimivat Venäjän laivastosta periytyvät lipun lisäksi myös muiden pohjoismaiden ristiliput: näistä vanhin ja alkuperäisin on Dannebrog, 1200-luvulta peräisin oleva Tanskan lippu (joka palautuu johanniittaritarien tunnukseen). Tanskan lipun pohjalta on sommiteltu 1600-luvulla Ruotsin lippu, joka on Suomen lipun välitön esikuva, sekä myöhemmin Norjan lippu. Ristikuvio on ollut suosittu lipputunnus myös monissa muissa maissa, muun muassa Kreikassa ja Englannissa.

Aikanaan nykyinen lippumme aikaansai ennen hyväksyntäänsä vilkasta keskustelua eduskunnassa, mutta kun lippumme sai virallisen vahvistuksensa eduskunnalta 28.5.1918 niin jo saman päivän iltana kohosi uusi Suomen lippu liehumaan eduskuntatalon salkoon. Ensimmäisen vajaan parin vuoden ajan lipun ristissä, sen keskustassa oli Suomen punainen vaakuna, mutta se poistettiin lipusta valtioneuvoston päätöksellä 12.2.1920.
Kansallispuvut

Suomen lipun ohella juhannukseen kuuluvat toinen toistaan kauniimmat kansallispukumme. Kuvassa oikealla kansallispukuisia juhannuksen juhlijoita Helsingin Seurasaaressa juhannuksena 2007.

All Rights Reserved
*Kuva oikealla Copyright
© Flickr/photo taken by rita parada
Photo used with permission.
Seurasaaren juhannusjuhlijoita
*** tunturisusi.com linkit ***