Menu
Juhannus
Kuvassa yllä vasemmalla kullero eli niittykullero (Trollius europaeus), yllä keskellä syreeni (Syringa vulgaris), oikealla mäkikuisma eli ruotsiksi johannesört (Hypericum perforatum).

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä vasemmalla kullero - Copyright © Flickr/Antti T. Nissinen
*Kuva yllä keskellä syreeni - Copyright © Flickr/F. D. Richards
*Kuva yllä oikealla mäkikuisma - Copyright © Flickr/Åsa

Lähteitä esittelyihin
*LuontoPortti Verkkolehti
*Antti Halkka, Jani Kaaro, Juha Valste, Seppo Vuokko: Suuri suomalainen luonto-opas
*Wikipedia
*Pinkka: Lajintuntemuksen oppimisympäristö
*Noidankoto


Juhannuskukkia

Suomen lippu Juhannuskukkia ja -puita

Juhannukseen liitetään tavaton määrä eri puita ja kukkia. Oikeastaan kaikki sellaiset puut, pensaat ja muut kasvit, jotka kukkivat kesäkuussa juhannuksen alla taikka juhannuksena, liitetään juhannukseen. Myöskin maassa eri lajit kukkivat hyvin eri aikoina kasvupaikkansa mukaan. Niinpä, kun tuomi kukkii Ahvenanmaalla ja Lounais-Suomessa touko-kesäkuun vaihteessa, niin Peräpohjolassa ja Kainuussa se kukkiikin juuri juhannuksen tienoilla.

Juhannusta eivät ole siten vain koivut, vaan myös syreenit ja tuomet - ja eivät vain juhannusruusut, vaan myös kullero, mäkikuisma, metsäkurjenpolvi, vanamo, koiranputki, saniaiset ja lukuisat muut kasvit.

Kullero Kullero

Kullero - (Trollius europaeus)

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva kullero, ylempi - Copyright © Flickr/Anders Illum
*Kuva kullero, alempi - Copyright © Flickr/foto G.HAAS


Koko Suomessa kasvava, leinikkikasveihin kuuluva, kaunis kullero on Lapin maakuntakukka. Koska kullero paikoin pohjoisessa kukkii juuri juhannuksen aikaan, sitä kutsutaan kansan parissa juhannuskukaksi - tai juhannuspumpulaksi. Pumpula tulee nimeen kukan pumpulamaisen palleroisesta pampulamuodosta.

Pohjoisessa Suomessa kullero on yleinen ja kasvaa siellä lehdoissa, lettosoilla, jokien ja purojen varsilla, tunturiniityillä ja viljelystä jääneillä pellonlopuilla. Eteläisessä Suomessa kullero on paljon harvinaisempi ja sen kasvupaikat rajoittuvat enimmäkseen reheville niityille, sillä etelän lehdot ovat kullerolle liian varjoisia.

Kulleron kukka ei avaudu täysin, vaan kehälehdet kaartuvat emien ja heteiden päälle, suojaavaksi katokseksi.

Vanamo

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva vanamo - photo credit: Peter Pearsall/U.S. Fish and Wildlife Service - Copyright © Flickr/USFWS - Pacific Region


Vanamo - (Linnaea borealis)

Vanamo on omalla tavallaan niin kaunis kukka, että sillä on ollut aikojen saatossa paljon ystäviä. Sirot, vaaleanpunaiset pikkukellot nuokkuvat ja kuin haaveilevat aina kaksittain hennon varren kärjessä. Kukat levittävät ympärilleen vienon hentoa, kuin lehdokin tai syreenin tuoksua.

Vanamo oli Carl von Linnén lempikasvi, joten hän antoi kasvin suvuksi omasta sukunimestään muokatun nimen. Lajinimi borealis merkitsee pohjoista. Myös vanamo on rohtokasvi, ja erityisesti siitä tehty uute auttaa rakkauden asioissa. Juuri juhannuksena tällaisella rakkausuutteella olisi varmasti paljon kysyntää.

Vanamolla on aivan erityinen asemansa Pohjolan luonnossa. Sen katsotaan karussa maisemassa vaatimattomalla, mutta hyvin kauniilla olemuksellaan ilmentävän juuri parhaiten käsitystämme sellaisesta kauneudesta, jossa ei turhaan koreilla eikä pröystäillä. Vanamo on pohjoisen havumetsän ja taigan hillityn kaunoinen asukki, jota suomalaisten kelpaa ylpeänä esitellä muualta tuleville vierailleen.

Vanamo on varvuistamme pienimpiä. Jouhimaisen ohut varsi suikertaa sammalen pinnalla, ja vain kukkahaarat kohoavat ylemmäksi - nekin vain sormen pituuden verran. Kasvutapa on sama, kuin soiden karpaloilla.

Vanamo on juhannuksen kukkia, koska se kukkii kesä-heinäkuussa. Vanamo on kulttuurikukka ja sen ovat ottaneet mukaan tuotantoonsa monet, suuret taiteilijat. Esimerkiksi runoilija Eino Leino kirjoittaa vanamosta runossaan Nocturne.

"Ruislinnun laulu korvissani,
tähkäpäiden päällä täysi kuu;
kesäyön on onni omanani,
kaskisavuun laaksot verhouu.
En ma iloitse, en sure, huokaa;
mutta metsän tummuus mulle tuokaa,
puunto pilven, johon päivä hukkuu,
siinto vaaran tuulisen, mi nukkuu
tuoksut vanamon ja varjot veen,
niistä sydämeeni laulun teen".
- Eino Leino


Kissankello

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva, kissankello - Copyright © Flickr/Marjaana Pato


Kissankello - (Campanula rotundifolia)

Koko Suomessa, ihan Lapin tuntureille saakka, kasvaa kissankello. Päivänkakkaran ja voikukan ohella se on yksi helpoiten tunnistettavista kukistamme. Kissankello on monivuotinen, 10 - 60 cm korkea kellokasveihin kuuluva ruoho. Se on kuivien ja aurinkoisten paikkojen kuten niittyjen, ketojen, mäenrinteiden, kallioiden ja pientareiden kasvi.

Kissankello kukkii keski- ja loppukesän ajan. Kissankellon kukka on kellon muotoinen, väriltään sininen, vaaleansininen tai joskus valkoinen. Kukkien lukumäärä ja koko vaihtelevat suuresti maan eri osissa. Tunturiseudulla tapaa kissankelloja, joilla ei ole kuin yksi ainoa suuri kello - tai toisia, joilla on yksi pieni kellokukka. Etelän pientareiden kissankelloilla on monta isohkoa kukkaa, mutta jostakin kalliopahdalta voi löytää kasvin, jonka kukat ovatkin pieniä.

Amorin nuolen lävistämä sydän Kissankello on juhannuksen taikakukkia

Kissankello kukkana omaa yliluonnollisia voimia, ja siten se on mukana monenlaisissa juhannustaioissa.

Saunanvastaan voi lisätä monien muiden kukkien ohella kissankelloja, ja kun tällaisen kukkavastan vinttaa voimalla yli saunankaton, tietää se suurella varmuudella monenlaista hyvää.

Kissankello pitää sisällään uskollisuutta. Niinpä, kun varsinaiseen juhannuksen kukkakimppuunsa liittää myös kissankelloja, saa ikioman rakkaansa pysymään uskollisena.

Juhannuskokolla kannattaa hakeutua hänen seuraansa, jota halajaa rakastetukseen. Kun tämän rakastetuksi halutun oikeanpuoleiseen takintaskuun saa salaa sujautetuksi kissankellon, saa tämän rakastumaan. Jos juhannus on hyvin helteinen eikä kohdehenkilöllä olekaan palttoota yllään, niin saman asian ajaa, kun juoksee alastomana, vain kissankelloista tehty seppele päässään, poikki seitsemän peltosaran.

Kissankellon kellomainen muotokin hyödynnetään taikamenoissa. Kellon nimittäin uskotaan toimivan, äänettömyydestään huolimatta, kutsuvasti. Tämä kutsusignaali tehostuu, jos kissankelloista sidotaan seppele, tai kissankelloja liitetään juhannuskimppuun. Sen jälkeen voidaan valoisassa kesäyössä, hiljaisessa pirtissä, istua ikkunan ääreen sydän pamppaillen odottamaan, josko hän pian tulee...
Pihasyreeni

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva, pihasyreeni, Hausjärvi - Copyright © Flickr/Tero Laakso


Syreeni - (Syringa vulgaris)

Syreenejä kutsutaan myös sireeneiksi. Maailmalla erilaisia pihasyreenilajikkeita on noin 2 000. Myös Suomessa kasvatetaan monia eri syreenejä, mutta yleisin syreenimme on pihasyreeni (Syringa vulgaris). Syreeni ei siis ole luontaisesti luontoomme kuuluva öljypuukasvi, vaan se on tänne tuotu.

Syreenit eivät ole kukintoineen vain tavattoman kauniita, vaan ne myös tuovat juhannusaikoina luonnossamme tulvivaan tuoksujen sinfoniaan oman, erityisen ihastuttavan tuoksunsa.

Juhannustuomi

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva tuomi - Copyright © Flickr/Mikko Saari


Tuomi - (Prunus padus)

Tuomi eli metsätuomi on ruusukasveihin kuuluva lehtipuu, joka on ehdoton ja olennainen osa Suomen kesää ja juhannusta. Sillä silloinhan huumaavimmin tuoksuvat, tuomien valkoiset kukkaset.

Jos tuomi kasvaa avoimella paikalla, kuten pellon reunassa, siitä tulee tukevarunkoinen ja laajalatvuksinen puu. Tällainen tuomi myös kukkii ja marjoo hyvin runsaasti. Jos tuomi kasvaa varjoisassa lehdossa, tai puronvarsilla, siitä voi muotoutua sotkuinen pensaikko. Tällaisesta läpinäkemättömästä tuomipusikosta ei varsinaista runkoa voi erottaa laisinkaan.

Tuomenmarjat eivät ole myrkyllisiä ja ihminenkin voi siten niitä syödä. Marjoista voidaan valmistaa likööriä tai mehua.

Mäkikuisma

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva mäkikuisma - Copyright © Flickr/Åsa


Mäkikuisma - (Hypericum perforatum)

Ruotsinkielisen nimensä johannesört mukaisesti mäkikuisma on myös juhannuskukka. Monivuotinen, 30 - 70 senttimetriä korkea ruohokasvi, jolla on keltaiset terälehdet, on myös mukana juhannustaikaperinteessä. Vanha taru kertoo, että jos kerää kuismankukkia juhannusyönä, saa suojaa talolle ja asukkaille.

Mäkikuisma omaa rohtoihin laitettuna monenlaisia parantaviakin vaikutuksia. Sitä on käytetty mm. masennuksen, depressiivisen alakuloisuuden, unihäiriöiden sekä tuska- ja jännitystilojen hoitoon. Jossakin vaiheessa ajateltiin jo, että mäkikuisma parantaa kaikki mahdolliset sairaudet ja siitä tuli yksi suosituimmista yrttikasveistamme. Sitten havaittiin, että se aiheuttaa vakavia sivuvaikutuksia, erityisesti raskauden aikana. Niinpä mäkikuismavalmisteet vedettiin vapaasta rohto- ja yrttikaupasta apteekin tiskin taakse.

Mäkikuisman parasta kukinta-aikaa meillä ovat heinä- ja elokuu. Etelä-Suomen paahteisilla, hiekkapohjaisilla kedoilla ja kallionjyrkänteillä voi silloin tavoittaa silmiinsä kullankeltaisena leiskuvan, uskomattoman kauniin mäkikuisman.

Metsäkurjenpolvi

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva, metsäkurjenpolvi - Copyright © Flickr/jacinta lluch valero


Metsäkurjenpolvi - (Geranium sylvaticum)

Violettikukkainen, polvenkorkuinen metsäkurjenpolvi koristaa tenhoavilla kukillaan metsiämme. Metsäkurjenpolveakin kansa kutsuu myös juhannuskukaksi. Metsäkurjenpolvi on näyttävimpiä ja tunnetuimpia metsäkasvejamme. Itse Carl von Linné on todennut, ettei metsästä löydy komeampaa kukkaa kuin metsäkurjenpolvi.

Metsäkurjenpolvi on ruohovartinen, pystyhaarainen kasvi, joka kasvaa 25 - 50 cm korkeaksi. Sen lehdet ovat sormijakoisia, isohampaisia. Kasvi on nukkamaisen karvan peitossa. Kaksittain kasvavat kukat ovat violetteja, harvoin valkoisia, ja 15 - 35 mm leveitä. Metsäkurjenpolvi kukkii kesä-heinäkuussa.

Etelä-Suomessa metsäkurjenpolvi on runsaimmillaan lehtomaisissa ja tuoreissa kangasmetsissä sekä kosteilla niityillä. Pohjoisessa se on lehtokasvi, sekä yksi lettokorpien ja -rämeiden tyyppilajeista.

Metsäkurjenpolvi on tunnetuin kaikista niistä kasveista, jotka kukkivat juuri juhannuksen aikoihin. Pohjoisimmassa Suomessa metsäkurjenpolven kukinta osuu juuri juhannuksen aikaan, etelämmässä kukinta alkaa jo kesäkuun alkupuolella.

Päivänkakkara

Päivänkakkara - (Leucanthemum vulgare)

Valko-keltakukkainen mykerökukkaiskasvi, päivänkakkara kuuluu ehdottomasti myös juhannuskukkien joukkoon. Onhan se kaiken kaikkiaan heleimmän sydänkesän poutapäivien, sinitaivaiden, kumpupilvien, auringon ja lämmön symboli. Päivänkakkara on niin yleinen ja tuttu, että kaikki eivät aina muista huomata sitäkään, kuinka tavattoman kaunis kukka päivänkakkara onkaan.

Päivänkakkara kukkii kesäkuun puolivälistä pitkälle heinäkuuhun. Se kasvaa 20 - 60 cm korkeaksi. Sen kaikille tutussa mykerökukinnossa on valkoteräiset laitakukat ja heleän keltaiset kehräkukat. Suomessa päivänkakkara on yleinen etelästä Kemin rajoille saakka, Lapissa se on tulokaskasvi. Päivänkakkara on Keski-Suomen maakuntakukka.

Amorin nuolen lävistämä sydän Päivänkakkara on taikakukka: rakastaa, ei rakasta, rakastaa...

Yksi monista kesän ja juhannuksen taikakukista on päivänkakkara. Päivänkakkaran erityinen ominaisuus on, että sen avulla voidaan selvittää, rakastaako hän minua vaiko ei. Kun olet rakastunut ja haluat tietää, rakastaako tietty ihminen sinua, niin voit kysyä sitä päivänkakkaralta.

Nypi yksi kerrallaan irti päivänkakkaran kukan lehtiä ja hoe jokaisen kohdalla vuoronperään: rakastaa, ei rakasta, rakastaa... Viimeinen kukan lehti kertoo sinulle vastauksen.

Jos vastaus ei ole miellyttävä, niin ainahan voi varmuuden vuoksi napata käsiinsä uuden päivänkakkaran ja nyppiä uudelleen.

Juhannustuomi
Tuomi - Metsätuomi (Prunus padus) Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/Kari Pihlaviita
Metsäkurjenpolvi
Metsäkurjenpolvi - (Geranium sylvaticum) Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/Hanna Forsman
Juhannussyreeni
Valkoinen juhannussyreeni - Pihasyreeni (Syringa vulgaris) Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/Sirpa Tähkämö
Juhannussyreeni
Syreeni - Pihasyreeni (Syringa vulgaris) Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/Timo
*** tunturisusi.com linkit ***